waskihanska

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa.
- Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä.
- Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa.
¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin.
- Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado.
- Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee.
O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu.
- Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan.
- Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa.
- Siis:
o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina.
Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia
- Varsin hyvin saattaisimme kuvitella, että vanha Taunus sopisi oivallisesti Nasaretilaisen kulkuneuvoksi.
- Hakuna "Suomen kansan vanhat runot" netistä tuli esille sinänsä jo tuttu tieto, että SKVR-sarja käsittää 33 massiivista kirjaa, jotka on julkaistu vuosina 1908-1948 ja lisäksi täydennysosa v. 1997. Kyseessä on noin 100.000 erillistä runotekstiä, joista valtaosa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta.
Arkistoitua suomalaista runoperinnettämme on siis yllin kyllin, jotta sieltä aineistosta olisi varsin hyvin mahdollista poimia sivumääriltään Kantelettaren ja Kalevalan mittaisia useita pienkokoelmia, jotka sutjakkaasti kävisivät kaiken kansan luettaviksi ja vaikkapa laulettaviksikin.
Laulamisesta ajatus siirtyy aivan itsestään nykyiseen "räppäämisen" tyylilajiin. usein tuota räpäämistä kuullessa mieleen tulee perinteinen suomalainen runolaulu. Onhan räppimusiikinkin sanoituksessa yleensä aina jokin sanoma ja sisältö niin kuin on trokee-mittaisessa runoudessakin.
Ja edelleen laulamiseen liittyen tuossa edellä mainittu (Anonyymi 9.7.2019 klo 17:39) Diandran esittämä "Dorogoi dlinnoju"-romanssi sopii oivallisesti myös meidän suomalaiseen tyylitajuumme. Aikaisemmin meillä Yleisradiokin esitti nykyistä useammin venäläistä musiikkia. Lieneekö itänaapurimme kulttuurin nykyinen vähälle huomiolle jääminen seurausta Suomen "Länteen suuntautumisesta", jota linjeerausta ikävä kyllä Yleisradiokin näkyy ja kuuluu systemaattisen yksipuolistavasti painottavan ohjelmistossaan. - Sortavalan laulujuhlat v.1935 olivat samalla Kalevalan 100-vuotisjuhlat. Nykyisen Suomen vallanpitäjien asennoitumisessa kansanperinteeseemme ja Kalevalaankin kuten kansanrunouteen ylipäätään olisi paljon kohentamisen varaa. Tilanne tosiaan näkyy ja kuuluu myös Yleisradion ohjelmistossa vajavaisuutena. Runsas runoperinteemme on edelleen sentään hyvin arkistoitu. Siitä aineistosta löytyisi julkaistavaksi uutta materiaalia vaikka monenkin Kalevalan ja Kantelettaren verran. Olisikohan tuorein kulttuuriministerimme Annika Saarikko millään tavalla olla kiinnostunut aiheesta ja asiasta puhumattakaan valtion rahakirstua hoitavasta valtiovarainministeristä ja politiikkan tekemistä johtavasta pääministeristä?
- Eteläisen heimokansamme laulujuhlien myötä mieli meni haikeaksi, kun ajatukset siirtyivät tähän kotisuomalaiseen nykyiseen yleisilmapiiriin. Ainakin Yleisradion televisiokanavien ohjelmistosta huokuu valtakunnan levitykseen suomalaiskansallisen kulttuurin tulkitsemista nationalismiksi. Onhan siellä EU-johtoportaikossa oikein Isojen Päsmäreitten suulla määritelty nationalismi haitalliseksi esteeksi EU-alueen rakenteen tiivistämisen ja syventämisen kannalta. Ja meillä Suomessa totta kai EU-uskovaiset poliittiset tahot katsovat velvollisuudekseen ottaa nuo Brysselin jutut todesta ja meillä ideaan kuuluu vielä pyrkiä "kehityksen" kärkipaikalle aktiivitoimissa. Valitettavasti tämmöistä kommenttia tuli mieleen niitä Viron laulujuhlia televisiosta katsellessa.
