abcxyz
Elä ja anna toistenkin elää.
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Sinkku
Lapset: ---
Email: x.argonautti@gmail.com
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 154 kommenttia
- Voisiko uuteen saada ominaisuuden jossa viestin lähettäminen sellaiselle jonka lähettäjä on estänyt vastaamasta hänelle olisi samalla tavalla estetty. Nyt tulee aina silloin tällöin viestejä profiileilta joille ei pysty vastaamaaqn kun ovat estäneet saapuvat viestit.
Siis ilmoitus: "Olet estänyt viestit profiililta xxx joten omaa viestiäsikään ei lähetetä xxx:lle" - imppi.tintti kirjoittaa: "Elikkä avioehdonhan voi tehdä vasta naimisiin menon jälkeen"
Tuo käsitys on väärä. Avioehdon voi tehdä jo kihlauksen aikana. (Avioliittolaki 3 luku) - Katso vaikka täältä vinkkejä:
http://www.vapaa-aikavirasto.com/ravintolat/?pid=19&tid=2 - Vain jos se oli pettämistä.
- "Minun mielestäni tupakanpoltto on yhtä tähelistä monele opinheele jollekko oon lahjoitettu suuri ja toimiva henki niinku lepo on kovan työn tekijälle, jatkuva rasitus hengele lukemisen kautta, saattais helposti aiheuttaa voimattomuutta ja laiskuutta, mutta ko työntekoa vaihtellee tupakanpoltola niin henki leppää ja net rasitut hunteerinkit tulevat taas tasapaihnoon."
Lähde: Pajalan laestadiusmuseo. - Tuotanoin, kuulostaa siltä, että vähän huijaat itseäsi....;-)
Onhan tuo deittailun rajaaminen vain netissä tapahtuvaksi vähän samaa kuin kaupassakäynnin rajaisi näyteikkunaostoksiksi... nälkähän siinä jää kun leipää näyteikkunaostaa ;-)
Tai sitten et voi kahvipöydässä ottaa sitä piparia kun olet kahvilla eikä piparilla ;-)
Se on se nettideittailu vähän kuin kartan luku suhteessa perille pääsyyn. Pelkällä kartanluvulla ei pääse perille ellei lähde matkaankin mutta perille saattaa päästä vähän paremmin kartan kanssa kuin ilman. Puuttuu siitä kartanluvustakin se perillepääsemisen tunne jos vaan karttaa selailee keittiön pöydällä... ;-)
Sellainen luova tapa käyttää nettiä on mahdollisten kontaktien etsiminen ja sitten ihan vanhanaikaisesti voi tätä täydentää henkilökohtaisella tapaamisella. Vaikka se tänä internetin aikakautena vähän vanhanaikaista onkin niin suosittelen lämpimästi, vaikka ehkä tuntisitkin itsesi siinä vähän fossiiliksi.
Mikä pakko täällä on loputtomasti kirjoitella kaikenlaista. Lähde heti treffeille jos siltä tuntuu. Netti on kuitenkin erinomainen kontaktipalsta kohdata ihmisiä joista muutoin ei koskaan edes kuulisi mitään. On sitten itse kunkin oma asia kauanko pitää tietoja vaihtaa ennen ensitreffejä. Minimi lienee sopia aika ja paikka kohtaamiselle. - Jos ero raukeaa niin osituksenne jää voimaan ja teillä katsotaan olevan kaiken kattava avioehto. Osituksen vaikutukset voitte purkaa tekemällä avioehdon jolla saatetaan taas voimaan avio-oikeus toistenne omaisuuksiin.
- Tässä kohtaa digipiirturi on yksinkertaisempi. Se pitää koko ajan kirjaa niiden ajoaikojen kertymisestä ja sen kokonaisajoajan saa milloin tahansa näkyviin näytölle. Kiekkopiirturilla on hankalampaa seurata pätkistä kertyvää ajoaikaa. Tosin lienee aika helppoa "päässälaskea" jos on muuta työtä kertynyt vähintään tunti ennen 4,5h työn aloittamisesta niin työaikalain edellyttämä tauko tulee silloin ennen ajoaika-asetuksen edellyttämää. Ja sillon kannattanee useinkin pitää sen verran sitä taukoa, että ajoaika-asetuskin tulee "tyydytettyä" samalla ja voi aloittaa se 4,5 alusta.
