kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Reilut kolme vuotta
ennen Ristinkuolemaa
Jeesus oli kasteessa ottanut
päälleen maailman synnin.
Maan päällä vaelsi
Jumalan Karitsa,
jonka päälle oli laskettu
maailman synti.
"Katso,
Jumalan Karitsa,
joka kantaa pois maailman synnin!"
(Joh 1:29)
Synti ei ollut vielä saanut tuomiotaan,
mutta koska se oli nyt
Jeesuksen päällä,
niin Jeesuksella oli valta
vapauttaa ihmiset riivaajista,
parantaa kaikista sairauksista
ja herättää kuolleista
ja antaa syntejä anteeksi.
Mutta sitten Ristillä
tapahtui enemmän.
JEESUS TEHTIIN SYNNIKSI
Tapahtui se,
minkä Jeesus lupasi
jo ensimmäiselle ihmisparille
heti syntiinlankeemuksen jälkeen.
Käärmeen pää
eli synnin valta murskattiin,
kun Jeesus tehtiin synniksi
ja näin Hän kertakaikkiaan
kuoli synnille.
Synti ja kuolema ei voi meille mitään,
jos olemme Kristuksessa.
"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21) - Tarkoitin Jeesuksen Ristinkuolemaa.
Ilman sitä ei kukaan voisi pelastua.
Jeesus on siis Jumalan Karitsa.
Uhrikaritsa.
Jumalan Karitsan uhrauspaikka
Golgatan risti oli pilkulleen juuri siinä,
missä sen tulikin olla.
Veri vuosi juuri siihen kohtaan,
mihin sen tulikin vuotaa jne.
Mutta tämä keskustelun avaus
ei ole arvollinen tälle selvittelylle.
Oleellista keskustelun aiheessa
(2 Kor 5:19-20)
on se, että Paavali kehottaa
Korinton pyhiä, jotka ovat
Jeesuksessa Kristuksessa
tullen Jumalan sovittamiksi
Kristuksen kautta,
osallistumaan palvelustehtävään,
jonka perusta on sanoma
Jeesuksesta Kristuksesta ristiinnaulittuna.
Tehtävämme on siis
Kristuksen lähettiläinä julistaa sitä,
että maailma on
Jumalan Karitsan uhraamisen tähden
saanut uuden mahdollisuuden
syödä Elämän puusta.
Syömällä Golgatan rististä
Jumalan Karitsan veri ja liha,
tulemme siihen
ikuiseen suhteeseen
Jumalan Kanssa,
joka alunperin oli tarjolla
Paratiisin Elämänpuun hedelmässä.
Mutta nyt tarvitaan myös Sovitus,
eli Jumalan Karitsan liha ja veri.
"Totisesti, totisesti
minä sanon teille:
ellette syö
Ihmisen Pojan lihaa
ja juo hänen vertansa,
ei teillä ole elämää itsessänne."
(Joh 6:53)
Ja tähän osallisuuteen,
Jeesus ohjasi ensimmäiseksi
omat opetuslapsensa
juuri sovituksen aattohetkenä.
Ja näin me edelleen
julistamme Herran kuolemaa.
"Sillä minä olen saanut
Herralta sen,
minkä myös olen
teille tiedoksi antanut,
että Herra Jeesus sinä yönä,
jona hänet kavallettiin,
otti leivän, kiitti, mursi ja sanoi:
'Tämä on minun ruumiini,
joka teidän edestänne annetaan;
tehkää tämä minun muistokseni'.
Samoin hän otti myös
maljan aterian jälkeen ja sanoi:
'Tämä malja on uusi liitto
minun veressäni;
niin usein kuin te juotte,
tehkää se minun muistokseni'.
Sillä niin usein
kuin te syötte tätä leipää
ja juotte tämän maljan,
te julistatte Herran kuolemaa,
siihen asti kuin hän tulee."
(1 Kor 11:23-26)
Kaikki alkaa siitä,
minkä jo Johannes Kastaja
tienraivaajana
ja sitten Jeesus itse julisti:
"Aika on täyttynyt,
ja Jumalan valtakunta
on tullut lähelle;
tehkää parannus
ja uskokaa evankeliumi"
(Mark 1:15)
Paavali on korostanut
jo ensimmäisessä
Korinttolaiskirjeessä sitä,
että parannus on tehtävä.
Pöyhkeys ei meitä pelasta.
Ja kun seurakunnan historian alussa
kaikki oli täytetty
ja Jeesus mennyt takaisin Isän tykö,
helluntaina Pyhä Henki tuli
taivaasta alas ja syntyi
uloskutsuttujen joukko.
Ja ensimmäisen
herätyssaarnan jälkeisessä
lopputilanteessa Pietari kehottaa:
"Tehkää parannus
ja ottakoon kukin teistä kasteen
Jeesuksen Kristuksen nimeen
syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
(Ap.t 2:38)
Ja oli seurakunnan
ensimmäinen kastejuhla.