- Toissapäiväisessä (sunnuntai 30.6.19) Kouvolan Sanomissa "Sana sunnuntaiksi" -palstalla Elimäen pastori kolumnoi otsakkeella "Jeesuksen Lada". Hän muisteli vuosia sitten kuulemaansa riimittelyä seuraavasti:
- Jeesuksen Lada
se kulkee uskon voimalla.
On kyyti tasaista,
ei aja ylinopeutta."
Houkutus kävi ylivoimaiseksi eli laitanpa asiamaininnan tähän ketjuun mukaan kohtuullisuuden arvostamisen merkeissä. - Median kertoman mukaan kaikkien EU-jäsenmaitten pitää hyväksyä Mercosur-sopimus ja siunaus on saatava myös europarlamentilta, jonka uusi kokoonpano valittiin viime kuussa, siis toukokuun eurovaaleissa. Asia tulee siis vääjäämättä meillä Suomessa Rinteen hallituksen ja eduskunnan esityslistoille. Samoin taoahtuu kaikissa muissa EU-jäsenmaissa. Miten mahtanevat mm. Puola ja Unkari suhtautua sopimukseen? Tai suuret maatalousmaat Saksa, Ranska, Italia, ym.?
Meillä Suomessakin nimen omaan maataloussektori on jo ilmoittanut erittäin kriittisen suhtautumisensa Mercosur-sopimukseen. Mitä tekee Keskusta puolueena? Poliittisessa kentässämme varmaankin Kokoomus kannattanee sopimuksen hyväksymistä semmoisenaan ilman mitään huomautuksia. Kokoomus sattuu olemaan kuitenkin oppositiossa. Sinänsä on mielenkiintoista nähdä, hyväksyykö kokoomuslainen ympäristöaktivisti ja europarlamentaarikko Pietikäinen sopimuksen semmoisenaan.
Oma tapauksensa on myös Suomen YLE, joka mediana on jo kuukausikaupalla osallistunut ilmastonmuutoskampanjointiin suurella antaumuksella. Mikä tulee olemaan YLEn linja nyt kesällä ja syksymmällä? Radio- ja televisiohiljaisuusko? Vaiko Mercosur-sopimuksen ottaminen suorasuuntauksellisen kriittisyyden kohteeksi? - Hei Sinä kommentoijatar 28.06.2019 klo 19.54! Tein sillä tavalla, että laitoin "Seksitreffit" seuranhakusivustolle oman ilmoituksen, johon vastaamalla toivon yhteyden saamisen sujuvan käytännössä. Nimimerkkini siellä on "Kumisaapasukkeli" ja ilmoituksen otsakkeena "Bi-seniorit saappaat jalassa". Mukaan liitin myös kuvan omista Kontioistani.
- Aikoinaan kansakoulun alaluokkien ikävaiheessa sain äidiltäni pienen maailmankarttavihkosen, minkä joku pankki oli antanut asiakkuuslahjana. Siinä heti alkukuvituksena oli piirros resuisasuisesta pikkupojasta, jolla oli olkapäällä keppi ja nyytti sen kepakon päässä. Piirroksen teksti on jäänyt mieleeni: "Ei maailmalla liho mutta viisastuu".
Taitaapa nykyäänkin usein käydä niin, että vasta aikuisikäisenä jossain vaiheessa ihminen alkaa viisastumaan. Vaikka paljon puhutaan, mitenkä koulun päästötodistuksen myötä ihminen olisi "valmistunut", niin kyllä sitä oppimisen varaa jää vielä myöhemmällekin iälle. Elämänkoulu opettaa sekin.
