mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2065 aloitusta · 26232 kommenttia
- Kepun ja persujen yhdentyminen on loistava ajatus, mutta pelkään, ettei se tule toteutumaan. Ainakin Kokoomuksessa hurrattaisiin tälle ajatukselle, mutta kyllä demaritkin siitä hyötyisivät. Ja myös persut jossain määrin.
Kepun kannattajat joutuisivat sellaisessa tilanteessa tekemään uudelleen arvioinnin siitä, mitä puoluetta äänestää. Uskon, että ykkösprioriteetti olisi silloin Kokoomus, sen jälkeen demarit ja joku osa äänestäisi persuja. Jos katsotaan Ruotsia ja sen poliittista kehtystä, tällainen antaisi potkua erityisesti demareille ylöspäin, kun Ruotsissa demarien kannatus pyörii 30 prosentin kahden puolen. KD voisi myös lisätä kannatustaan, koska se jäisi ainoaksi perinteiseksi maaseudun puolustajaksi.
Suomessa maatalous- ja aluepolitiikka ajautuisi marginaaliin. Tämä on myönteinen asia eli siinäkin mielessä esityksesi on erinomainen. Niillä ei olisi enää Kepun tapaista puolustajaa. Persuthan on ollut varsinkin Halla-ahon kaudella varsin maataloustukivastainen puolue. Halla-ahohan sai kommenttiensa vuoksi kovaa kritiikkiä Kepulta aikoinaan.
Kepussa ei ole nyt sellaista johtoa, joka alkaisi ajaa yhdentymistä. Kepu pitäisi jollain hokkuspokkustempulla saamaan tämän ajatuksen taakse eli puoluejohto pitäisi ensimmäisenä potkaista pellolle. En tiedä yhtään kepulaista poliitikkoa, joka olisi halukas edistämään ajatusta. Jos Timo Soini lähtisi voimalla Kepun politiikkaan, hän saattaisi olla sellainen Troijan hevonen, joka voisi tunkeutua Kepun päätöksentekoon. - Olihan tässä joitain vuosia sitten juttua mediassakn, kun Kokoomuksen Juhana Vartiainen ehdotti torkkupeittojen hankkimista kansanedustajille. Eihän tuo nyt ole kummosempi asia kuin esim. kahvi- ja tupakkatauot. Paitsi se lienee em. terveellisempi.
Työantajalle tärkeintä luulisi olevan työn tulos. Olen tehnyt ns. asiantuntijatyötä, mikä on ollut siistiä sisätyötä. Tärkein työkalu siijaitsee tällaisessa työssä hartioden välissä. Pieni lepo on tuon työkalun päivähuoltoa. Ei asiantuntijatyö nyt niin kovin epätyypillistä ole nykyaikana. Ymmärrän kyllä sen, ettei taukojen pitäminen ole mahdollista kaikissa töissä. Mutta ymmärtänet, että jos työn tulos riippuu ajatuksen juoksusta, niin tulos on heikko, jos ajatus ei väsymyksen vuoksi oikein etene. Siilloin voi olla järkevä vetää vartin nokoset kuin nuokkua loppupäivä saamatta oikein mitään aikaan. Tämän tyyppistä työtä tekevät esim. tietotekniikan ammattilaiset ja heidän työolonsa on usein tehty työtä tukevaksi eikä siinä esim. sängyn hankkiminen lepohuoneeseen ole vierasta.
Varmaan moni haluaisi sellaisen työn. Voin kertoa, että korkea koulutus on yleensä aika välttämätön teko tällaisen työn saamiseksi. Työlle on silloin olennaista juuri työntekijän ajatustyön suuri merkitys. Sellainen työ voi tarkoittaa mm. joustavia työaikoja. Omista työkavereista pyrk siirtämään työaikaa jopa yöhön, koska silloin häiriötekijät olivat minimissä. - Nykymallinen maataloustuki on täysin järjetön. Sehän kannustaa kannattamattomaan liiketoimintaan, pahimmillaan jopa siihen, että pellot pidetään kokonaan viljelemättöminä.
