abcxyz
Elä ja anna toistenkin elää.
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Sinkku
Lapset: ---
Email: x.argonautti@gmail.com
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 154 kommenttia
- Avioliitto on perimmältään taloudellinen sopimus.
Nimimerkki "avoliittolainen" mainitsee "testamentin tyyppisellä paperilla" hoitaneensa asuinkumppaninsa kanssa perinnön niin, ettei avioliittoa tarvita. Valtio kiittää jos todella testamentti, tai jos kyseessä todella "testamentin tyyppinen" paperi, niin sukulaiset kiittävät. Asuinkumppanuuden (="avoliitto") perusteella ei perintöjä jaeta "testamentin tyyppisen paperin" avullakaan vaan sukulaiset ovat perijöitä.
Niin, se valtion kiitollisuus perustuu siihen, että aviopuoliso maksaa perintöveroa 10-16% riippuen perinnön määrästä. "Avopuoliso" maksaa vastaavasti 30-48%. - M36 on oikeassa "jäädytyshetken" ajankohdasta. Avioliittolain 90§:n mukaan:
"Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) ...
2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille."
Suoritettu ositus myös lakkauttaa avio-oikeuden puolison omaisuuteen, joten se on senkin takia aiheellista rekisteröidä maistraattiin kuten avioehtokin. Mikäli ero ei astuisikaan voimaan jää ositus ja avio-oikeuden poituminen edelleen voimaan. - Itse kyllä tarkistaisin tilanteen asiantuntijalta tai kirjallisuudesta.
Vast'ikään muutama kuukausi sitten ositussopimuksen laatineena ja sen maistraattiin rekisteröineenä en olisi ihan varma siitä, että tilanne "jäädyttyy" erohakemuksella. Juuri tämä asia ei omassani ollut oleellinen joten tämä asia ei jäänyt kirkkaasti mieleeni. Teimme sopimusosituksen, joten "jäädytyshetkikin" oli tavallaan sopimusasiaa.
Olisin varovaisesti sitä mieltä, että "jäädytyshetki" voi ennen lopullista avioerotuomiota alkaa vasta siitä kun ositusta on vaadittu. Avioerohakemuksen voi tehdä ilman ositusvaatimustakin. Eikä oikeus määrää ositusta tehtäväksi ellei jompi kumpi osapuoli sitä vaadi.
Ositussopimus on aina syytä rekisteröidä maistraatissa. Tosin silloin menettää mahdollisuuden "repiä paperit" jos muuttaakin mieltään osituksen osalta. - Eiköhän osituksen päivämäärä ole OSITUSASIAKIRJAN päivämäärä, ei avioerohakemuksen päivämäärä tai muukaan avioeron tiedoksisaantipäivä.
Osituksen voi tehdä milloin vain avioeron ensimmäisen hakemuksen jälkeen ja pysyy voimassa vaikka toista käsittelyä avioerosta ei tehtäisikään eli avioliitto jää voimaan. Osituksen voi tehdä myöskin vasta avioeron voimaantulon jälkeen. Avioerohakemus tehdään käräjäoikeuteen ja ositussopimus vahvistetaan maistraatissa, siis jos sopimukseen päästään. Riitaisesta osituksesta en ota kantaa. - Jos olet sopinut meneväsi hänen kanssaan naimisiin olet kihloissa. Jos et ole sopinut meneväsi hänen kanssaan naimisiin et ole kihloissa. Kihlaus on vain ja ainoastaan sopimus naimisiin menosta. Eikö olekin yksinkertaista?
Sitä voidaan julkistaa ja juhlia kuten mitä muuta sopimusta tai tapahtumaa tahansa. Tai jättää julkistamatta tai juhlimatta. Se ei siitä mihinkään muutu. - Nimimerkki "Osaamattomista miniöistä" on hyvin koonnut viestiinsä pahan anopin/apen ainesosat.
Asia kiteytyy ilmaisuun: "Mitäs teet, kun epäkohdat tulevat jo eteisessä vastaan,..."
Asiallinen anoppi/appi ei näe eikä huomaa moisia epäkohtia, niitä ei ole hänelle olemassakaan. Ne eivät ole epäkohtia vaan hänen jälkeläisensä ja miniänsä/vävynsä elämän ja elämäntavan valintaa. Puuttuessaan tähän elämäntavan valintaan anoppi/appi on "ns. vaivoiksi asti". - Ositus tapahtuu vain avioliiton päättyessä.
Yhdessä asuminen ("avoliitto") ei aikaansaa mitään taloudellisia velvotteita tai oikeuksia entistä asuinkumppania kohtaan yhteisasumisen aikana tai päättyessäkään.
Täysin eri asia on jos jotain sopimuksia olette muutoin tehneet. Riitatilanteessa suulliset sopimukset ovat vain vaikeasti toteen osoitettavissa... - Oletko varma, että valehtelee? Onko kaikki inhimilliset väärinkäsityksen mahdollisuudet suljettu pois? Oletko valmis kohtaamaan rehellisyyden keskustellessanne?