Parhaimmillamme me itsekukin voimme ikävuosien myötä tehdä yhtä ja toista ja jopa paljonkin oman "viisastumisemme" hyväksi. Aikuisoppiminen suorastaan korostuu nykyisenä maailmanaikana. Kotitaustamme ja kouluvuotemme tarjoavat tietyn pohjan elämän taipaleella taaplailulle. Sitten siihen päälle meidän olisi osattava peiliin katsomisen tuloksena harjoittaa itsekehitystä, jonka tavoitteenomaisena nimityksenä voisi päteä esimerkiksi "omatahtoinen valveutuvaisuus". Siihen kuuluisi sitten niin ihmisiksi elämisen taito kuin kohtuullisuudenkin noudattaminen. Myönteisimmillään tuloksena olisi omilla jaloillaan pärjääminen tässä maailman tuoksinassa. - "Homo sapiens"-nisäkäslajin yksi piirre on todellakin ahneus ja sen ominaisuuden määrän tarkastelu menee hyvän ja vähemmän hyvän asteikolliseen tarkasteluun. Noin niin kuin periaatteessa voitaneen puhua liiallisesta ahneudesta jopa markkinatalouden yhteydessäkin. Vai pitäisikö kysymystä ruotia hyödyllisyyden näkövinkkelistä? Olen itse taipuvainen asettumaan semmoiselle kannalle, että patologinen ahnehtiminen ei olisi välttämätöntä eikä kenties hyödyllistä markkinataloudessakaan. Sattaisimme asennoitus niinkin, että kohtuullisuus olisi varsin yleishyödyllistä. Voipihan se olla niinniin tai sitten toisinniin, saattaisi joku savolainen tilannetta luonnehtia.
Meikä-äijän ei tarvitse enemmälti murehtia oman ahneuteni kohdalla maksimoinnista, kun taloudelliset resurssit asettavat asetelmalle aika lailla ahtaat reunarajat. Köyhän pitää yrittää asettaa asiat tärkeysjärjestykseen ja siinä tulee kyllä kohtuuden noudattaminen olennaiseksi prinsiipiksi.
Entä sitten tosiaan vastaus kysymykseen "Miten sitten opetat kansalle kohtuutta?". Me itse kukin voimme henkilökohtaisessa elämässämme ottaa kantaa asiaan omaksumalla kohtuuden mukaisen elämäntavan. Mahtaisiko se onnistua niin laajalti kansakunnan keskuudessa, että kohtuuden yleistyminen alkaisi vaikuttaa koko kansantalouteen? Siis näin markkinataloudellisissakin puitteissa? Tuo opettamistehtävä tuo mieleen kodit, perheet ja koululaitoksen. Kun meillä nyt on uusi hallitus tasavallassa, niin siinäpä opetusministerillekin työsarkaa viljeltäväksi. - Oluen, kotiviinin ja pontikankin oman tuotannon kuuluisi ilman muuta olla hyväksyttyä puuhaa, jos ja kun niin kiinnostaa puuhastella. Meillä Suomessahan on paljolti ollut vallalla prosenttipitoisten juomien paheksunta. Raittiusliike on edelleen nykyäänkin voimissaan. Hämmästyttää, että jopa kansainvälisesti myönteistä huomiota saanut sahtikulttuurimme on jäänyt asianharrastajien ylläpidon varaan eikä valtio ole sahdin tunnetuksi tekemisen eteen tehnyt juuri mitään paitsi yleinen alkoholin paheksunta kohdentuu totta kai myös sahtiin.
Eipä sen puoleen minun omallakaan kohdallani kotitekoisten valmistaminen ole enää ajankohtaista. Aikaisemmin tein mm. omenaviiniä. Olen ylipäätäänkin lopettanut alkoholin käytön ja siihen on selvä henkilökohtainen syy eli muutaman viime vuoden aikana lääkärit ovat määränneet minulle eläkeläisäijälle sen verran lääkitystä (mm. sydänongelmia), että katsoin aivan itse vapaaehtoisesti viisaimmaksi kokonaan lopettaa alkoholin napostelun oluttakin myöten. Toki esim. perhejuhlissa lasi tai pari kuplivaa käy hyvin. Elämäntapojen muutos alkoholin kohdalla ei ole aiheuttanut mitään ongelmia. En ole mikään raittiusintoilija sinänsä enkä hyväksy holhoushenkistä alkoholipolitiikkaa.
