juhox24
tekniikan opiskelija Tampereelta, joka on aina valmis keskustelemaan elämästä ja elämää suuremmista kysymyksistä.
Musiikkimaku menee lähinnä metallin puolelle, Children of Bodom ym. Myös (hyvä) konemusiikki uppoaa.
Kotimaa: ---
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Ammatti: Opiskelija
Siviilisääty: ---
Lapset: Kyllä vielä joku päivä
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2 aloitusta · 16 kommenttia
- Sanna on luvannut, että kaikki otetaan vastaan.
- Heitä se huora ulos!
- Onko YLE:n päätös hyllyttää Seinäjoen arabikevät -dokumentti luokiteltavissa vaalihäirinnäksi? Onko siis YLE:n johdossa mahdollisesti poliittisia motiiveita ohjata yleistä mielipidekeskustelua näin vaalien alla?
Vastauksen tulee olla hyvin analysoitu, sillä tämäntyyppistä toimintaa tarkasteltaessa tulee aina perustella, miksei jokin epäilyttävä toiminta ole vaalihäirintää. Eli oli kyseessä sitten RT, Sputnik tai YLE, niin mahdollinen vaalihäirintä tulee analysoida neutraalisti. - 10 vuotta sitten kirjoitin tuon aloituksen ja täytyy asia, ettei ole meno muuttunut. Onneksi olen päässyt tiputtamaan useammankin paskahoususivarinörtin työnhaussa, sillä jos hakemuksessa ei ole mainintaa armeijasta, niin turha soitella perään.
Mitä vanhemmaksi tulee niin sitä enemmän alkaa vihaamaan noita yhteiskunnan vapaamatkustajia ja vastuunpakoilijoita. Sodan aikana en epäröisi hetkeäkään ampua montunreunalle marssitettuja sivareita, totaaleita ja vapautuksen kusettajia... - Konservatiivisesta voimakentästä (esim. maan gravitaatio) ei voi saada energiaa ulos. Parhaimmillaan tulos olisi plusmiinusnolla. Jos gravitaatio olisi ajan ja paikan funktio, niin energiaa voitaisiin ottaa systeemistä irti.
Esim. seuraavanlainen hypoteettinen systeemi olisi ikiliikkuja, joka ei synnytä energiaa: Oletetaan, että maapallo olisi pyöreä ja homogeeninen kappale. Porataan ytimen kautta suora putki maapallon läpi. Nyt voidaan pudottaa pieni pallo putkeen (ilmanvastus oletetaan nollaksi), jolloin pallon nopeus kiihtyy ytimeen saakka, mutta tämän jälkeen pallo alkaa hidastumaan ja pysähtyy juuri kun saavuttaa maapallon pinnan putken loppupäässä. Sitten pallo alkaa jälleen putoamaan kiityvällä nopeudella ja koko prosessi alkaa alusta ja jatkuu ikuisesti. - "Aivotutkija Riitta Hari kertoi aloittaneensa yliopisto-opinnot aikanaan matematiikassa, josta oli lukenut puolessa vuodessa ainakin differentiaali- ja integraalilaskennan laudaturkurssia myöten ja monia muita kursseja."
Just joo, uskoo ken tahtoo. Differentiaalilaskennan laudaturkursseilla käsitellään monistoja ja distribuutioita, ja integraalilaskennassa mittateoriaa. Se, että osaa ratkoa harjoitustehtäviä muutamalla eri tavalla, ei todellakaan tarkoita, että keksisi uusia tuloksia. Voi tietysti olla, että Hari keksi omia määritelmiä ja niiden pohjalta todisti jotain, mutta oppikirjoissa olevat todistukset ovat todella hiottuja ja lyhyitä, joten puolen vuoden matikan opiskelulla ei saa käytännössä mitään uutta aikaan.
Mutta kaikki kunnia hänelle työstää aivotutkimuksen saralla. - On harmillista, että prujuissa esitetyt todistukset ovat joskus lyhyitä ja sisältävät nokkelia temppuja. Tulosten alkuperäiset todistukset taas voivat olla pidempiä ja niin selkeitä, että jokainen tajuaa. Todistuksien loogisen päättelyn seuraaminen voi olla helppoa, ja helposti voi jopa oppia todistuksia ulkoa, mutta siitä huolimatta voi jäädä epäselväksi, että miksi todistus todistaa annetun väitteen.
Kannattaa siis todistusta lukiessa olla aina kriittinen ja miettiä, että "mistä tämä tulee?" ja "mitä tämä välivaihe oikeastaan tarkoittaa ja miksi se on välttämätön?" - Matemaattisessa analyysissä ja luonnontieteissä yleisesti ollaan kiinnostuneita vain jatkuvista funktioista, sillä luonto yleisesti on jatkuva (luonnon prosesseissa tehdään yleensä jatkuvuusoletus, esim. energian ja aineen virtaus. Lisäksi fyysinen etäisyys on jatkuva suure ainakin Planckin mittakaavaan saakka).
Funktion jatkuvuudelle on olemassa yksinkertainen määritelmä, ja monet funktiot sekä niiden summat, erotukset ja yhdisteet tiedetään jatkuviksi, esim. polynomit, eksponettifunktiot, sinifunktio jne.