Onneksi EUssa ollaan siirtymässä järkevämpään suuntaan ja Suomi on mukana siinä kuusikossa, joka näin toimii. Lisätään rahaa puolustukseen ja innovaatioteollisuuteen ja vähennetään maatalous- ja aluetukia. Se on hyvä suunta, mutta aivan liian myöhään tähän on herätty. Suomen maatalousomavaraisuus kriisien varalta ei ole ollut uhanalainen paitsi yhden kerran eli vuonna 1986, kun Tsernobyln ydinvoimala räjähti. Silloin olisi voinut käydä meillekin huonosti, jos koko voimalan ydin olisi sulanut ja sateet osuneet Suomeen. Siinä ei silloin oma maatalous olisi auttanut tippaakaan. Olisimme joutuneet pelkästään tuonnin varaan. Mutta katastrofi vältettiin. Täysin elinkelvoton alue on noin 50 - 100 km levyinen ympyrä Tsernobylista joka suuntaan.
Energian osalta punavihreät ovat niitä, jotka ovat voimallisimmin edistäneet vihreää siirtymää. Myös Kokoomus ja Kepu ovat sitä halunneet edistää. Tuuli- ja aurinkovoimaan siirtyminen on nimenomaan siirtymistä ulkomaisesta fossiilienergiasta kotimaiseen. Samalla riippuvuus Venäjästä nollautui. Suomi tämän vuoksi energian osalta paljon paremmassa asemassa kuin Saksa ja Keski-Euroopan valtiot. Suomessa on monipuolista energiaa käytössä ja fossiiliriippuvuutta vähennetään koko ajan. Mennään siis hyvää vauhtia koko ajan parempaan tässä suhteessa. Suomen hyvä vihreä energatilanne on se, mikä houkuttelee tänne mm. datakeskuksia. - Mukava katsella noita kuvia tuon ajan Helsingistä. Demarien vappujuhlissa on urheiluhenkistä tunnelmaa, kun päätepisteenä oli tuohon aikaan Mäntymäki stadikan kupeessa. Loppuosa videosta kuvasti vappumarssien lähtötunnelmia Hakaniemen torilla. Kun kuvista näkyy, porukkaa oli vielä tuolloin runsaasti ja aika oli työväenluokan kukoistusaikaa. Kommareilla oli sitten omat vappumarssireittinsä ja juhlansa. Demarien ja kommareiden välithän olivat sotien jälkeen pitkään erittäin huonot. Komut pitivät demareita luokkapettureina ja sellaisina porvariakin pahempina.
Omat vanhempani olivat demareita, mutta tunsimme aika paljon myös kommunisteja. Välillä oli aika riitaisaa, kun alkoholijuomia oli nautittu liiaksi näissä illaniistujaisissa. Mutta ei sukulais- ja ystävyyssuhteita katkaistu näiden erimielisyyksien vuoksi. Itse pidin nuorena paljon liberaalien poliittisesta agendasta, mikä oli ehkä seurausta kodin vapaamielisestä suhtautumisesta eri asioihin. Vapauden tärkeys ja vapaamielisyys tarttuivat varmaan itseeni kodin perintönä. Huomasin sitten itsekin työuran aikana, että ns. edistyksellisyyden kärjen muodostivat ainakin omalla alallani demarien tasa-arvoaatteet ja liberaalit arvovirtaukset. Itse vierastin tämän vuoksi taistolaisuutta enkä siihen porukkaan lähtenyt.
1970-luvulla jonkinlainen luokkatietoisuus ja poliittinen vaikuttaminen olivat vielä huudossa, mutta lähetyttäessä 1980-lukua ne olivat enää henkitoreissaan. Politisoitumiselle tuli silloin vastareaktio ja maailma ympärillä alkoi muuttua. Osa poliittisesta vasemmistosta löysi tiensä ympäristöliikkeeseen. Vähän niin kuin jollainen selätetyn epätasa-arvoasian jälkeen uuteen agendaan eli ympäristöongelmien ratkaisemiseen.