Ja monilla muillakin sanoilla
hän vakaasti todisti;
ja hän kehoitti heitä sanoen:
'Antakaa pelastaa itsenne
tästä nurjasta sukupolvesta'.
Jotka nyt ottivat
hänen sanansa vastaan,
ne kastettiin,
ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin kolmetuhatta sielua.
Ja he pysyivät
apostolien opetuksessa
ja keskinäisessä yhteydessä
ja leivän murtamisessa
ja rukouksissa."
(Ap.t 2:40-42)
Ja tästä alkaen on
joka päivä pelastunut ihmisiä.
"Ja Herra lisäsi
heidän yhteyteensä
joka päivä niitä,
jotka saivat pelastuksen."
(Ap.t 2:47)
Se, mihin Paavali
kehottaa Korinton pyhiä
keskustelumme otsikon
jakeissa on jatkunut
seurakunnan alusta alkaen
samalla julistuksella.
"Mutta näin on
Jumala täyttänyt sen,
minkä hän oli edeltä ilmoittanut
kaikkien profeettain suun kautta,
että nimittäin
hänen Voideltunsa piti kärsimän.
Tehkää siis parannus
ja kääntykää,
että teidän syntinne pyyhittäisiin pois"
(Ap.t 3:18-19)
Toisin sanoen:
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20) - Se merkitsee mahdollisuutta
sopia Jumalan kanssa.
Ilman Golgataa sitä ei olisi. - "Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)
Sovitti siten,
ettei lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
jolloin Hänen olisi täytynyt myös
tuomita meidät.
Mutta nyt kun
Jeesus kärsi tuomion rikkomuksistamme,
meidän on mahdollista
sopia Jumalan kanssa siten kuin
seuraavassa jakeessa sanotaan. - Jumala Rakastaa ja Parantaa.
Perkele vihaa ja tuhoaa. - RAKKAUS
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,
että hän antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään, joka häneen uskoo,
hukkuisi,
vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
(Joh 3:16) - Osa kertaustekstistä
tuli vahingossa
useampaan kertaan.
Otetaan uudestaan:
SOVITUS KRISTUKSESSA
Yksi on kuollut kaikkien edestä.
Tämä yksi on Jeesus Kristus,
Jumalan Poika,
joka tuli taivaasta Isän rinnalta
maan päälle
syntyen ihmislapseksi
ja tullen näin
lihasta ja verestä osalliseksi
voidakseen olla sukulunastaja
syntiin langenneelle ihmiselle.
"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)
Ja tätä meihin talletettua
Sovituksen Sanaa me julistamme
Pyhässä Hengessä.
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)
Tätä ilosanomaa,
että me voimme tulla
Jumalan vanhurskaudeksi,
koska Jeesus tehtiin synniksi,
me julistamme kaikelle maailmalle.
"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)
Sillä siihen te olette kutsutut,
koska Kristuskin kärsi
teidän puolestanne,
jättäen teille esikuvan,
että te noudattaisitte
hänen jälkiänsä,
joka ei syntiä tehnyt
ja jonka suussa ei petosta ollut,
joka häntä herjattaessa
ei herjannut takaisin,
joka kärsiessään ei uhannut,
vaan jätti asiansa sen haltuun,
joka oikein tuomitsee,
joka itse kantoi meidän syntimme
ruumiissansa ristinpuuhun,
että me,
synneistä pois kuolleina,
eläisimme vanhurskaudelle.
Korinttolaiskirje,
jota avauksessa avasin
ei ole Sovituken Sana.
Se on kehote tai muistutus
Korinton pyhille siitä,
mikä on Jeesukseen uskovan
ihmisen tehtävä maan päällä.
Tällä asenteella
meidänkin tulee toimia.
Ja miten se ilmeni Paavalissa.
"Niinpä,
kun minä tulin teidän tykönne,
veljet, en tullut
puheen tai viisauden loistolla
teille Jumalan todistusta julistamaan.
Sillä minä olin päättänyt
olla teidän tykönänne
tuntematta mitään muuta
paitsi Jeesuksen Kristuksen,
ja hänet ristiinnaulittuna."
(1 Kor 2:1-2)
Mikä on se sanoma,
jota Paavali julisti.
JEESUS KRISTUS
RISTILLE NAULITTUNA
Reilut kolme vuotta
ennen Ristinkuolemaa
Jeesus oli kasteessa ottanut
päälleen maailman synnin.
Maan päällä vaelsi nyt
Jumalan Karitsa,
jonka päälle oli laskettu
maailman synti.
"Katso,
Jumalan Karitsa,
joka kantaa pois maailman synnin!"
(Joh 1:29)
Synti ei ollut vielä saanut tuomiotaan,
mutta koska se oli nyt
Jeesuksen päällä,
niin Jeesuksella oli valta
vapauttaa ihmiset riivaajista,
parantaa kaikista sairauksista
ja herättää kuolleista.