Meillä Suomessa kovasti puhutaan eurooppalaisuudesta EU-kuvioitten yhteydessä, mutta eurooppalaista alkoholikulttuuria emme tänne Suomeen meinaa saada millään tempullä. Toki Perussuomalaiset ovat suvaitsevan alkoholiin suhtautumisen kannalla kuten ovat olleet myös Siniset, mutta heiltähän menivät eduskuntapaikat viime vaaleissa. Raittiusliikkeen tukipylväitä ovat olleet vanhastaan ennen muuta kirkko ja työväenliike ja niin taitaa olla tilanne yhä edelleen nykyäänkin modernisuuspuheista huolimatta. - Tuo talouspalstoilla melkoisesti esillä ollut ennätysosinkokevät on saanut myös minulta kriittistä arviota, kun pankissa asioidessa virkailija kysäisi meikäläisen näkemystä siitä asiasta. Tuumasin, jotta parempikin saattaisi olla eli semmoisen kommentin annoin joskus ennen Vappua. Perustelin käsitystäni sillä, että monien yhtiöitten, minunkin vähäisten omistusteni, kurssit olivat heikentyneet ja sitä myötä osingotkin euromääräisesti alentuneet. Ja onhan niitä muutamia osinkoa jakamattomia firmoja minunkin vaatimattomassa "salkussani". Rahastoihin en ole lähtenyut laisinkaan mukaan.
Kun aika ajoin "taloustietäjäneropatit" luonnehtivat tavallisen kansan pankkitileillä olevia euromääräisiä talletuksia laiskaksi rahaksi, jonka rahan talletustileja parempana paikkana rikkiviisastelijat pitäisivät kiertoon eli heidän mielestään hyötykäyttöön siirtämistä, niin siitä astelmasta olen kyllä eri mieltä, vaikka onhan niitä pörssiosakkeitten omistuksia tosiaan itsellänikin. Jos tavallinen säästäväinen kansa tyhjentäisi pankkitilinsä, niin siitäpä taitaisi nousta itku ja parku, kun pankit alkaisivat keikkua kannattavuuden ja konkurssiin joutumisen rajoilla. Moni pankki varmaan menisi nurinkin. Ihmisillä pitää olla nyt Rinteen hallituksenkin aikana vapaa oikeus päättää itse omista säästöistään. - Matin isä-Tatu Vanhanen hahmotteli muistaakseni 1970-luvulla Keskustapuolueelle visiota, jossa puolue olisi keskittynyt keskisen ja pohjoisen Suomen mahtipuolueen statukseen. Tatun idea alkaa muistuttaa reaalitodellisuuden tasolla nykyistä Keskustan tilannetta, jossa puolueen kannatus on hiipumassa eteläisessä Suomessa, mutta pohjoisempana sentään mahtivaltaa on vielä jäljellä.
Toisaalta ongelmana ja toisaalta taustavoimana Keskustalla on uskovaisuus niin tavanomaisena kristillisyytenä kuten myös lahkolaisuutena ja pohjoisessa nimen omaan lestadiolaisuutena. Uuteen eduskuntaankin tuli mukaan keskustalaisia lestadiolaisjohtajia. Pluralistinen sekularismi ei taida olla erityinen ansio niissä piireissä.
Toisaalta uskontoon liittyvät seikat ovat näkyvästi esillä myös Perussuomalaisissa. Uudenmaan vaalipiiristä sai jatkomandaatin Mika Niikko. Ja luomiskertomukseen uskovainen Laura Huhtasaari menestyi europarlamentin vaaleissa. Tuskinpa silti luomisoppi tulee pakolliseksi kouluun (Anonyymi/8.6.19 klo 12.30) opetusministeri Li Andersonin nelivuotiskaudella.