On selvää, että 1960- ja 70-luku ovat tärkeitä aikoja Suomen poliittisessa historiassa. Ne olivat hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. Päävastuussa siitä olivat demarit, mutta Kepu ja liberaali oikeisto olivat siinä myös mukana. Kommunisteilla en näe siinä suurempaa roolia, koska he lähtökohtaisesti vihasivat revisionismia eli näkivät vaiheittaisen etenemisen vain porvariston nöyritelynä. Nuo vuosikymmenet olivat toivon vuosikymmeniä. Ihmiset suhtautuivat tulevaisuuteen positiiviesti. Se näkyi maailmalla myös kulttuurisena rikkautena. Ja ennen kaikkea uudistumisena. Elokuvataiiteen alalla puhuttiin uuden aallon elokuvista, joiden kärjessä olivat Ranska ja Italia mutta myös USA (esim. mafia- ja Vietnam-elokuvat), populaarimusiikin vallankumouksesta, mitä johtivat Englanti ja USA ja myös kirjallisuuden alalla tapahtui. Suomessa tunnetuin episodi oli tietysti Hannu Salaman "Juhannustanssit". Populaarimusiikasta otan esiin yhden suosikkini ja oikeastaan progressiivisen rockin päänavaajan eli King Crimson -yhtyeen. Yhtyeen musiikin soundissa on jotain aavemaisen vetoavaa. Se pääarkkitehti oli englantilainen kitaristi Robert Fripp, joka on ollut erittäin kiistanalainen ja vihattukin henkilö. Yhtye perustettiin vuonna 1968 ja se lopetti keikkailunsa vasta vuonna 2021. Omasta mielestäni yhtyeen parhaimmat albumit ovat kaksi ensimmäistä, vaikka yhtyeen vaiheita tuona aikana on kuvattu kaoottisiksi. Fripp oli despootti ja hänelle sanalla kuri oli todellinen merkitys. Muut eivät siitä aina pitäneet. Fripp oli myös pedantti. Hän treenasi monta tuntia päivässä koko uransa ajan ja vaati sitä myös muilta. Ehkä pitää taas panna talvi-iltojen ratoksi soimaan 21st Century Schizoid Man oikein kovalla niin, että naapuritkin kuulevat, kuinka hulluksi olen taas tullut. - Sairastuneita ja sen myötä pysyvästi työkyvyttömiä varten on omat reittinsä eläkkeelle eikä niitä poisteta.
Muuten en kyllä ihan usko siihen, mitä sanot. Työ voi päinvaston pitää ihmisen terveenä, aktiivisena ja vireänä. Joillekin eläkeläisille syntyy esim. alkoholiongelmia joutilaisuuden seurauksena. En usko siihenkään, etteikö oppisi uusia juttuja. Paljon on kiinni motivaatiosta oppia sekä työn sisällöllisestä mielekkyydestä.
Vastikään kuollut Seela Sella teki töitä viimeiseen asti eli liki 90-vuotiaaksi. Varsinkin taiteiljat ja tieteen harjoittajat kokevat työnsä niin mielenkiintoiseksi, etteivät malta lopettaa. Työ on heille ehkä se tärkein elämänssisältö.
Itse olin työelämässä opiskelusta valmistumisen jälkeen noin 40 vuotta yhdenjaksoisesti päivästä päivään ilman yhdenkään päivän työttömyysjaksoa. Eläköidyin noin 65-vuotiaana, vaikka olisin päässty eläkkeelle pari vuotta aiemmin. Työni oli vaativaa, mutta mielenkiintoista ja palkkakin oli minulle täysin riittävä. Palkkatyö loppui siihen, mutta kun oli työhön tottunut, uusi vapaa-aika alkoi uudella työllä, jota tein omaksi hyväkseni, mutta jonka tuotosta verottaja vie säännönmukaisesti noin kolmanneksen. Aloin harjoittamaan osakesijoittamista päivittän ja teen sitä edelleen. Olen perehtynyt suhteellisen tarkkaan esim. kymmeniin amerikkalaisiin teknologiayhtiöhin ja sijoittanut niihin rahaa. Lopputulos on se, että maksan vuosittain selvästi enemmän veroja näistä eläkeiän pääomatulosta kuin eläkkeestäni, jonka osalta kuitenkin kuulun siihen desiiliin, joka nauttii suurinta eläkettä. Ja valtio siis hyötyy kolmaosalla siitä, että työskentelen eläkkeellä tällä tavoin. Koen sen todellakin