Kuvittelin joskus ettei se tavoita minua enää mutta huomasin heikkouteni se on jälleen läsnä. Viipyilee huulilla, kirvelee kiirii iholla pehmein mutta silti niin purevin kynsin. Intohimon esikuvana väikkyy vallankumouks…
ei en se minä ollut vaan elämä se kirjoitti itse itsensä ja Kohtalo koversi kilpeni Ilotar pehmensi huuleni hymyyn meri huuhtoi hiekkani niin ettei ollut enää piirrospintaa oli vain karheat kasvot pölyttömiä lähes kuulu…
Eroan sinusta päivittäin, ylitän kivuliaita kynnyksiä irtautuen tuskastani levoton eksynyt sieluni säkenöiden. Niin kuin kovertaa kiveä vesi, syövytät itseäsi sykkivin kielin polttavin huulin, minuun. On yhä vaikeampaa …
Valokuvaa kauniimpi kuutamossa koski ja silta, kun kuohut muistavat enää kuplansa ja kevään ärjyntä on vaimennut solinaksi pyörteet kätkeytyneenä kivien taskuihin. Kuuletko syksyn riitteen askelten alla rannan raidikon …
Tiedän kyllä mitä on olla haluttu kaivattu ja päiväunien hekumallinen Afrodite. Mutta kaikkea tuota paremmin tunnen ja koen hiljaisuuden rikki revityn sieluni haavat demonien ilkkuvissa öissä. Raahaan itsessäni arkea aa…
Sarastuksesta syntyy aamu ja hangella väikkyy vielä tähtipöly pakkasen jäiset kynnet pureutuvat paukkuen tammiston kylkiin. Minulla on kylmä ja tämä kaikki on niin todellisen tyhjää Sinua ilman. Kaiken keskellä näen kui…
Elämä nöyrryn edessäsi kiitän vuosikymmenten iloista koetuista vastoinkäymisistäkin. Ilman niitä en olisi kasvanut jaksanut ponnistella löytää rakkauden syvintä olemusta. On aika hiljentyä kulkea läpi kimaltavan ihmemaa…
kuinka usein menin menemättä palasin erosin eroamatta ja putosin siivettömyyttäni alas ? aina silloin oli haalea taivas ( tai ehkä vain kuvittelin ) ympärilläni puhumattomat puut kivi kiven vieressä liikkumatta ... tule…
silmä näkee miten sumu haurastuu, ohenee haihtuu hitaasti pois uusi aamu aukeaa päätän pureskella kovuuden päivästäni sylkäistä sihisten pois polkuni päälle sen tallaan, tallaan … hius hiukselta oikaisen lukemattomat yö…
Haluaisin vielä elämään herätä kiihkeään rytmiisi ja valvoa kanssasi sarastukseen kaipauksen painavaa kipua pois. Odotan Sinua minullahan ei ole mitään muuta. Tule ja tunnustele vuosikymmenten kuluttamia kämmenselkiäni …
en aina oikein tiedä mihin kaikkeen minun pitäisi riittää ja siksi kivulias versoni kapea kuin linnun luu yrittää takertua Sinuun pidä minut kyynelissäsi tuoksussasi, hymyssäsi koska pelkään pelkään että lopulta tämä on…
Poskillaan punaisten pilvien purppura hiuksillaan kevään hiukkasia ilmavaa, leijuvaa kultaa. Mutta mitä onkaan surullisten silmiensä syvyydessä läikkyvä kaipauksen virta huulilla häivähdys katkeruutta. Hän elää katveess…
Kuljin tänään läpi valkoisen pumpuliniityn ja metsän reunan ruohonkorsiin ja oksistoon oli takertuneina välkkyvät kiteet. Hiljaisuudessa mietin ei elämä ole aina pehmeä ja lämmin kuin linnunmaito se on myös vaiennut rou…
Iltanuotiolla kauan sitten kätesi kiedottuna ympärilleni olimme nuoria silloin, mutta yhä vielä muistan levottomat kuiskauksesi. Sen jälkeen ovat tuhansien öiden tuulet puhaltaneet ja tuulikello helähdellyt yksinäisille…
Muistojen kudoksissa päivien ja vuosieni kimallus iholla sormien laulu läpi kyynelten silmien arkuus korkeiden kipujen kynnyksistä. Tarvitsin sen kaiken saavuttaakseni rauhan kaipauksenikin löytääkseni ihmisen ikävän. M…
Laivani myrskyssä ruoritta, niin kuin itsekin uupuneena harhailusta. Viimeinkin satamassa, huomassasi. Anna anteeksi orpouteni hajallinen rikottu minäni, matka on ollut pitkä. Elämä, minä tulen.
Pulleat pienet ja somat kätesi lapsonen, niin olivat ammoin omat kun oli mummusi taaperoinen. Hehkuvat poskesi helisee nauru. Ei sorise vielä ärrä älläksi väkisin vaihtuu ” poikakaverissa ” Aaro särähtämättä älläkin ÄRR…
Noukin apothekestani Sinulle jotain sellaista jonka vuoksi luulen joudut hieromaan älynystyröitäsi pitkään. Mieti ja saavu kiirehtäen. Offisiinini on varattuna vain ja ainoastaan Sinulle tänään. Ja tiedätkö salainen med…
Hae minut takaisin anna uusi rytmi elon hengähdyksilleni rintalastan, poveni alle. Kun tulet saa Äiti Maa helmastaan haaleat ruusut hiljaisuudestaan hehkumaan. Sirot seetrit ja kaislikon kainosti kaartumaan väriseviä ha…
liiaksi muistoja liian monta mantraa sielussani pois vierittämättömien vuosien takaa lähellä, lähempänä hymyn kaistaleita vain nimeksi kasvoilla iholla vain ruohon ja tuulen vaimea puhe sokeutuneen tahdon rippeet jos vi…
