- olet sisällyttänyt runoosi rakkauden kirjon
monine ilmeineen ja tuntemuksineen.
' minä valitsin oman tieni
sana Rakkaus siinä soi '
Niin heleästi ja kauniisti se todella soi,
eikä suudelmien ja halausten antaminen
ole keneltäkään pois. Rakkaus hyväksyy
Sinut virheineen kaikkineen, eikä meistä
yksikään täydellinen ole.
Kiitos lukuhetkestä. - jota on melkoisen vaikeaa laittaa ainakaan mihinkään
paremmuusjärjestykseen, mutta joitakin ehdottomia
suosikkejani ovat Jouni Inkala, Mirkka Rekola, Aulikki Oksanen,
Eeva Kilpi, Sinikka Svärd ja monta, monta muuta. Yksi ehdottomasti
mainitsemisen arvoinen naisrunoilija on Elisabeth Laurila, monelle
tuntematon, mutta upeaa ja omalaatuista runoutta hän kirjoitti,
ehdottomasti omaa jäljittelemätöntä luokkaansa oleva ja tutus-
tumisen arvoinen, jos et ole häntä koskaan lukenut.
Ulkolaisiakin tietysti muutama mainittava; Pablo Neruda, Natzim Hikmet ja
yksi myös iskelmien saralla tunnettavuutta tuonut, jonka nimeä en nyt
ikävä kyllä muista. Kirjoittanut paljon sanoituksia myös muille.
Koski ei muuten ole edes 30:n asteen pakkasissa hyytynyt, lumi toki
peittää kivien ohimot. 25 vuotta sitä on jo ehditty seurailemaan ja
toivottavasti edessäkin on vielä monta kevättä, kesää, syksyistä
talveenkin nähtävänä. - http://ilopisara.wordpress.com/category/aforismeja-ja-runoja/
http://www.positiivarit.fi/
http://personal.inet.fi/perhe/leo.jokela/aforismeja.html
http://elmjaunelmia-tarja.blogspot.com/2008/05/elmnohjeita.html - olen, en yksinkertaisesti osaa vastata mitään
tähän runoosi. Olet tavoittanut jotain sellaista,
mihin en pysty itse koskaan !
* tajuton teksti * puhuttelee ja melkeinpä satuttaa.
Toiset osaa, toiset sitten taas ei =(
Voimia päiviisi, jos tämän taakse kätkeytyy jokin
henkilökohtainen koettelus tai ero - ihan mitä
tahansa. - tässä runossasi on jotain hyvin, hyvin riipaisevaa !
Kipu hellittää aina lopulta, mutta aikansa se kestää.
Halaus ja voiman toivotus koitoksiisi,
pikaista paranemista myös. - sen sanoma puri ainakin minuun.
Ei tarvitse ollakaan aina suuria, halkaisevia sanoja.
Välttämättä niitä ei tarvita ollenkaan, läsnäolo
riittää ja rakkaus.
Hienoa ja sujuvaa tekstiä. - Siis todella nautinnollinen, intohimoinen,
kaunis kokonaisuus.
Ja kukapa ei tuntisi olevansa kauneimmillaan, kun
saa hukuttautua rakkauteen ja syliin.
Ihana runo Saaga, kiitos lukuhetkestä. - Sinulle kauniista runostasi jota ilomielin
luin. Ei se ystävien määrä, vaan laatu - se on
ratkaiseva. Tartuin käteesi ja kiitän.
Valoisia päiviä Sinulle. - viihdyin runosi tunnelmissa,
kiitos. - kaunis ja niin läheinen runo rakastamisesta,
pidin. - mutta kaipuuta se kyllä kasvattaa.
Kaunis ja haikea runo, pidin. - kiitos Sinulle, mukavaa että miellyit ja vielä kommentoitkin.
- ' lukeminen kannattaa aina '
itse pyrin siihen, että kuukausittain käyn kirjastossa
ja jokainen kerta mukaani tarttuu vähintäinkin 4-5
runoteosta. Suosin kyllä paljon keruuteoksia, joissa
on sekä kotimaisia että ulkolaisia runoilijoita,
mahdollisimman laaja skaala. Novellejakin tosin on
nytkin menossa kaksin kappalein, mutta runot vaan
vetää enemmän puoleensa.
Koitahan Sinäkin hajottaa se sotilasrivistö sieltä hyllystäsi,
aikaa varmastikin on.
Kiitos, kiitos. - vaikka runostasi olisikin pitänyt tulla jotain
aivan muuta, niin hyytynyt se ei missään
vaiheessa vaan piti lukijan otteessaan.
Ja ole vaan rohkea, mielusti sitäkin Sinulta lukisin. - ' rakkaus on lumivalkoinen '
joka väkisinkin tuli runostasi ensimmäisenä mieleen.
Mikä on kauniimpaa, kuin kimaltava lumi kide kiteeltä
loistaen. Mikä olisi puhtaampaa, kuin rakkaus.
Taivas ja maa on runosi aineksia, mutta rakkaus toki
sidosaineena.
Kaunis kokonaisuus, herkkä sellainen ja näköisesi kyllä. - päätit sitten kirjoittaa runon, joka vie ainakin
tätä lukijaa mennessään hienoilla ilmaisuilla
toteutettuna. Jos jotakin siitä poimin, niin
se on ehdottomasti tämä
' Kirjoitan tarinan rakkaudesta
siihen ujostelevat punaiset kasvot
ja kuinka niska taipuu vastaan ottamaan
toinen kumartuu antamaan '
Tiedätkö miksi ?
Niskan taipuminen, vastaanottaminen. Se on se,
joka hurmasi minut heti. Muutenhan se kuljettaa
sanomallaan kuin satuun, odottaen sitä auringonlaskua
ja kättä käteen.
Niin tai näin, mutta pitämättä ei voinut olla. - mutta tahtomattani se sellaiseksi muotoontui.
Onnenkyyneleet ovat niitä kimaltavaisimpia,
kuin pieniä kristalleja konsanaan.
Kiitos kun poikkesit jättämässä viestin ja leppoisaa
pyhäiltaa sinne jonnekin myös itsellesi. - todella hienoa vastarunoilua,
syväluotaavaa ja tunnelmallista tekstiä.
Kai s eon myönnettävä, että herkkää minua
tosiaankin runo oli vaikkakin surumielinen
niin kuin totesit. Se kuitenkin halusi tulla
kirjoitetuksi, minkäs sille sitten mahtoi muuta
kuin kirjoittaa.
Oikein lämpöinen kiitos Sinulle ihanasta palautteesta. - pääsinpä siis kerrankin yllättämään Sinut.
Juu, ei ne noin yleensä oikein sujukaan.
Mutta jostain kummasta tämä lähti vain
kulkemaan sen kummempia synnytystuskia
potematta. Ja onhan niitä joitakin tuolla
kaukana, kaukana - mitallisia, vaikka ovatkin
kohdallani harvinaisia. Alan kyllä kieltämättä
viihtymään riimeissä, yksi syyllinen on varmaan
halausm ja tietenkin Tee joiden runoista olen
aina pitänyt.
Kiitti että viivähdit ja kommentoit, palautteellasi on
kantava voima. - miten koskettavasti voitkin kirjoittaa,
tuo olisi voinut olla hyvin kunniakkaasti
ihan omana aloituksenaan, niin paljon
olet siihen sisällyttänyt. Mutta myönnän,
että paljon luet sen kautta minua jälleen.
Olet tehnyt sen usein, eikä tämä varmaankaan
ollut kerta viimoinen.
Kiitos, suuri kiitos rinnallakulkemisesta ja sanoistasi.