paivi.s1
Ei hirveän vanha eläkeläinen. Pidän auringosta, lämmöstä ja luonnosta. Olen riittävän rohkea asuakseni jossain muuallakin kuin Suomessa.
Suosikkibändit/artistit: Sofia
Suosikkileffat: Pieni tyttö joka asui kujan päässä
Lempikirjat: Dekkarit
Vapaa-aikanani: nautin...
Katson tv:stä mieluiten: Virityskuvaa
Kotieläimet: ei kiitos
En pidä: suomen talvesta
Parhaat matkakohteet: Viva Espanja!!!
Ruoka & juoma: punaviini ja kunnon pihvi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Koulut: elämän koulu pitkän kaavan mukaan
Ammatti: Eläkeläinen
Työskentelen: "pitkällä lomalla"
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2 aloitusta · 14 kommenttia
- Minunkin mielestäni mantereella on etunsa: esimerkiksi juuri halvemmat hinnat. Samoin se, että kun kotinurkat tulevat tutuiksi, niin ympäristöä voi laajentaa tutustumalla upeisiin kohteisiin. Itse asun Costa del Solilla ( vakituisesti jo lähes 10 v ). Kyllä täälläkin englannilla ja suomella pärjää loistavasti ja espanjaakin oppii ihan kuin huomaamattaankin. Suomalaisia palveluita on tarjolla niitä kaipaaville ja myös vireät "suomiyhdistykset" toimivat ja tarjoavat erilaisia aktiviteetteja.
Ja mikä parasta: edullisia lentoja Suomeen on tarjolla aina tarpeen vaatiessa ja 4-5 tunnin lento ei käy rasitteeksi, jos tulee pakko käväistä Suomessa talven mittaan. - Waw! Asiaa, joka pätee myös täällä "kiinteän maan" puolella, jossa itse asun (=lyhyemmät lentomatklat).
Lisäisin vaan, että omasta eläkevakuutusyhtiöstä saa pyytämällä ilmaiseksi valmiiksi espanjaksi käännetyn eläkepäätöksen. Ei sitä missään yleensä kysytä, mutta ei se A4 paljon kapsäkissä paina.
Jos nyt olisin lähdössä ensimmäistä kertaa talviasukkaaksi, niin varaisin viikoksi hotellihuoneen. Viikon aikana ehtii jo löytää sopivan asunnon ja vaikka vähän ronklatakin sen suhteen. - Itse ratkaisin pulman heti mökkiä hankittaessa: lapsille ilmoitimme reitin ja jopa avaimen piilopaikan samalla vannottaen, että se ei ole "jaettavaa tietoa". Vaikka mökkimme oli lähellä asutuskeskusta Sydän-Hämeessä ja vain tunnin ajomatkan päässä kotoamme. ei koko mökkeilymme aikana tullut yhtäkään yllätysvierasta. Ne harvat ja valitut tuttavamme, jotka mökille kutsuimme osasivat kunnioittaa ajatusta, että he olivat niitä harvoja ja valittuja, jotka saaneet kutsun. Kivaa oli - sai nauttia luonnosta ja yksinolosta ja ladata akkuja pitkää ja pimeää talvea varten. Nyt eläkkeellä lomailemme Espanjassa 9 kk ja 3 kk vietämme Suomessa (ilman yövieraita tai yövierailuja tuttujen mökeille). Tuttavat eivät irtisanoneet suhdetta mökkivierailujen takia, ennemminkin nyt nykyisen asuinpaikkamme takia.
- Kun Suomessa sairastuu - etenkin masennukseen - pitää olla vahva terveys, ei niiden virkamiesten kanssa muuten jaksa... kokemusta on.
- No ei mee hyvin sullakaan! Suomalaisessa yhteiskunnassa ainoa apu tulee itseltäsi, eli sinun täytyy tietää mitä haluat saada, miten sen saat ja mistä, sekä tietysti myös oikeutesi kyseisen avun saantiin. Ole siinä sitten skarppina ja aktiivisena, kun kuitenkin olet stressaantunut, masentunut tai ahdistunut.
Mä itse muutin Espanjaan. On kivampi olla masentunut, kun on ainakin kaunis, aurinkoinen ja lämmin ympäristö ja ympärillä ystävällisiä ihmisiä (jopa suomalaisia). - Yritä edes, eihän se mitään maksa---
- Olen muuttanut Espanjaan syksyllä ja katkaissut hoitosuhteen Suomen terveydenhuollon (?) kanssa. Olen just ja just 60 vuotias nainen, ja siis avioliitossa - no joo... kun en voi ongelmistani /hänen ongelmistaan keskustella hänen kanssa, niin olisi hyödyllistä tavoittaa samanhenkinen keskustelukumppani - sukupuolella ei ole merkitystä. Tunne vain olevani joskus niin yksin ja juttukumppania kaipaisin... Olen ollut yksityisyrittäjä ja jäin eläkkeelle reilu vuosi sitten - siis kehäraakki - mut joskus vielä tuntuu että järkikin pelaa (hiukan) ja olisi kiva purkaa mieltä ja jakaa kokemuksia jonkun samanhenkisen sanssa. Vaan löytyykö niitä samanlaisia hölmöjä.. kysyy paivi.s1@suomi24.fi
- Funtsipa mahdollisuutta lopettaa yritys. En tiedä ikääsi, mutta oletettavasti yrittäjäkokemuksen perusteella sinut joku haluaisi työllistää sitten kun olet terveempi. Yrittäminen on niin rankkaa puuhaa, että sitä ei sairaana jaksa.
