Ikkuna avoimena kuulen, kuinka viimeiset vaahteran lehdet varisevat kahisten maan viileälle sydämelle. Jälleen tämä uneton yö, jonka hiljaisuuden rikkoo haukan viiltävä huuto. Puut mykkinä, lähes alastomina jo taipuvat …
Kivisten katujen ja harmaan usvan täyttämässä kaupungissa kävelit kadulla vastaani, sinä hetkenä olin valmis unohtamaan kaikki elämäni hiertymät. Miten kaksi vierasta ihmistä voi niin täysin unohtua toisiinsa ja täyttää…
Haluni palata minuksi siksi joka kerran olin näiden leimuavien aseiden ristitulessa on suurenpi kuin tiedät turhuuden tummissa öissä. Tämä raudankarvainen vastavirtaan kulku uuvuttaa äärettömästi ja kasvojani uurtaa sär…
olin kakarana aika riiviö kävin naapurin papan pikipyttyynkin kakkimassa ja siitäkös se riemu syntyi ties likka ainakin tehneensä väärin juu ja ainakin tuli huomatuksi nyt aikuisena riiviydestä ei enää tietoakaan harmaa…
kuinka tästä kaikesta voisi saada eheän kokonaisuuden hajallaan olevista vajaista ja täysistä lehtiöistä lyijykynällä kirjoitetuista pyyhityistä, pyyhityistä uudelleen korjatuista ja muka tehostetuista arkeista ? tämähä…
Eniten minua satuttavat lähtösi sulkemasi oven naksahdus, joka on kuin jääpuikon lävistys povellani. Askeleidesi äänten vaiettua jäljellä vain tyhjä hiljaisuus, ja takasta kuvastuvat revontulet ahdistavat kyyneleitäni. …
pikkuinen ihmistaimi vasta lapsi viiden ikäinen hiukset kuin aaltoilevaa kypsää viljaa ei juuria vielä haparoi kiinnittyäkseen, kasvaakseen hiussuonillaan meihin tarrautuakseen tähän maahan hänen silmissään vaatimaton p…
se poreilee vielä naurussa pirskahtelee kuin vasta lasiin kaadettu vichy kiirii iholla pysähtyy odottaville luomille vaikka aika nakertaa vie mennessään sen suurimman hehkun silti läheisyys asuu meissä ja rakkauden kuoh…
minulle on päivänselvää mitä tietä kuljen, mihin suuntaan sillä olen nähnyt jo kaikki vaaralliset mutkat ylittänyt vaikeimmatkin esteet kauan etsin mutta viimein kaikkien rajojen rikkoutuessa kyynelten synnyttämien pato…
Mikä olisi yhtä puhdasta yhtä täydellistä joka koskettaa Sinua koskettamatta ja valvoo jokaisen askeleesi väsymättä ? Ei mikään Sikstuksen madonnaa tai hänen hymyileviä sisariaan taivaallisia sanansaattajia, jotka ilmoi…
Se on aina ollut niin että syksyisin linnut muuttaa ruoste lankeaa ruohonkorsiin ja hämärä laskee aikaisin. Haikeudessa herää kaikki kauniit muistot lapsuudesta kukkaseppelet lettipäillä käpylehmien haat ja solisevan pu…
Kuuntele rakkaani Myrskytuuli, nuotion olen sytyttänyt hohtavia hiekanjyväsiä polullesi ripottanut Sinun luokseni löytääksesi matkalla läpi salaisten metsien. Lepää matkallasi äärellä pyhien vetten, juo janoosi rauhoitt…
Olen joutunut odottamaan liian kauan kulkemaan liian monien tunneleiden läpi päästäkseni tähän päivään kevääseen. Jolloin olen ehkä valmis riisumaan murheideni käärinliinat avautumaan autereiseen punaisen auringon aamuu…
Olen nähnyt kevään lempeän sylin tuhansien silmujen avautuvan. Silmät suljettuinakin luen käsiesi aran aallokon laskeutuvan sykkivien suonieni levottomuuteen. Aamukasteen vielä pisaroidessa rakkauteni sinuun ääretön mer…
Pelkojeni pimeissä huoneissa kuvitellut kuiskaukset särkevät korviani, yön äänet muuttuneet uhkaaviksi joita minä alastomuudessani pelkään. Älä pyydä minua nyt itseäsi unohtamaan, vaan palaa lyhdyiksi huoneisiini antama…
Istuin muistojeni ääreen avaten sen vanhan meripihkaisen arkun kirjeitä Sinulta rakkaudestasi kertovia. Pohjalla nippu kortteja kuluneella kumilangalla yhteenkiedottuna joukossa joulukortti wanhanaikaisen piparkakkureun…
en milloinkaan tule sanomaan hyvästejä Sinulle en jättämään kivipuutarhaasi en ärjyvän vuosi voimaa. En silloinkaan kun olen tällä galaksilla toisille enää vain muistojen kultaa silloinkin korkeuksissa sakarallani vielä…
Joskus astuu vanhuus suljettujen ovien takaa askel lyhenee ja väsymys asettuu hartioille. Puhe verkkaantuu sielussa asuu eletyn elämän viisaus hopea ankkuroituu ohimoille mutta niiden aika ei ole vielä. Haluan että puhu…
Haluan ei vaan tahdon antaa unohduksen ilmeettömiin harmaisiin päiviin. Kokea kaiken uudelleen asuttaa yhden sielun juurruttaa sydämen rakkaudella. Tuntea iholla lipuvan sokean mutta hakevan käden kasvoilla lämpimän hen…
En tarvitse elämääni jylhien vuorten kumua en laaksojen laajaa maisemaa minulle riittää nämä vehreät sammaleiset töyräät. Vihreän kullan humina kaislikon salaperäinen kieli ja kivien taskuissa kupliva vallaton vaahto. N…