työksi, koska käytän paljon aikaa analysodakseni eri yritysten taloudellista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Nvdian ja Micronin löysin jo vuosia sitten ja ne ovat olleet huippulöytöjä, joten työ on ainakin taloudellisesti palkitsevaa. Itse en vaimoni kanssa kykene käyttämään näitä voittoja, joten ne jäävät lasten ja lastenlapsien iloksi suurelta osin kuten myös sen verottajan voitoiksi. En tee työtä enää edes rahan tarpeen vuoksi, vaan siksi, että se asioiden selville ottaminen on mielenkiintoista. Työ ja harrastus lyövät kättä. Vaimoni on yhtä iäkäs kuinminäkin ja hän tekee pävitttäin erilaisia töitä, joista ei saa palkkaa, mutta on vähän sellainen adhd-tyyppi, joka ei jaksa istua paikallaan. Nyt hän on huomannut teko-älyn olevan saatavissa kelle tahansa ja ratkoo erilaisia pulmiamme sen avulla. Siinä voi olla kyse jostain sukankudonnan ongelmakohdasta taikka talomme vesi- ja viemäriputkiston tomintaperiaatteesta taikka jostain sarauden diagnoosista taikka sen selvittämisestä, miten joku laitteisto saadaan tomimaan halutulla tavalla. Itsekin kyselen tekoälyltä välillä sijoitusvinkkejä, mutten vielä luota siihen täysin, koska se ei ehkä vielä ymmärrä täysin sijoittamisen psykologisia vaikutustekjöitä. Usein tulee yllätyksiä, joihin pitäisi varautua salamannopeasti. Trumpin erilaiset toilailut ovat esimerkki siitä, mitä tekoälyn on vaikea ennakoida. Ehkä se osaa vastata, että jotain hullua on taas kohta tulossa, mutta ei osaa vastata, että mitä se on. Tekoäly ei ehkä osaa vielä samaistua hullujen logiikkaan.
Kun väsyy, pitää levätä. Itse nukuin välillä kesken työpäivän. Kun pomo koputti ovelle ja huomasi, että olet päiväunilla, hän laittoi oven vaan kiinni, jos ei ollut jotain tuiki kiireellistä. Älykäs pomo kyllä ymmärtää, että työntekijä on entistäkin kovemmassa iskussa, kun hän vetää vartin tirsat ja kuroo loppupäivänä sen vartin kiinni ja menee vielä sen ylikin, kun on levännyt. Työn sisällössä voi huomioida joustavasti sen ikääntymisen. Mulla on ollut sellaisia työkavereita, jotka pyrkivät eri tavalla olemaan kiinni siinä työssä vielä eläkeiän jälkeenkin ja tahti sen kuin koveni mitä vanhemmaksi tuli. Mutta toki se riippuu monesta asiasta niin kuin kuvaat. Mutta funtsaa sitä Seela Sellaakin. Pitkien näytelmien päärooleissa voi melkoinen määrä muistamista kohtausten ja sanojen osalta. Ei se ihan helppoa ole, mutta itsekin koen itseni edelleen aika vireäksi, vaikka mittari on jo korkealla. - Tässä ei nähdäkseni ole ehdotettu työkyvyttömyyseläkkeen poistamista. Sitä reittiä olisi mahdollisuus tarpeen mukaan eläköityä aikaisemmin. Samoin voitaisiin ajatella, että meillä olisi erityisiä matalampia eläkeikiä sellaisia työtehtäviä varten, joissa rasittavuus tai työn vaativuus ovat erityisen suuria. Esim. puolustusvoimien sotilaslentäjillä eläkeikä on nykyisinkin alle 50 vuotta, liikennelentäjillä pääosin alle 60 vuotta. Eläkkeelle siis pääsisi edelleen, jos työkyky ei riiitä. Työllistyminen ei ole ikääntyneenäkään vaikeata, jos elämme työvomapulan yhteiskunnassa. Jollei ennustettavuutta tarvittaisi, malli voisi olla joustavakin. Esim. tämän hallituksen aikana porukkaa olisi voitu päästää löyhemmin kriteerein eläkkeelle, kun työttömyys on suurta. Tulevan hallituksen kaudella työllisyystilanne voi kuitenkin parantua ja työvoiman kysyntä kasvaa. Nykyisinkin osa yli 60-vuotiaista työttömistä roikkuu mielellään työttömänä, jos saa suurempaa ansiosdonnaista työttömyystukea kuin mitä saisi eläkettä.
