Eloako - vaiko Tuonelan viljaa peltomaisemien kuivunutta tähkää raekuurojen myrskyjen repimää luonnontilaa kaukaa vielä kauempaa huutoa jo hukkuvaa mereen uponnutta - hengittävää eloaan elokuun tuskaa - laiva kapteeniaa…
Verhottu kesä riisuu naamiotaan juopua helteisestä kasvoistaan - ilon että tuskan - näihin syksyn väreihin vehmaus riipii pukuaan värikirjoon Alastomuus kukittaa maaäitiään tuulillaan heittää huntujaan lähempänä viilent…
Herätit aamun auringollasi lehtevissä puiden oksistoilla soi kaihoisat elämänsävelet tätä lintukuorojen sinfoniaa joita hymniset aallot kuljettaa helkähtää yli viriävän veen odottaa herkkää kuulijaa nämä kaipuun soinnut…
Ken elää hän näkee tuntee elämänvirran itsessään maailmantuulet keinuttaa puhdasta viljaa sydämessään aidoilla mielenviljelmillä nähdä menneisyyden taakse yli vainioiden ja arojen horisontinkajoon kokea elämänkaaret sis…
Heleä suvi tämä lämmin hyväilevä tuulenvire nämä Elämän säteet kasvuvoimamme aaltoilevilla laineilla viheriöillä niityillä puiden latvoista kohoten sinitaivaamme kajastuksemme Tähän ohikiitävään hetkeen palautit mieliim…
Hän - tuulien aalloilla Kultakirjaimin Taivaanlaella runokannel helkähtää nuo tuikkeet sanojen tähtivyöt tähdissään kuunvaloon väräjää tuo sielujen äärettömyys koskettaen ravistaa maailmamme tää jo kukassaan Elämänrunou…
Sade - koleana minussa kuin piikkinä kehollani Taivaansateena tulit että minut kastelit huokuvina aaltoina väreilit ihollani paikkasi merkitsit ettei toiset minuun koskisi pisaroiden tanssia enkä edes pisaraasi tunnista…
Varovasti tulen kolein tuulin puhureissa nimeäsi kutsun yli väreilevien vesien aaltojenlaineissa saavun rantakaislikkosi uumeniin lehtevät koivikkohaat tuuheat havupuut tuuliensiivillämme keinuu yhteinen kaihojemme säve…
Aukaisenko uuden elämänlehden sivuston vai tämänkö sivun käännän että ulkopuolelle sen asetun näkymättömiin sivuihin katseiden alle jonne eivät kasvot paljastu painomusteiset uutisotsikot kärsivine kasvoineen paljon tuh…
Runo - joka polkuni tiedät onnen että tuskan tämän kukitetun kuin seppelöidyn maailmani kyntämättömät sarkani valottomat pientareeni - tunteiden risteysasemat - viitoittamattomia teitä ilman majakanvaloa yönkulkijalle j…
Talvemme - luminietoksien taiteilja käärien valkovaippansa avasi vuoteensa keväälle juokseville puroille viriäville leudoille tuulille orastaville luonnonväreille kasvuvoimaksi suveen aavoilla järvienselillä avoimia sul…
Ei - en minä Sinua riko en minä Teitä kivilläni heitä enkä minä valkeita lumia sohjoksi sulatellut en minä Aurinkoamme pilveen heittänyt vaikka katoaisit rospuuton maisemiin Sinun mielenmaisemiisi tulen oveesi kolkuttam…
Lasihelmejä taivaalta jääpinnan kiteitä lumessa hohtavia valoja varjoissa kuin ammuttuja nuolia tässä aamussa poskillani pisaroina yön jäätyneet kaipuun kyyneleet Kävitkö - tämän merkkisi aamuuni jätit - Kaipuun.
Jäisiä kimalluksia auringon heijasteissa välähdyksiä silmissäni pistoksia rinnoillani tämän jään päällä tämä elämänikirjo - nuottaverkkoni - mitä pinnalle jää jos keväänvirraksi erkanen Onko kuplissa heijasteita elämäst…
Kevät - tuo jäinen sulattaja kastelee jalkani etsii auki turvatut rikki kuluneet askeleeni poluilla sataa Taivaanpostia kasvoillani virtaavat norotipat puhaltelee tuuliset lähettiläät kumoaa vuoratut lämpiöni sulatetut …
Tanssimme valssia jään tään lumisen taipaleen läpi kylmenneen maan aamuun tähän aukeavaan aurinkoon niin heijastuvaan hiilijälkemme nää yönhelmaan katoaa horisonttiin muistoiksi jää yömme kuin tää katoaa ei unhoon saavu…
Voi tätä maailmani valoja heijastuvaa kauneutta niin valoihini eksynyt etten Sinua täältä löydä sisäinen Olympiadi minussa enkä pääse liikennevaloissani luoksesi maailmaani eksynyt joita valot murtavat.
Nuori - päivämme vieno hymy kätketyn juonteen alta eli murhe omasta riittämättömyydestä taakkanaan elämän pelko jossa ei ollut sijaa onnelle vaipuneet jo lasittuneet katseet kuin peilittyneet silmät,joissa eli - elämän …
Tämä uneton yö sydämen sykkeeni jo huomisessa kun tämän jäänvuoren hohtava kylmyys puhaltaa minussa vapaat vedet jäätyneet joissa sorsat kiinnittyneet jäävaippaansa kuunsirppi hohkaa Taivaalla maan ylle laskeutunut hilj…
Huuda tuulien siiville anna viestisi linnun matkaan lennätä yli pyryävän maan soita pyhäaamun kirkon kelloja - merkiksi etten Sinua enään näkisi - merkiksi sydämeeni tiedoksi porteillemme että ovat meiltä suljetut ikiaj…