Kun reaaliarvoinen funktio määritellään jollakin välillä, niin tuo väli on mielekästä valita suljetuksi, sillä näin funktio myös saavuttaa arvonsa välin päätepisteissä, ja nuo arvot voivat hyvinkin olla ääriarvoja. Esim. aidosti monotoninen funktio ei saavuta minimiä tai maksimia avoimella välillä, mutta suljetulla se saavuttaa molemmat. Topologinen tulos on myös se, että jokainen jatkuva funktio saavuttaa ääriarvonsa suljetulla ja rajoitetulla välillä.
Derivoituvuus taas on jatkuvan funktion lisäominaisuus, joka ilmaisee, että funktion kuvaaja (x, f(x)) on sileä käyrä, eikä siinä ole mitään "teräviä" kohtia. Derivaattaa voidaan soveltaa funktion ääriarvojen tarkasteluussa, mutta tämä tarkastelu voidaan tehdä VAIN avoimella välillä, sillä suljetun välin päätepisteessä toispuolista raja-arvoa ei ole määritelty. Derivoituvuus jossain pisteessä vaatii aina toispuolisten derivaattojen olemassaolon.
Tärkein syy miksi aina hoetaan mantraa "tarkastellaan suljetulla välillä jatkuvaa ja avoimella välillä derivoituvaa funktiota..." on se, että silloin saadaan käyttöön Fermantin lause, jonka mukaan suljetulla välillä jatkuva funktio saavuttaa ääriarvonsa 1.) välin päätepisteissä, tai 2.) derivaatan nollakohdissa tai 3.) pisteissä, joissa funktio ei ole derivoituva. - Ei Tony Halmettakaan onnistuttu ryöstään Barcelonassa, vaikka 12 markokkolaista aavikkorottaa hyppi silmille:
https://www.youtube.com/watch?v=jIZBDURKdaM - Miksi fysiikkaa voidaan kuvata matematiikalla?
Miksei elektroni törmää protoniin vetyatomissa (tai ylipäätään atomeissa)?
Miten elektronit liikkuvat ytimen ympärillä?
Kun atomin viritystila purkautuu ja elektorni siirtyy toiselle orbitaalille, niin miten tämä siirtyminen oikein tapahtuu?
Millainen elektroni on? Voiko sitä esim. nähdä?
Selitä elektronin kaksoisrakokoe.
Jos tavallinen valo on hiukkanen, niin miten se voi aaltoilla? Jos taas valo on aaltoliikettä, niin missä väliaineessa tämä aaltoilu tapahtuu?
Miksei fotoneilla (valosäteilyllä) ole massaa, vaikka niillä on energiaa? E = mc^2.
Miten avaruus laajenee? Minne avaruus laajenee, jos se kerran laajenee?
Jos aika hidastuu ja valo kulkee hitaammin suuren massa läheisyydessä (yleinen suhteellisuusteoria), niin eikö tämä sotke täydellisesti kaikki avaruudellisia etäisyyksiä koskevat mittaustulokset? Esim. kaukaisesta galaksista lähtevä valo kulkee sekä tyhjän avaruuden halki että suurten massojen vierestä.
Voiko eristetyn systeemin entropia koskaan vähentyä? Ja jos ei, niin mikä ilmiö sen estää? - On mahdollista heittää kolme eriväristä palloa ilmaan ja koska vain leikata yhdellä ohuen miekan iskulla kaikki pallot kahtia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ham_sandwich_theorem - Tuossa "paradoksissa" ei joukkojen mitta säily, eli pallojen tilavuus ei vastaa fysikaalista tilavuutta. Sinänsä hauska tulos, joka tosielämässä olisi tehnyt Banachista ja Tarskista alkemisteja.
- Kyseessä näyttäis olevan vain visuaalinen osittelu, jossa viivarivit edustavat kymmenen potensseja. Välissä olevat nollat voisi tosiaan merkitä vaikka katkoviivoilla.
21*13 = (2*10 1)*(1*10 3) = (2*1)*10^2 (2*3 1*1)*10^1 1*3*10^0 = 273
Sitten kun alakoululaiset oppivat kertotaulun ulkoa, niin juurikin noin kertolaskut kannattaa laskea - siis päässä, eikä risuriveillä.
Ja jos jonkun toimittajan mielestä kyseessä on "ällistyttävä tapa laskea", niin syytä keskittyä jatkossa vain BB- tai Hollywood-uutisiin. - Vanha viisaus: "Kirja käteen tai tulee tentissä muna suuhun"
- Ei millään pahalla, mutta Jamaikalla on asiat melkolailla päin helvettiä; köyhyyttä on paljon ja rikollisuus sekä väkivalta kukoistaa! Jos elintaso ja turvallisuus otettaisiin tuossa hölynpölytutkimuksessa huomioon, niin ehkäpä Suomikin olisi paremmilla orsilla.
Ihminen valittaa aina vaikka menisi hyvin, ja turhaa tehdä tutkimuksia kun tulokset ovat täysin vertailukelvottomat!! - Lue yli 60op matikkaa, niin voi päästä aineopettajan koulutukseen! Silloin sulla olis ammatti, ku toi pelkkä filosofia ei oikein lyö leiville ja helposti joutuu tekeen sellasta duunia josta ei todellakaan tykkää!
Mutta suosittelen käymään opintosuunnittelijan juttusilla ja tiedustelee yleisistä sivuainevaihtoehdosta ja sitten tosta mahdollisesta matikan ja filosofian opettajan pätevyyden saamisesta.