Tähän yhteyteen sopii todeta kyllä myös se semmoinen seikka, että uskonnollinen väki noudattaa yleensä kelvollisia käytöstapoja eli maanantainakin saavutaan töihin säntillisesti ja selvin päin. Vastaavan jämptiyden soisi olevan yleisohjeena kaikella työväellä, johtajillakin. - Siirrynpä arvuuttelusta faktaan. Perussuomalaisilla on puolueena varsin vahva kannatus eteläisessä Suomessa, jota usein luonnehditaan Ruuhka-Suomeksikin. Toisin on Keskustan tilanne ja niin on ollut jo perinteisesti. Suomenlahden rannikkovaalipiireistä eli Helsingistä, Uudeltamaalta ja Kymestä oli valittuina kansanedustajina vuoden 2015 vaaleissa tarkkaan kolmannes koko Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Viime huhtikuun vaaleissa Suomenlahden rannikkomaakunnista sekä Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta tuli valituiksi lähes 2/3 perussuomalaisista kansanedustajista. Ja Keskustan rökäletappioksi luonnehdittu kannatuksen hupeneminen oli erityisen silmäänpistävää juuri "Ruuhka-Suomessa". Perussuomalaiset saivat puolestaan kannatusta jopa Helsingin kantakaupungin eteläisimmillä vauraan väen asuma-alueilla. Tässä asetelmassa alkaa olla jo Kokoomuskin helisemässä.
- Lähes valmis Rinteen hallitus sisällyttää mediatietojen mukaan hallitusohjelmaan pakollisen ruotsin kirjoittamisen yo-kokeisiin eli palataan takaisin viitisentoista vuotta sitten taakse jääneeseen aikaan. Lieneekö tulkittavissa taantumuksellisuudeksi? Ainakin RKP:n tahtotila näkyy ohjelmatekstissä. Kun sitten sinä arvon "Sven-Håkan" kerrot maahanmuuttajien kyllästyneen pakkoruotsiin, niin siinäpä sitä onkin fundeerailemista kaikelle äänestäneelle kansalle eli nimen omaan Rinteen hallituskimppalaiset puolueet "edistävät" tiettävästi sekä maahanmuuton sympatiseeraamista että pakkoruotsittamista.
Tähän yhteyteen täytyy todeta myös matematiikan painotuksen lisäämisen olevan omituisen jutun. Eivät kaikki Suomen lapset tarvitse matematiikan syvempää taitamista. Toisaalta on toki havaittu, että edes alkeellinen matematiikan osaaminenkin on nykyään vajavaista koululaisten keskuudessa. Kun meikäläispoika aikoinaan 1950-luvulla taaplaili oppikoulun ensimmäisiä luokkia, niin silloin opetettiin, että kun te lapset osaatte prosenttilaskua, niin maailmassa pärjäätte. Se on sitä tavistason matematiikkaa, ei syvennettyä matikan osaamista. - Toistan tässä yhteydessä jo aikaisemmin näilläkin palstoilla esittämääni määritelmää: Kaikilla "homo sapiens" -nisäkäslajin jäsenyksilöillä on yksi ja sama ihmisarvo täysimääräisenä. Se ihmisarvo on sovittamattomassa ristiriidassa esim. rasististen ihmiskäsitysten kanssa. Edelleen monissa uskonnoissa on tasavertaisen ihmisarvon kanssa yhteenkäymättömiä opinkappaleita mm. naisten aseman suhteen.
Arvelen, vaikka en tiedä, niin tosiaan arvelen, että perussuomalaiset puolueen jäsenet saattavat hyväksyä muotoilemani ihmisarvon määrittelyn ja kyseinen määrittelyhän liittyy ihmiskäsitykseen, sen määrittelyyn.
