- Ihan oikeassa olet. Väkisin ei voi syntyä mitään ihmeellistä. Vesi on virrannut ja sammuttanut sisäisen palon. Jospa se joskus vielä syttyisi uudelleen. Toivotaan.
- Samoin kiitos!
Löytyihän niitä kavereita taas kesäisellä lapinreissulla. Niitä iniseviä. - Olipahan kaunis runo!
- Kiitos Laudi,
sateenkaari vaatii näkyäkseen myös auringon. Välillä koko taivas on sadan metrin paksuisessa pilvessä, ei auringon suunnastakaan tietoa. - En ole vihainen... Joskus kirjoittamisesta on apua. Ja joskus siitä tuulesta kirjoittamiseen. Kiitos.
- Kiitos vaan, syksy pistää mielen matalaksi. Tai oikeastaan paremminkin tämä hämäryys.
- Minulla puhelin soi lähes poikkeuksetta vain silloin kun olen suljetussa huoneessa noitamassa täkeää toimitusta. Kaivele siinä sitten farkuntaskusta kiireellä luuri toiseen käteen ja vastaa jollekin joka soitti väärään numerron tai kauppaa Apu-lehteä.
- Niinpä niin.
Jokaiselle puulle on tarkoitettu kenties vain yksi kipinä. Vettyneenäkin se syttyy kun oikea osuu kohdalle.
Kaunis kaunis runo! - Kiitos sinulle DarkLady,
Muuttolinnut käänsivä nokkansa vastatuuleen, ettei myrsky tunge takaa päin sulkien alle. - Kiitos Rygge,
Minä ähkin tämän väkisin näytille, niin voihki sinä vuorostaan tyynylle :o). - tuuleen kirjoitetut
iltaruskon pilviin piirretyt
sydämeen piilotetut sanat
ovat ikuisesti tallessa - Mikähän nyt sitten neuvoksi.. Eipä kai auta kuin kaivaa lumikengät porstuan kaapista ja lähteä tarpomaan hankea pitkin siihen suuntaan josta lämpimin virtaus tuntuu tulevan. Kiitos kuitenkin vastauksesta Manta!
- Kiitos vaan toivotuksista ja muista. Olin jo unohtanut että tuhannen vuoden tauon jälkeen kirjoitin jotain. Silläpä kiitokset tulee myöhässä. Mutta parempi kai sekin kuin ilman :o)
- Jos aamupalan saisin sänkyyn, en kai sieltä nousisi koko päivänä. Ottaisin makeat tirsat ainakin lounaaseen asti. Mutta kyllä ne kahvit on vain itse keiteltävä, ja juotava omin avuin.
Kiitos pakahduksesta! - ...ei uskalla enää aamuisin katsoa. Julkisivu suojelee vastakkaisen sukupuolen hyökkäyksiltä. Paras pitäytyä vain kahvinkeiton ja voileivänteon parissa ensimmäiset pari tuntia.
Kiitos! - ...myös on vahva voima. Katoamaton luonnonvara.
Toisin kuin hanget, jotka ei enää ole korkeat nietokset :o).
Kiitos vastauksesta! - Kiitos vaan itellesi! Tämä oli vaihteeksi sellainen runo joka syntyi hyvin nopeasti ja helposti. Ja tuntui itestänikin julkaisukelpoiselta :o). Yleensä näitä saa päkistella ja viilailla päivätolkulla, ja usein nakkaa kuitenkin lopuksi roskiin.
- Tämä oli lyhyt ja hauskan ytimekäs.
Tänne on näköjään nykyisin pesinyt näitä jotka nurkan takana poksuttaa nallipyssyä :o). Täällähän sen voi tehdä turvallisesti. Ehkä se itsetunto siitä ajan mittaan kasvaa normaalille tasolle. - Kiitokset,
pääsiäisen tienoo, mutta ei silti ollut laittaa luutaa jalkojen väliin ilmalennon ajaksi. Lumikolan kahva sen sijaan meinasi sinne väkisin tunkea, mutta siveänä, ja ennen kaikkea herkkähipiäisenä yritin kaikin keinoin kammeta sitä etäämmälle alastuloa haittaamasta. - Kiitos,
kyllä on tosi että kiipesin katolle ja tulin alas koko lappeellisen kanssa ja kaiken päälle junttaannuin lumen sisään niin että en omin avuin päässyt irti. Huusin naapurin isäntää apuun, mutta hän kuittasi avunpyynöt kahdella sanalla: "Pysy siellä!" :o)
Turva- mitä? Mitkä ne on...