Se työaikalakihan ei erottele lainkaan ajatko, odotteletko vai lastailetko, joten sen osalta on yksinkertaista katsoa kelloa. - "pakettikuski" kirjoitat: "Tuo työaikalaki puolestaan taas vaan sotkee kuviota.
Eli jos ajan vaikka 2 tuntia, pidän 15min taukoa, ajan 2,5 tuntia ja pidän 30min taukoa, niin sitten on vielä tunnin päästä taas pidettävä 15min tauko työaikalain perusteella?"
Ei ihan noin.
Se työaikalaki vaatii, että 5,5h:n työajan kuluessa pidät vähintään 30 min tauon. Jos pidät esimerkkisi mukaisesti taukoja täyttyy se työaikalain taukovaatimus siinä samalla kun ajoaika-asetuksenkin vaatimus. Siitä 30 min tauosta alkaa taas se seuraava (työaikalain) 5,5h työskentelyjakso.
Esimerkkitapauksessasi et ole tehnyt lainkaan muuta työtä kuin ajamista jolloin ajoaika-asetus vaatii pitämään taukoa ennenkuin työaikalaki sitä vaatii. Jos työpäiväsi käsittää muutakin, esimerkiksi lastausta ja purkua, tulee se työaikalain taukovaade mahdollisesti täyteen jo ennen kuin ajoaika-asetus vaatii pitämään taukoa.
Työaikalaki hyväksyy tauon jakamisen vähintään 10min jaksoihin kun ajoaika-asetus vaatii vähintään 15min tauon ensimmäiseksi ja vähintään 30min toiseksi tauon jaksoksi. - Räpylä-Jem kirjoittaa: "Onko mua huijattu, kun mulle on kerrottu juttuja, joissa lääkäri on tehnyt esim sterilisaation vastoin vl-äidin suostumusta?"
Ei sinua ole huijattu koska niin on varmastikin aikojen kuluessa tapahtunut. Lääkäri siinä vaan ottaa henkilökohtaisen riskin joutua syytteeseen ja rangaistuksi rikkoessaan lakia. Se, että jotain on tapahtunut ei takaa sitä, että on tehty oikein.
Toinen asia on sitten, että kerrottaessa tapahtumasta uskonystäville on niin paljon helpompaa hieman muuntaa totuutta ja sanoa "lääkärin päättäneen" kuin kertoa asia niinkuin asia on. Lääkäri voi tukea potilaan päätöstä mutta potilas tekee päätöksen.
Lääkärillä ei Suomen voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ole oikeutta tehdä sterilisaatiota vastoin poitlaan tahtoa. Päätösvastuu on aina potilaalla, ei lääkärillä.
Nähty neuvo "jättää vastuu asiasta lääkärille" on yksi tapa kiristää uskovaisia ihmisiä, niin miehiä kuin naisiakin. Lääkäri vastaa sterilisaatiossa vain siitä, että hän neuvoo parhaan ymmärryksensä mukaisesti lääketieteellisesti oikein ja tekee operaation asianmukaisesti. Vastuu siitä tehdäänko sterilisaatio vai ei on aina potilaalla.
Mikäli neuvottaisiin, että toimitaan lääkärin suosituksen mukaan olisi asia aivan toinen. Lääkärin suosituksena vaan usein on, että ehkäistään jollain vähemmän lopullisella keinolla kuin sterilisaatiolla ennenkuin tilanne on ihan niin paha... - Hei Räpylä-Jem, kirjoitat: "Mutta sitäkään päätöstä ei saanut tehdä asianosainen itse, vaan jos lääkäri päätti tehdä esim sterilisaation, niin hän otti asiasta vastuun eikä asianosainen näin tullut tehneeksi itse siinä syntiä, vaan lääkäri (joka oli muutenkin epäuskoinen)."
Muuten hyvä, mutta lääkäri EI KOSKAAN tee päätöstä potilaan hoidosta (pl. tajuttoman välitön ensiapu). Lääkäri tekee asiantuntijan esityksen mitä kannattaisi tehdä mutta PÄÄTÖKSEN tekee AINA potilas itse!
Terveellä talonpoikaisjärjellä asiaa lähestyvä lääkäri on varmasti tukenut vl-potilastaan ottamalla enemmän vastuuta kuin hänelle kuuluukaan havaitessaan, että potilaansa ei jaksaisi lisäraskauksia. - Miksi et voisi elää ilman perheen perustamista? Ei se perheen perustaminen ole mitenkään pakollista.