On sitten oma asiansa ja ihmisarvosta erillinen kysymys, ketä ulkomailta tänne Suomeen saapuvia henkilöitä meidän pitäisi tänne tasavaltaamme ottaa vastaan. Lähtökohtana täytynee olla se, että ei meidän tarvitse jokaiselle tänne tulijalle avata ovea ja tervetulleeksi toivottaa.
Ajatellaanpa hiukan historiaa. Meiltä Suomestakin lähti melkoinen joukko väkeä Atlantin länsipuolelle uusia elämisen mahdollisuuksia etsimään. Suomalaiset Amerikkaan lähtijät olivat monenlaisia ihmisiä niin kuin myös olivat monista muista maista Amerikkaan matkansa suunnanneet siirtolaisiksi pyrkineet ihmiset. USA:n itärannikolle laivoilla saapuneet siirtolaiset koottiin Ellisin saarelle New Yorkin edustalle. Siellä tulijat tarkastettiin ja syynättiin. Osa hyväksyttiin maahanmuuttajilsi, mutta osa taas käännytettiin takaisin sinne, mistä he olivat merimatkalle lähteneetkin. En ole havainnut, että nyt meneillään olevassa ihmisarvoa koskevassa keskustelussa meillä täällä Suomessa olisi millään tavalla edes hipaistu USA:han siirtolaisiksi lähteneen väen seulontaa Ellisin saarella. - Todennäköisesti Antti Rinne onnistuu muodostamaan enemmistöhallituksen, jonka tukena on 117 kansanedustajaa eli SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Uuden hallituksen aloittajaisiksi eteen tulee puolivuotinen Suomen EU-puheenjohtajuus. Vuoden vaihteen jälkeen sitten alkaa varsinainen tosipolitikointi. Oppositio eli Perussuomalaiset, Kokoomus, kristilliset ja Hjallis ryhtyvät lataamaan täyslaidallista kritiikkiä Rinteen hallitukselle.
Ensi vuoden 2020 aikana sitten alamme jo nähdä, miten Rinteen hallitus alkaa onnistua maan ja kansan asioitten hoitamisessa. Käytännön elävän elämän todelliseen testiin joutuu myös varsinkin ilmastomuutoksen apostoleitten kampanjointi ja sen aktiivisin julkisuusoperoija Yle-media. Siinä tuoksinassa sitten saamme tietää miten käy esim. Keskustan ydinjoukon maatalousväen kärsivällisyyden kanssa, jos liha- ja maitovastaisuus eli kotimaisen karjatalouden syyllistäminen ja lahtipenkkiin vaatiminen jatkuu. Alkaako hallitusyhteistyö natista siinä vaiheessa? - Keskustan lähteminen mukaan hallitusneuvotteluihin on jonkinmoinen yllätys, vaikka onhan siihen osallistumiseen tiettyjä perusteitakin. Niitä perusteita on mm. politiikan jatkuvuus ja se perspektiivi liittyy ainakin Suomen EU-puheenjohtajuuteen heinäkuun alusta vuoden loppuun kestävänä ajanjaksona. Vuoden vaihteen jälkeen sitten se peruste poistuu vaikuttamasta. Edelleen Keskustalla on aivan aiheellinen huoli oman ydinkannattajakuntansa etujen huomioonottamisesta. Kun vihervasemmistolaiset ilmastopäsmärit ovat alkaneet syyllistää lihaa ja maitoa, niin se tarkoittaa, että Suomen koko karjatalous saattaisi joutua "vapaaksi riistaksi" eli lahtipenkkiin teuraaksi. Karjatalouden puolustaminen onnistuu parhaiten hallituksesta käsin. Ilmastonmuutoksen tuoksinaan liittyy myös energia ja kerta kaikkisen uhkaavalta kuulostaa polttomoottoriautojen kieltämisen ideointi ja kampanjointi, jota teemaa on vihervasemmiston taholla väläytelty ilmeisesti aivan vakavissaan. Autoliikenteen poistaminen suomalaisesta todellisuudesta on ideana kyllä täyttä huuhaata.