Valehtelu parisuhteessa on pahempi kuin sivusuhde. Valhe tuhoaa luottamuksen eikä ilman luottamusta ole ystävyyttä. Jos et voi olla kumppanisi ystävä, ei silloin parisuhdekaan toimi. Jos kumppanisi tai sinä valehtelet, ei silloin ole mitään väliä enää sillä onko jommalla kummalla seksisuhde jonkun muun kanssa.
Jos kumppanillasi on seksisuhde jonkun muun kanssa ja keskusteluyhteytenne toimii silti sehellisesti on teillä mahdollisuus jatkaa parisuhdettanne mutta ilman rehellisyyttä ei mahdollisuutta ole. - Joka tyyppisille naisenrinnoille löytyy mies, jonka mielestä juuri sellaiset ovat ehdottomasti ihanimmat mahdolliset. Valitse vain oikea mies.
- Nimimerkki "perheessä" selvitti mitä "en tajuu" ilmeisesti tarkoittaa. Kiitos.
Palataanpa asiaan; puolisisarus tarkoittaa nimenomaan sitä, että toinen vanhemmista (isä tai äiti) on yhteinen. Mikäli kumpikaan vanhemmista ei ole yhteinen eivät kyseiset henkilöt ole sisaruksia tai puolisisaruksia.
Esimerkki: Henkilön A isä, joka ei ole henkilön B isä, avioituu B:n äidin, joka ei ole A:n äiti, kanssa. Kyseinen avioliitto ei muodosta "puolisisarussuhdetta" tai muutakaan sukulaisuussuhdetta A:n ja B:n välille.
Mikä sitten on molempien em. nimimerkkien tarkoittama ongelma?
Suomen lainsäädännön mukaan sisarus- tai puolisisarussuhde olisi avioliiton este. Tässä tapauksessa sitä ei ilmeisestikään ole olemassa. Mitä taas tulee "lähimmäisten" suhtautumiseen mahdolliseen seurustelusuhteeseen niin kannattaa varautua pahimpaan (ja sitäkin pahempaan).
Nimimerkille "en tajuu":
Jos olette molemmat täysi-ikäisiä on todellakin täysin teidän asianne mitä teette. Jos lähdette seurustelu tai seksisuhteeseen niin olkaa valmiina kohtaamaan lähipiiristänne käsittämättömän kovaa hylkimistä. Harkitkaa tarkoin ja kuunnelkaa itseänne. Teille on varmasti kevyempää jos ette siihen ryhdy. Mutta asia on todellakin vain teidän asianne. - Kuuntele itseäsi. Vain sinä elät omaa elämääsi. Itseään ei voi huijata, ole siis rehellinen itsellesi. Ainoa joka voi päättää puolestasi olet sinä itse ja ainoa joka tietää mitä tunnet on sinä itse.
Ole rehellinen ja avoin kumppanillesi. Jos et ole, ei kumppanuutenne toimi, on sitten kyseessä avioliitto tai mikä muu suhde tahansa. Avioliiton solmiminen ei tätä muuta. Jos et tähän pysty ei sinun kannata jatkaa yhdessä kenenkään kanssa.
Siis vastaa itse kysymykseesi äläkä kuuntele ketään muita. Ei minuakaan. - Vaikuttaa tilanteesi todellakin siltä, että kannattaa palkata asianajaja. Voi todella olla "pienimmän riesan tie". Toisaalta jos sopimukseen ette pääse niin oikeus määrää pesänjakajan mutta voi olla siltikin henkisesti kevyempää tukeutua asiantuntijaan.
Toivotan jaksamista. Tilanteesi ei ole kevyt eikä helppo. - Miten voi olla siskopuoli jos teillä on eri vanhemmat? Puolisisarus tarkoittaa, että toinen vanhemmista on yhteinen.
- Jos asianajaja on vastapuolen palkkaama, niin hän on nimenomaan vastapuolen asianajaja, EI PUOLUEETON. Hänen ei ammattietiikkansa mukaisesti tarvitse ottaa sinun etuasi mitenkään huomioon. Totuudesta hänkään ei etiikkansa mukaan saisi kuitenkaan poiketa...
Palkatkaa yhdessä ositussopimuksen tekijä jos joku siihen ryhtyy. Asianjaja on ehdottomasti lojaali vain sille joka hänet palkkaa.
Tehdään ositus sitten eron tai kuoleman takia niin se on samanlainen. Kuoleman johdosta tehtävän osituksen teko sopimuksena on tosin käytännön syistä hieman hankalaa...
Jos kysymyksesi koskee vain puolison kuoleman johdosta tapahtuvaa ositusta vaikuttaisi se olevan väärällä foorumilla (avioero) mutta kuten sanoin ositus on molemmissa tapauksissa sama.