Suloisten kuiskausten yöhön mahtuu vain kaksi ja tunteiden meri. Kauan ovat silmäni kastuneet kaipauksen kyynelistä mutta tänään, tänään ne kostuvat sylisi lämmöstä. Olen vajonnut seesteiseen katseeseesi, taintunut kosk…
Järisytän taivaita pajuja taivuttelen tullessani kun noitana luudalle hyppään ja luoksesi lennän. Suklaasta tykkään kai sitä on kun luoksesi ennän ja tuokkosissa mustaa magiaa. Tipusia kai on ruohikossa narsisseja malja…
Pakkanen, viima ja meren viileät suolatyrskyt sulkivat sieluni huoneet. Vielä hetki sitten hymy syntyi lainehtivista tähkäpäistä mutta sanattomuuden saleissa se hukkui kylmien katseiden alla. Heilimöivän heinäkuun lehdo…
Niputan kirjeitä niitä joilla minua rikastutit joilla sait ihoni kihelmöimään kaipauksesta ja joita kyynelin kostuttelin. Käteni ovat kylmenneet silmänikin kyynelistä jo kuivuneet ja tiedän jos astuisit ovesta sisään ol…
aina ensimmäisten kylmien öiden jälkeen se jättää viileiden varpaiden jäljet mutta ne sulaa, haihtuu aamuksi pois jolloin on jäljellä vain hileiden himmeä, vedenohut muisto lehdillä nurmen ohuessa hiuksistossakin ja huo…
tanssin aamun tanssin pitkän päivän tallaan murheeni askelien alle mutta yön sen kuuntelen sydämeni ääntä pitkien lauseiden haikeaa janaa ja samalla huomaan kuinka tähti on takertunut kuuseen hehkuu pimeässä kuin savukk…
Rakkaani muistatko vielä sen kesäyön ja sen kiihkon, kuinka sulauduimme yhdeksi rannan vielä niin lämpimällä hiekalla ja kosteiden ihojemme värisevän laulun. Ja kuinka syys hiipi kuin varkain, sytyttämään kylmät tähdet …
liiaksi puhetta naurunsekaista hermostuneisuutta yhdessä kaikki kuitenkin autiuden summa eikä enää edes kyyneleitä vaikea sanoa kumpaa enemmän minussa on hiljaisuus pelkoa vai rauhaa kasvoton, nimetön, hengetön läsnä ol…
minussa on jäljellä enää nämä luvattomien hetkien ajatukset merkitsemättömien katseiden silmäniskut piiloteltu katkeruus mutta huulilla aistien väri syke suudelman kutsu ja minä itken ilosta vartaloosi kun kipittävät so…
Syksy elämän neljäs vuodenaika korjataan talteen lyhteet, ne muistoistakin kertyneet. Kun elon ehtoo jo häämöttää ja edessä on hetki jolloin sormemme yhteen lomittuneet, kirpoavat raueten toisistaan vaiennein huulin sil…
on aika muuttaa muotoa käyttää unohtuneita elementtejä enemmän varpaita, nilkkoja kaksien kylkiluiden kyhnytystä vastakkain siksi että sormenpäiden käyttö on jo kulunut karheiden pintojen hyväilystä hiuksetkin takkuuntu…
Jätit jälkeesi yksinäisyyden, elämän kovan hedelmän mitään ymmärtämättä. Muuta enemmän toivoin että hoivaisit minua nyt, ajettuneiden käsieni sykähtelevää kipua viilentäen. Väristen aistin vieläkin merentuoksuisen ihosi…
Katseesi välittävät viestejä katsomattakin tunnen ne selässäni mutta minun pitäisi olla minä kokonainen voidakseni vastata ja antautua niille. Yhä kauenpana olen Sinusta eikä armahda ajan ratas se kuluttaa ja kuluttaa v…
Ei kukaan voi tietää kuinka karvas vesi on huuhtonut sieluni seinämiä kipu kirveltänyt jokaista jäsentäni. Rakkaani antaisitko minulle takaisin sen tunnevyöryn jossa jokainen hermosoluni tietää tarkoituksensa. Enkelten …
kehoni muodostuu lohkeilleista osasista murusista ja tarvitsen niihin elämän suurta taiteilijaa dreijaajaa ihmistä joka pyörein, hyväilevin liikkein muodostaa minusta vielä kokoNAISEN herättäen olemukseni eloon antaa so…
kaksi nimeämätöntä lumenvalkoista kuukauttako se vain kesti niin muistini antaa muistaa ( tai ehkä se sittenkin oli hieman enemmän ) sitkeähenkisten päivien ääriviivat kaikkoavat ja taas palaavat varjot kasvojen toisiim…
Sormeni laulavat lauluasi ja ajatus Sinusta vierelläni polttaa uumiani halu herätä Sinusta, Sinuun vyöryy ylitseni. Poissaolollasi lyöt minua laimin mutta kasvosi näen jäänviileänkin veden kuvastimessa. Tiedät odotan he…
tunne kuinka kesä tulvii avoimista ikkunoista sisään kuuntele tuulta kuin Vivaldin säveliä oksistoissa tänään tarvitsen niin vähän illassa näkinkenkien kohinaa korvissamme ankkuroitumisen kanssasi valkeaan polttavaan hi…
joskus sen on kuin pumpulia poskipäillä toisinaan taas sade – kuin sielustani kumpuava kivun ääni silmientakainen maailmani muille vieras väliin itsekin siinä kuin muukalainen harhaillen, hapuillen haluan pois tästä hau…
Maanpäällinen taivas jonka minulle avasit on enää vain mustaa kuuta. Kuka olisi osannut aavistaa että kaiken jälkeen puut lakkaisivat kasvamasta haalentuu käsieni lämpö ja harhaileva sieluni nöyrtyy kaipauksesi alla. Ei…