Sairaanhoitoalalla työ on taatusti raskasta, mutta sielläkin työtehtäviä vodaan kohdentaa iän mukaan. Korona-aikana nähtiin, että rokottajiksi tuli jo eläkkeelle siirtyneitä ammattilaisia. Tämä voisi yleisestikin olla työnratonalisointikysymys. Olemme tottuneet siihen, että työura ja palkka ovat nousujohtoisia. Voitaisiin siirtyä sellaiseenkin ajatteluun, että työuran huippu samoin kuin palkka ovat viriilissä keski-iässä ja loppu tultaisiin hitaasti lasketellen. - Elinajanodote on pidentynyt 1950-luvun alusta 2000 luvun alkuun tultaessa 50 vuoden aikana sekä miehillä että naisilla yli 10 vuotta ja on senkin jälkeen jatkanut pidentymistään noin neljällä vuodella. Kun sekä miehillä että naisilla elinajanodote oli 1950-luvun alussa alle 70 vuotta, niin silloin jo nykyinen eläkeikä tuntui mahdottomalta.
1950-luvulla 65-vuotiaat näyttivät paljon vanhemmilta kuin saman ikäiset nykyisin. Oma isoisänäkin sai 50-vuotislahjaksi mm. kävelykepin. Olennaista voi olla tarkastella siltä kannalta, miten pitkäksi eri aikakausina syntyneiden eläkkeelläoloaika muodostuu. Jos eläkeikä pidetään eliniän kasvusta huolimatta samana, eläkkeelläolovuodet voivat vähänkin pitemmällä ajanjaksolla kaksinkertaistua ja samoin tietysti eläkemenot ja vanhuuden menot muulle yhteiskunnalle.
Eläkeikää on mahdolliista nostaa senkin vuoksi, että työnteko on fyysisesti vähemmän rasittavaa kuin vuosikymmeniä sitten. Siistiä sisätyötä monet jaksavat pitempään, jos työolot ovat joustavia eli vanhemmille tarjotaan esim. tuoli alleen työnteon ajaksi sikäli kuin se on mahdollista työsuoritteen osalta.
Suomessa, missä huoltoosuhde heikkenee, keinoina sen kohentamiseksi ovat maahanmuutto ja eläkeiän nostaminen. Jos keksitään jotain muita keinoja, niin rohkeasti vaan esittämään niitä. - Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat erittäin monisyiset, monimutkaiset ja vaikeasti arvioitavissa. Persujen esille nostamat laskelmat ovat pitkälti kirjanpidollisia tarkaseluja tyyliin, kuinka paljon maksavat veroja ja kuinka paljon käyttävät vastaavasti verovaroin maksettuja palveluja. Tämä näkökulma on erittäin kapea ja sitä voi osin verrata siihen, että lasten hankinta on suuri kustannus yhteiskunnalle lapsen 20 - 25 ensimmäisen elinvuoden ajan. Tai tien rakentaminen on kustannus eivätkä tiekilometrit maksa veroja. Lapset, tiet ja maahanmuuttajat voidaan nähdä taloudellisina investointeina. Ne voivat ainakin ajallisesti ensimmäisinä vuosina ja vuosikymeninä kustannuksia aiheuttavia, mutta kokonaisuuden kannalta tarpeellisina. Yhteiskunnan talous ei pyöri loputtomiin ilman työvoiman uusitumista (lapset), ilman infraa (tiet ja muut väylät) ja ilman riittävää työvoimaa (erityisesti työperäinen maahanmuutto).
Voidaan kysyä millä maahanmuutto taloudellisessa mielessä korvataan? Sehän tarkoittaa tuotannon supistumista ja tuotannollisia vajeita, kun työvoima Suomessa vähentyy ja huoltosuhde heikkenee. Persut eivät osaa kertoa ratkaisua tähän ongelmaan. Ainakaan minä en ole huomannut sellaista. Kerro sinä nyt ihmeessä, jos tähän on jokin konsti tai muu taikatemppu käytettävissä. Jos tuotannoliset vajeet ovat vuosittain työvoimapulan vuoksi esim. 20 miljardia, eikö silloiin kannata maksaa maahanmuutosta 10 miljardia. Jäähän siinä vielä 10 miljardia plussalle, eikö niin?
Maahanmuuton kustannukset riippuvat monesta asiasta. Työperäisen maahanmuuton kustannukset ovat pääosin negatiivisia jo alusta alkaen eli nettovaikutus on kaikilla mittareilla positiivinen. Investointi on jo lyhyellä aikavälillä kannattava. Humanitaarisen maahanmuuton kustannukset ovat varsinkin ensimmäisen sukupolven osalta pitkään negatiiviiset, mutta paranevat ajan kanssa. Nämäkin laskelmat ovat enemmän kirjanpidollisia kuin kokonaisarviointiin perustuvia. Hyvä kotouttamispolitiikka voi edesauttaa investoinnin kannattavuutta huomattavasti kaiken maahanmuuton osalta.