Mitalin toinen puoli on, että kaikki seksi, mukaan luettuna itsetyydytys, on syntiä, ellei ole omaa aviovaimoa jonka kanssa sitä harjoittaisi. - Katso ohjetta vaikka täältä.
http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/fi/374/t_170
Voit vaikka tulostaa itsellesi ohjevihkosen. - "nimimerkille"
Samaa aloitusviestiä on luettu...
Jos määräaikaista työsuhdetta jatketaan ilman, että erikseen sovitaan jatkon olevan määräaikainen niin sopimus muuttuu pääsääntöisesti automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Jatkon mahdollisen määräaikaisuuden syyn tulee tietenkin olla myös hyväksyttävä. Maininta "...luultavasti ainakin syksyyn asti..." antaa viitteen siitä, että jatkolle ei ole määräaikaisuuden perustetta. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi kun työsuhteen määräaikaisuus perustuu nimeltä mainitun henkilön sijaisuuteen ja ko. henkilön poissaolo jatkuu "ainakin syksyyn asti".
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että näillä lähtötiedoilla ei varmuutta asiaan voi sanoa. Kannattaa tehdä kirjallinen sopimus mahdollisimman pian tai ainakin vaatia työnantajalta työsopimuslain 4§ mukainen (periaatteessa annettava ensimmäiseen palkanmaksuun mennessä) selvitys työnteon keskeisistä ehdoista ja katsoa sitten onko samaa mieltä siitä mitä on sovittu. Jos selvitys ei vastaa työntekijän käsitystä niin silloin voisi olla luottamusmiehen puoleen kääntymisen aika. - Pitipä tarkistaa työsopimuslaista.
Määräaikainenkaan sopimus ei todellakaan vaadi kirjallista sopimusta mutta...
Alkuperäinen kysyjä ei mainitse sovitun mitään syytä työsopimuksensa jatkumiselle MÄÄRÄAIKAISENA joten työsopimuksen voi olettaa jatkuvan toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaisuuden syy tulee aina olla mainittuna työsopimuksessa (suullinen tai kirjallinen) ja sen on oltava hyväksyttävä syy määräaikaisuudelle. Yleinen nyrkkisääntö on, että tavanomaisesta (tässä tapauksessa toistaiseksi voimassa oleva) poikkeavat kannattaa ehdottomasti tehdä kirjallisena.
Lainaus http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosopimus sivulta:
"Jos työnantaja ei voi osoittaa työsopimukselle määräaikaista tarkoitusta, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi." - Jos jatkat työskentelyäsi huomenna (1.4.) niin työsopimuksesi on voimassa toistaiseksi voimassaolevana eli olet silloin "vakituisessa" työsuhteessa. Et tarvitse siihen kirjallista työsopimusta.
Määräaikainen sopimus tulee aina olla kirjallinen ja määräaikaisuuden syy tulee olla mainittuna sopimuksessa. - Mistä muualta haet perustietoa tutkimukseesi? Jos materiaali rajoittuu vain tämän palstan kirjoittajiin niin tuntuu vähän suppealta väitöskirjatutkimukseen. Itsellä kokemusta kahdesta eroon päätyneestä avioliitosta saman naisen kanssa. Jos kiinnostaa niin ota yhteyttä. Osoite löytyy galleriasta. Pelkästään vapaan kerronnan osalta ei oikein jaksa innostua jos kuitenkin käsittelet tietoja vain teologian kannalta.
- Kirjoitat: "...Leski vaatii osituksessa tehdyistä asiakirjoista huolimatta avio-oikeuden perusteella asunnon arvosta puolet itselleen,..."
Onko ositus jo tehty ja leski nyt moittii ositusta? Virkkeesi antaa ymmärtää niin. Jos näin on niin siihen en ota kantaa.
Oletan kuitenkin, että tarkoitat nyt tehtävän ositusta ja leski siinä vaatii avio-oikeuttaan.
Mitä enemmän selvennät tehtyjä sopimuksia, sitä selkeämmin vaikuttaa siltä, että leski voi tehtyjen sopimusten PERUSTEELLA vaatia avio-oikeuttaan. Perinnönjaon osalta voikin sitten todeta, että suomalaisesta perintöoikeudesta on kirjoitettu parikin paksua kirjaa...