- Hei! Koeta piristyä! Ei sellaisia muutaman kuukauden masennuksia ole muuta kuin julkkiksilla 7-päivää lehden sivuilla. Itselläni alkoi samasta syystä masennus ja ahdistus reilut 3 vuotta sitten. Nyt olen siitä syystä eläkkeellä. Luulen, että menee jo paremmin, mutta vieläkin tulee takapakkia aika herkästi. Syö sitkeästi lääkkeitä, ensimmäiseksi tarjotut ei aina välttämättä ole niitä parhaita, joten uudelleen psykiatrille että saat sinulle paremmin sopivat eväät. Kerro läheisillesi, mistä on kysymys ja mitä tunnet - heidän tukensa on tärkeää. Kyllä se päivä vielä paistaa sinullekin!
- Kyllä masennukseen voi johtaa muutkin syyt kuin itsekeskeisyys ja omissa ajatuksissa pyöriminen. Minä sairastuin siihen tosi kovan burn-outin "jälkitautina" ja voin sanoa, että rankkaa on ollut. Masennuksen mukana tuli unettomuus, ruokahaluttomuus ja ahdistuneisuus. Koetapas joskus olla elämänmyönteinen ja iloinen, kun ensin olet vaikka vain viikon elänyt parin tunnin yöunilla ja vedellä. Toista tiedät! Kyllä masennuksesta eroon pääsee, mutta vuosia se vie ennenkuin taas on todella elämisen syrjässä kiinni ja uskaltaa luottaa huomiseen. Ne "julkkismasennukset", joista selvitään 7-päivää -lehden otsikolla ja kahden viikon sairaslomalla on sitten taas luku erikseen ja sen sairauden voisi nimetä vaikka julkisuudenkipeydeksi.
- Niin varmaan pitäisi keskittää, mutta mihin? Olen nyt viimeisen kuukauden aikana asioinuut Kelassa netin kautta ... ja pinna palaa... Mentaliteettina on se, että kysy mitä haluat, niin Kela vastaa mitä haluaa - tuskin kuitenkaan siihen mitä kysyt. Mielestäni artikulaationi ei ole niin huono, että suuria epäselvyyksiä olisi kysymyksiini jäänyt, vastaukset ovat vaan olleet aivan P...stä. Keskitetään kaikki vaan Kelalle, niin kyllä homma hoituu, kun asiat hoidetaan miten sattuu. Olen muuten sitä mieltä, että virkamiehiltä pitäisi pakkoruotsin lisäksi vaatia myös pakkosuomi.
- Ei siinä muu auta kun pistää mies "kirkkoon" ja kysyä missä mennään. Todennäköisesti saat kiukkuisen vastauksen, jossa se epäilee sinua vainohulluksi mustasukkaiseksi ja vaikka mitä. Siitä voit päätellä, että osuit oikeaan, eli siis että se pettää. Vanha sanonta on että miehen sydämeen ei mahdu kahta ämmää (kielioppitunnilta kansakoulusta), mutta kyllä se pitää paikkansa tosielämässäkin. Yleensä se käyttäytymisen muutos johtuu juuri siitä, että mies pettää tai ainakin jo suunnittelee sitä.
- Juttuhan menee niin, että jos vakuutusyhtiö esittää hylkäystä, niin hylätäänhän se vaikka lähettäisit valituksen mukana pääsi paketissa. Vain, jos sinulla on esittää uusi ja huonompi ennuste, voi olla että valitus menee läpi.
- Otan osaa! Itse olin ensin pitkällä sairaslomalla ja sitten vuoden "määräaik.eläkkeellä", jonka vak.yhtiö muutti osa-aikaiseksi - ja valitus sisään. Ei se tietysti läpi mennyt, joten olin osa-aikaisella ja osatyött.päivärahalla. Töitä ei sentään tarvinnut pelätä, kun oli b-lausunto. Laitoin tietysti uuden valituksen sisään ja uudet lääkärilausunnot, mutta tulos oli sama. Viime kesänä tilanne huononi entisestään ja lähetin uuden lääkärilausunnon Kelalle, vak.yhtiölle ja lautakunnalle. Vak.yhtiö päätti, että olen eläkkeellä taannehtivasti 1.10.2007 alkaen, eli siitä edellisestä hakemuksesta alkaen. Hienoa, maksoin siis takaisin työttömyyskorvauksen. Vakuutuslautakunnasta ei vielä ole tullut päätöstä (jätetty helmikuussa 2008). Pirullista tämä byrogratia! Jos Suomessa sairastaa, niin pitää olla tosi terve jaksaakseen pitää puolensa, ja asiaa auttaa, jos sattuu olemaan vähintään lakitieteen ja lääketieteen tohtori - muuten pärjääminen on vähän niin ja näin. Toivottavasti sinulla käy parempi tuuri.