Enemmän asian kokonaisvaltaisesta tarkastelusta voi lukea suhteellisen tuoreesta ETLAn raportista, joka alla olevassa linkissä:
https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuuton-taloudelliset-vaikutukset-maahanmuuton-rakenne-ja-kotoutuminen-ratkaisevat/ - Tämä tukeminen on osa globalisaatiota. Sen tominta-ajatuksena on markkinoiden laajentaminen ja ostovoiman elvyttäminen. Ajatuksen myyttinen legenda on autotehtailija Henry Ford, joka tuplasi työntekijöidensä palkat, jotta näillä olisi varaa ostaa oma Ford -henkilöauto. Idea toimi, muut kadehtivat ja halusivat ostaa oman Fordinsa. Myös nykyisin esim. AI-teknologian suuryritys ja veturi Nvidia rahoittaa osatajiaan, jotta näillä olisi varaa ostaa Nvidian piiirejä. Tavoite on sitouttaa heidät pitkällä aikavälillä Nvidian asiakkaaksi ja riikastua, jotta näillä olisi edelleen varaa ostaa yrityksen tuotteita. Tekemällä köyhemmästä rikkaan, tästä saadaan uusi vakioasikas. Homma voi toimia, jos huolehditaan, etteivät tuet mene esm. korruptioon kuten Orbanin Unkarissa.
- Voidaan puhua vaikka heti. Velkaantumiskriisin pääsyy lienee koronakriiisin liian avokätinen ja pitkittynyt rahoittaminen. Perussyy on talouden huono veto. Esim. ranskalaiset autot eivät taida nykyisin olla niitä kaikkein kysytyimpiä. Ranska on liiaksi jumittunut maatalousvaltaisuuteen. Macron on rahoittanut poliittisen suosionsa pysyvyyttä hövelillä talouspoliitiikalla. Korjausliiike on jäänyt puuttumaan. Tulot ovat liian pienet ja menot liian suuret.
Ranskan poliittinen tilanne on umpisolmussa. Äärioikeisto ja -vasemmisto alkavat olla suosituimmat ryhmät. Eihän siitä saada mitään rakentavaa uudistusta aikaan. Äärioikeisto lupaa epärealistisia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi ja äärivasemmisto vielä hölmömpiä tapoja kuten velkojen mitätöimistä.
Euroopan ongelmat ovat moninaiset. Osaamista on mutta hyödyt valuvat lopulta muualle. Osaamiista ei osata tuotteistaa Euroopassa. Nyt erilaiiset ongelmat ovat vielä kasaantuneet energiakriisiin vuoksi. Yhdysvalloissahan velkaongelmat ovat paljon suuremmat kun Euroopassa, mutta USAssa varsin teknologiateollisuuden myllyt jauhavat hurjaa tulosta vuodesta toiseen, mikä tuo helpotusta. Euroopasta tällaiset myllyt puuttuvat. - Näinhän se on se on. Stadi on stadi, vaikka vieläkin vähän snadi.