Et ole yhdessäkään "täydennyksessäsi" puolella sanallakaan viitannut "sopimuksessa" olevan puolta sanaakaan siitä, että sillä on haluttu vaikuttaa puolisoiden avio-oikeuteen tai sen puuttumiseen "mahdollisen avioliiton" päättyessä. Olet koko ajan perustellut sopimuksen olevan "omistusoikeuksien jakoa" ennen "avoliittoa". Omistusoikeuksilla ei ole mitään tekemistä avio-oikeuden kanssa. Tällä perusteella epäilen vahvasti, että kyseistä (avioehto) tahtoa ei puolisoilla myöskään ole ollut vaan he ovat tieten tahtoen olleet laatimatta avioliittolain mukaista avioehtoa. Se, että avioliiton viimeisinä vuosina toinen ei halua tehdä avioehtoa on täysin tavanomaista, eikä taatusti tule kelpaamaan perusteeksi osituksen sovittelulle.
Jos vainajan omaisuutta on enemmän ja leski saa tasinkoa niin miksi ette maksa tasinkona jotain muuta kuin kyseisen asunnon? Maksaja määrää mitä omaisuutta annetaan tasinkona ja tähän osaan voisi viittaamaasi "esisopimusta" varmaan käyttää vainajan tahdon lähteenä.
Kannattaa tosin muistaa, että puolisoiden yhteisenä asuntona käytettyyn asuntoon saa leski pääsääntöisesti halutessaan jäädä asumaan eliniäkseen riippumatta siitä kuka sen loppujen lopuksi omistaa... Käsitykseni mukaan myös siinä tilanteessa, että hänellä ei olisi ollut avio-oikeutta kyseiseen asuntoon ja sen olisi omistanut vainaja. Asunnon omistukseensa saajalle perintöveroa ajatellen edullista koska rasitteeksi jää lesken hallintaoikeus... - Edelleenkin vaikuttaa siltä, että et oikein ole sisäistänyt mikä on avio-oikeus, avioehto ja ositus.
Kirjoitat: "...jossa on lueteltu mikä on yhteistä ja mikä ei ole yhteistä omaisuutta..."
Tilannehan on niin, että jollei edellä kuvaamaasi luetteloa ole olemassa se joudutaan ositusta varten tekemään. Nyt riittänee, että mainitsemasi luettelo vain "täydennetään" niillä omaisuuserillä jotka ovat tulleet puolisoiden (yhteiseksi tai yksityiseksi) omaisuudeksi luettelon laatimisen jälkeen. Vasta tämän jälkeen päästään tekemään ositusta.
Kysyt voisiko tämän "luettelon" olemassaolon perusteella vaatia osituksen sovittelua. Ei vaikuta uskottavalta koska tällä perusteella voisi sitten jokaisen osituksen sovittelua vaatia heti kun on tehty luettelot puolisoiden varallisuuksista ositusta varten. ;-) - Vastasin mielestäni sinulle jo ensimmäisessä vastauksessani. Mutta täsmennetään.
Kaikenlaisia esisopimuksia voi toki tehdä milloin vain eikä sitä avioliittolaki mitenkään kiellä. Siinä olet tulkinnut sitä aivan oikein. Tällaiset esisopimukset olivat käsittääkseni toisinaan käytössä vanhemman avioliittolain aikaan kihlautumisen yhteydessä kun kihlauksen eli avioliittolupauksen purkamisestakin saattoi joutua "edesvastuuseen". Avioehdon oikeusvaikutuksiin päästään kuitenkin vasta rekisteröimällä tehty (esi)sopimus avioehtona kuten siitä on määrätty.
Kuvaamasi tulkinta sopimuksen tekemisestä ennen kihlautumista tuntuu epäloogiselta. Kuvaamasi sopimukselle syntyy tarve vasta siinä vaiheessa kun kihlaudutaan. Toki sopimusta voidaan rakennella "teemme näin jos menemme naimisiin" -tyyliin. Mutta sillä hetkellä kun sovittiin, että menemme naimisiin ja toimimme omaisuusasioissa xx-tavalla, on syntynyt kihlapari. Kihlapari voi tehdä avioehtosopimuksen jos niin haluaa tai jättää sen tekemättä jos niin haluaa.
Miksikö avioliittolaissa on mainittu sopimuksen tekijöinä vain kihlakumppanit ja puolisot? Olisikohan tuo siksi, että tietyn avioliiton varallisuusasiat yleensä ovat käsiteltävissä vasta kun tuo avioliitto on vähintäänkin suunnitteilla, eli henkilöt ovat kihloissa.