Antti Rinteellä ja sosialidemokraateilla kävi suoranainen moukantuuri, kun eduskuntavaalien ajankohta osui sen verran varhaiselle huhtikuulle, että Perussuomalaisten suosion kasvu ei ehtinyt vielä kohota tasolle, jossa puolue on Suomen suurin ja suosituin puolue. Tuoreimmat mielipidetiedustelut kertovat siitä asetelmasta. Lisäksi vielä myös Kokoomus on HS-gallupin mukaan sosialidemokraatteja suositumpi puolue eli demarit ovat tipahtaneet listalla vasta kolmanneksi. Jos vaalit järjestettäisiin nyt, niin ehkäpä Antti Rinne ei olisikaan hallitusneuvotteluja vetämässä, vaan sitä tehtävää hoitaisi kenties Jussi Halla-aho. Aika näyttää, lisääntyykö sekä Perussuomalaisten että Kokoomuksen suosio oppositiossa, minkä tilanteen taustana on olettamus, että Antti Rinteen viherpunamultahallitus tosiaan syntyy ja alkaa tasavaltaa hallitsemaan. - Kun kirjottelin maanantaina 6. päivänä tätä toukokuuta tuota edellä olevaa tuumailuani, niin silloin ei vielä ollut tiedossa samana päivänä julkistettua uusinta mielipidemittausta, jossa Perussuomalaiset olivat nousseet suosituimmaksi puolueeksi sen mittauksen vastaajien joukossa. Ja demarit olivat vajoneet alas päin kolmanneksi. Keskustan suosion väheneminen oli yhä vain jatkunut. Se siitä. Vaalitulos pätee joka tapauksessa mm. nyt käytävien hallitustunnustelujen pohjana, vaikka gallupointien tulokset osoittaisivatkin kannatuslukemien heilahteluja.
Paavo Väyrysen johtamalle Tähtiliikkeelle ei kertynyt edes Uudellamaalla sitä määrää kannatusta, jotta ennen muuta Väyrys-Paavo itse olisi eduskuntaan päässyt. Sen sijaan Harry "Hjallis" Harkimo onnistui omalta osaltaan. On tosiaankin mielenkiintosta nähdä, mahtavatko europarlamentin vaalit tuottaa suosiollisemman tuloksen Tähtiliikkeelle. Yle-tv jatkaa tiettävästi edelleen niin Tähtiliikkeen kuin Liike Nyt -ryhmän syrkintää vaaliohjelmissa. Minä nyt en mieltäni pahoittaisi, vaikka Paavo Väyrynen pärjäisi erovaaleissa siinä kuin Perussuomalaisetkin. Ja samaten Liike nyt.
Kun Antti Rinne julkistanee lupauksensa mukaisesti huomenna keskiviikkona 8. toukokuuta kuvionsa, joissa raameissa hän ryhtyy yrittämään hallitusneuvotteluja, niin siitä muutama tuumailu näin sopivasti etukäteen. Tämän illan (tiistai 7.5.19) yle-haastatelussa kiinnitti erityistä huomiota Vihreitten Satu Hassin happaman makuinen kommentointi hallitusneuvotteluja koskien. Lieneekö Antti Rinne järkevänä miehenä pitänyt jalat maassa ja osoittanut Vihreitten huuhailuille kaapin paikkaa eli olisivatko Vihreät puolueena joutumassa hallitusneuvottelujen sivuraiteelle? Huomenna senkin tiedämme. Kiinnostavan lausuman antoi myös Perussuomalaisten Leena Meri, kun hän epäili Antti Rinteen hallituksen muodostamishankkeen onnistumista ja siitä mahdollisesta kariutumisesta emme tiedä vielä huomenna vaan myöhemmässä vaihessa. - Tulevina vuosina on kiinnostavaa seurata, jatkaako Yleisradio eli lähinnä yle-tv Perussuomalaisiin puolueena kohdistuvaan loskanheittoon osallistumistaan. Pätevänä perusteluna moiseen operointiin yle-taholla varmaan nähtäneen ennen muuta Perussuomalaisten EU-kriittisyys, johon kytkeytyy myös vuoden 2015 tapahtuneeseen maahantulijoitten tulvaan liittyvä asetelma. Kun puhutaan "arvopohjasta", niin yle-toimitus ei ole sitä käsitettä juurta jaksain avannut syntyjä syviä myöten. Fraasina arvopohja-termiä on helppoa heitellä ja käyttää. Kuviossa on mukana hyvän journalistisen toimintatavan noudattaminen.