Itse olen asunut yl 2 kertaa kauemmin kuin sinä stadissa ja olen paljasjalkainen stadilainen. Joten kokemusta on. Näkymä eli yleisilme stadista on siinä ajassa muuttunut paljon. Sotien jälkeinen stadi oli hyvin keskustavetoinen. Ei ollut erityisemmin mitään lähiötä. Oulunkylää ja Malmia pidettin jo kaukaisina paikkona ja henkinen pohjoisraja kulki jossain Käpylän seuduilla. Idässä Hertsikka miellettiin siinä ja siinä stadiin kuuluvaksi. Kun stadilaiset lähtivät pyöräilemään landelle, se tarkoitt näitä Helsingin ulkokehällä sijaitsevia paikkoja. Nykyinen Itäkeskus oli esimerkiksi pitkään sotien jälkeisenä aikana viljeltyä peltoa eikä lehmien näkeminen tällaisilla paikoilla ollut tavatonta. Ja kyllähän omassa lapsuudessa nämä stadin pienviiljelijät kiersivät ihan keskustassakiin hevoskärryillään kesällä myymässä perunoita ja porkkanoita. Itsekin kun pelasin junnuna futista, muistan, että peli esim. Gnistania vastaan Okelissa tuntui maaseuturetkeltä. Siihen aikaan 1950- 60-luvuilla lapsiperheet asuivat keskustassa ja työläiskaupunginosissa Kalliossa, Vallilassa, Käpylässä jne. Nykyisinhän lapsiperheet asuvat valtaosin lähiöissä. Samoin kaupat olivat keskustan alueella, nyt lähiöissä ja kehien varrella. Stadi oli lapsen silmin katsottunua kiehtova ja jännittävä paikka asua ja tekemistä sekä kavereita oli yllin kyllin. - Ei kukaan vastusta kasvua. Lyhyen aikavälin kasvupyrähdys ei vaan näy yleisenä luottamuksena talouskasvun kestävyyteen. Se epäluottamus taas pitää esim. asuntokaupan jumissa eikä asuntorakentaminen pääse vauhtiin. Inflaatopaineet ovat kasvaneet erityisesti Trumpin aloittaman sodan vuoksi. Trump on tärkein talouskasvua haittaava tekijä eikä se ole meidän hallittavissa, minkä järjetön sodan aloittaminen Iranissa osoittaa. Siitä koko läntinen maailma maksaa hintaa ties kuinka pitkälle tulevaisuuteen.
Tämä lyhytaikainen talouskasvun pyrähdys ei ole näkynyt sen paremmin työttömyyden vähentymisessä kuin palkkojen nousussa. Mikä on siis se suuri ilon aihe niille duunareille, joista puhut.
Se mistä tämäkn talouskasvun pyrähdys johtuu on enemmän edellisen kuin nykyisen hallituksen ansiota. Kuten kirjotit, esim. datakeskusten rakentaminen on virkistänyt taloutta. Datakeskusten rakentaminen on puolestaan seurausta siitä, että Suomen energiatuotannossa on suosittu nimenomaan edellisten halltusten aikana vihreää siirtymää. On siirrytty kotimaiseen halpaan energiatuotantoon fossiilisista polttoaineista. Se houkuttee datakeskuksia sijoittumaan Suomeen. Persut ovat neliraajajarrtuksella rajoittaa tätä vhreää siirtymää. Siirtymistä kotimaiseen energiatuotantoon on persujen osalta pitkäkestosesti kritisoitu. Järkevämpää on puhua siitä, miksi persujen poltiikassa e suosita teollisuustuotannon perusteiden kasvua, vaikka ne vankistavat siltä osin omavaraisuusastetta. Persujen pensavetoisuus on osa tätä ulkomaisen fossiilisen polttoaneen suosimista. Autoilun sähköistyminen tarkoittaa vahvasti kotimaisen polttoaineen suosimista. Persut vastustajat koko ajan tätä kotimaistamista. - Taloutta ei voida pitää tomintakykyisenä matalan kasvun avulla. Ongelmaksi tulee viiime kädessä se, että kilpalijamaiden taloudet kasvavat. Talouskasvu tuottaa myös eri mutkien kautta inflaatiota. Kun ulkomailta tuotu tavara kallistuu, suomalaisen ostovoima kapenee. Tottakai mikä vaan vo toimia, jos tyydymme joka vuosi elintason hekentymiseen. Suomen osalta tilanne on erityisen hankala, koska olemme EU:n yksi vientipanotteisimmista talouksista. Viennissä taas menestyy vain, kun tuottaa parasta mahdollista, millä on kysyntää. Se taas johtaa automaattisesti talouskasvuun, jos tuotteiden veto markkinolla on hyvä.
- Ei Nato ole puuttunutkaan Ukrainan sotaan. Nato on siihen kuuluvien valtioiden puolustusliitto. Ukrainaa avustavat EU ja yksittäiset valtiot, mikä on kv. oikeuden perusteella sallittua, koska Ukraina on laittoman sotilaallisen hyökkäyksen uhri. Nato luonnollisesti valvoo jäsenmaidensa ilmatilaa Venäjän rajanaapureissa, jotka kuuluvat Natoon.
- Älä nyt ota asiaa niin vakavasti. Kerrankin persut järjestävät oikein kunnon huumoripläjäyksen. Kyllä siitä kannattaa iloita ihan puoluekannasta riippumatta. Persujen oma ruskaretki Puhoksen osatarille eikä uskalleta tulla edes bussista ulos. Jopa poliisitkin ihmettelivät ja sanoivat, että ihan rauhallista oli. Joku persu varmaan näki bussin ikkunasta maahanmuuttajan ja huusi kovalla äänellä, että kattokaa se on mamu. Siinä kaikki sitten pelästyvät eivätkä uskaltautuneet ulos. Jukka Lindström sai taas "Kovan viikon illan" käsikseen ilmaista materiaalia.
- Onhan tuo nyt arjen suurta huumoria syksyn pimeneviin iltoihin. Lisää vaan persuilta tällaisia tahattomia huumoritempauksia. Jukka Lindström sai taas hyvän aheen poliittiseen satiiriohjelmaan "Kovan viikon ilta". Persuilta tuota matskua tulee kyllä jatkuvalla syötöllä. Saa taas nauraa itsensä kipeäksi tulevina lauantai-iltoina. Älkää persutko olko non vakavia, kun koko kansa saa nauraa touhuillenne. Naurakaa itsekin mukana. Monihan muistelee afterina sitäkin, että miten tuli töpättyä edellisen illan kosteissa bileissä. Siltä kannalta vaan liikkeelle.
- Ehkä tämä oli persujen oma ruskaretki. He kerääntyivät pottukuopistaan yhteen läjään. Matkaeväiksi annettiin sinistä lenkkiä ja Turun sinappia sekä vaatetuksi kaikille jokin Suomi-paita, jossa lukee suomeksi, että "minä olen persu". Ja tietysti päähän se "Send Them Back" lippis. Olisi se ollut kokemus Puhoksen porukallekin nähdä tämä ryhmä. Että tollasii on oiikeasti olemassa. Ihmetys olisi ollut molemminpuolinen ja värikuvia olisi napsittu muistoksi. Ehkä tästä tulee vielä persujen vuotuinen ruskaretki ja joku saattaa uskaltautua jopa ulos bussista. Uutisiin sitten vaan videon pätkä ja uutisonti siitä, että persut ovat taas lähteneet pelokkain tunnelmin vuotuiselle ruskaretkelleen Puhoksen ostariin.
- On, on. Peräti inkeriläinen mamu, joka sai taustansa vuoksi paluumuutto-oikeuden Suomeen 8-vuoden iässä. Muutto-oikeus koski kaikkia inkeriläisiä eli näitä Suomen-sukuisia.
- Monikulttuurisissa paikossa on aina paljon muualta tulleita ja niille on tyypillistä se, että alueella puhutaan monia kieliä. Historiallisesti tunnetuin monikulttuurinen ja kansainvälinen kaupunkii Suomessa oli ennen talvisotaa Viipuri. Suomen lisäksi kaupungissa puhuttiin ruotsia, saksaa ja venäjää yleisesti. Siihen aikaan Viipurissa ei kuitenkaan toiminut persuja, jotka olisivat pitäneet lippiksiä tekstillä "send them back". Sellainen ol Viipuri kuten laulussakin kerrotaan.
- Todennäköisesti riittää. Tunnetuin liike on Alanya Market, joka toimii myös Itiksen puolella ja laajentanut muihinkin kaupunkeihin tomintaansa. Asiakkaista pääosa on ihan kantasuomalaisia, jotka haluavat ostella välillä vähän eksoottisempiakin ruoka-aineita. Market-ketjun liikevaihto on netin tietojen mukaan non 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Monet tunnetut suomalasyritykset ovat olleet aluks maahanmuuttajiien omistamia ja varsin vaatimattomia liikkeitä. Yksi tunnetummista on Stockmann, jonka saksalaissyntyinen Georg Stockmann perusti vuonna 1862 sekatavarakauppana Helsingin kauppatorille. Toinen esimerkki on Venäjältä Suomeen siirtyneet Jaarlin juutalaissuvun perustama pitkään toiminut vaatetusliike Pukeva. Näistä molemmista tuli suomalaisten suosikkikauppoja varsinkin Helsingissä, missä ne sijaitsivat keskeisillä paikoilla. Stokkan tavaratalo on suorastaan legendaarinen ja sen Aleksin puoleinen kellosisäänkäynti muodostui yleiseksi kohtaamispaikaksi. Kyllä nämäkin maksoivat paljon veroja aikanaan. Ilman maahanmuuttajia elnkeinoelämämme olisi jäänyt aika köyhäksi jo 1800-luvun lopulta alkaen.