Äskeiset eduskuntavaalit huhtikuussa kertovat vankkaa faktaa puolueitten voimasuhteista, mikä sekin teema on jäänyt yle-toimitukselta tarkemmin tarkastelematta. Otetaanpa vertailuun Keskustan ja Perussuomalaisten kannatukselliset tilanteet eri vaalipiireissä. Kun katsotaan Helsingin, Uudenmaan, Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirejä eli tasavallan kehittyneimmäksi luokiteltua laajaa osaa, niin Perussuomalaiset menestyivät tällä "mahti-Suomen" alueella suorastaan erinomaisesti Keskustaan verrattuna. Jos ja kenties kun tämä sama trendi jatkuu seuraavissa vaaleissa, niin siinä prosessissa myös Kokoomus kohtaa Perussuomalaisissa kovan kilpakumppanin. Porvarileirin hegemoniasta tulee olemaan kysymys. Jotain viitettä saamme tietoomme tämän toukokuun europarlamentin vaaleissa. - Samansorttisia näkemyksiä täällä minullakin. Sinänsä minä omien asennoitumisten vuoksi en okein sujahda minkään puolueen pihtipielistä sisälle ainakaan tätä nykyä. Nuorempana sitä on tullut jotain kokeiltuakin. Kuitenkin tasavallan valtasuhteet kiinnostavat.
Kokoomus on pystynyt toimimaan varsin taitavasti ja pysymään pitkät ajat pinnalla porvarien leirissä elikkä ns. ei-sosialistien joukossa. Vuorotellen Kokoomus ja Keskusta ovat kilpailleet porvarien hegemonia-asemasta. Nyt sitten Perussuomalaiset ovat sotkemassa asetelmaa eli Prussuomalaiset ovat valtatekijänä ilmiselvä uhka niin Kokoomuksen kuin Keskustankin kannalta.
Näitten äskeisten eduskuntavaalien yhteydessä saatiin tietää yleisestä ilmapiriistä mm. Savossa, että siellä kansan keskuudessa on ryhdytty vakavasti harkitsemaan, josko perinteiselle Keskustan kannattamiselle haettaisiin aivan vakavissaan vaihtoehtoja. Nyt näissä vaaleissa Perussuomalaiset ovat selkeästi nousseet tuoksi vaihtoehdoksi. Keskusta alkaa olla helisemässä pitkin tasvaltaa ja maakuntia.
Tulee olemaan todella kiinnostavaa nähdä, miten porvaripuolueitten voimasuhteet muuttuvat vaalikausien saatossa. Nyt Keskusta on notkahtaneena liki polvilleen. Kokoomuksen puoluetoimistossa saatetaan hyvinkin myhäillä Keksustan kohtalon johdosta. Entä jos Keskusta siitä jälleen nousee jaloilleen niin kuin on käynyt aikaisemminkin ja Kokoomuksen (sekä sosialidemokraattien) riemu osoittautuu jälleen kerran ennenaikaiseksi? Sitten todellakin Perussusomalaiset mahdollisena vahvistuvana puolueena saattaa kohota porvarileirin hegemonia-asemaan ja silloin Kokoomus ja Keskusta saisivat kokea kakkos- ja kolmospuolueen statuksen porvarileirissä. Aika näyttää.