Ja kaiken lisäksi
Jeesus teki sellaista,
mikä sai uskonnollisen johdon
raivon valtaan.
Hän antoi synnit anteeksi.
Tähän oikeutti se,
että Hän oli ottanut ne päälleen
kannettavaksi Ristille. - SOVITUS KRISTUKSESSA
Yksi on kuollut kaikkien edestä.
Tämä yksi on Jeesus Kristus,
Jumalan Poika,
joka tuli taivaasta Isän rinnalta
maan päälle
syntyen ihmislapseksi
ja tullen näin
lihasta ja verestä osalliseksi
voidakseen olla sukulunastaja
syntiin langenneelle ihmiselle.
"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)
Ja tätä meihin talletettua
Sovituksen Sanaa me julistamme
Pyhässä Hengessä.
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)
Tätä ilosanomaa,
että me voimme tulla
Jumalan vanhurskaudeksi,
koska Jeesus tehtiin synniksi,
me julistamme kaikelle maailmalle.
"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)
Sillä siihen te olette kutsutut,
koska Kristuskin kärsi
teidän puolestanne,
jättäen teille esikuvan,
että te noudattaisitte
hänen jälkiänsä,
joka ei syntiä tehnyt
ja jonka suussa ei petosta ollut,
joka häntä herjattaessa
ei herjannut takaisin,
joka kärsiessään ei uhannut,
vaan jätti asiansa sen haltuun,
joka oikein tuomitsee,
joka itse kantoi meidän syntimme
ruumiissansa ristinpuuhun,
että me,
synneistä pois kuolleina,
eläisimme vanhurskaudelle.
Korinttolaiskirje,
jota avauksessa avasin
ei ole Sovituken Sana.
Se on kehote tai muistutus
Korinton pyhille siitä,
mikä on Jeesukseen uskovan
ihmisen tehtävä maan päällä.
Ja tätä meihin talletettua
Sovituksen Sanaa me julistamme
Pyhässä Hengessä.
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)
Tätä ilosanomaa,
että me voimme tulla
Jumalan vanhurskaudeksi,
koska Jeesus tehtiin synniksi,
me julistamme kaikelle maailmalle.
"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)
Sillä siihen te olette kutsutut,
koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne,
jättäen teille esikuvan,
että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
joka ei syntiä tehnyt
ja jonka suussa ei petosta ollut,
joka häntä herjattaessa
ei herjannut takaisin,
joka kärsiessään ei uhannut,
vaan jätti asiansa sen haltuun,
joka oikein tuomitsee,
joka itse kantoi meidän syntimme
ruumiissansa ristinpuuhun,
että me,
synneistä pois kuolleina,
eläisimme vanhurskaudelle.
Ja tätä meihin talletettua
Sovituksen Sanaa me julistamme
Pyhässä Hengessä.
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)
Tätä ilosanomaa,
että me voimme tulla
Jumalan vanhurskaudeksi,
koska Jeesus tehtiin synniksi,
me julistamme kaikelle maailmalle.
"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)
Sillä siihen te olette kutsutut,
koska Kristuskin kärsi
teidän puolestanne,
jättäen teille esikuvan,
että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
joka ei syntiä tehnyt
ja jonka suussa ei petosta ollut,
joka häntä herjattaessa
ei herjannut takaisin,
joka kärsiessään ei uhannut,
vaan jätti asiansa sen haltuun,
joka oikein tuomitsee,
joka itse kantoi meidän syntimme
ruumiissansa ristinpuuhun,
että me,
synneistä pois kuolleina,
eläisimme vanhurskaudelle.
Tällä asenteella
meidänkin tulee toimia.
Ja miten se ilmeni Paavalissa.
"Niinpä,
kun minä tulin teidän tykönne,
veljet, en tullut
puheen tai viisauden loistolla
teille Jumalan todistusta julistamaan.
Sillä minä olin päättänyt
olla teidän tykönänne
tuntematta mitään muuta
paitsi Jeesuksen Kristuksen,
ja hänet ristiinnaulittuna."
(1 Kor 2:1-2)
Mikä on se sanoma,
jota Paavali julisti.
JEESUS KRISTUS
RISTILLE NAULITTUNA
Reilut kolme vuotta
ennen Ristinkuolemaa
Jeesus oli kasteessa ottanut
päälleen maailman synnin.
Maan päällä vaelsi nyt
Jumalan Karitsa,
jonka päälle oli laskettu
maailman synti.
"Katso,
Jumalan Karitsa,
joka kantaa pois maailman synnin!"
(Joh 1:29)
Synti ei ollut vielä saanut tuomiotaan,
mutta koska se oli nyt
Jeesuksen päällä,
niin Jeesuksella oli valta
vapauttaa ihmiset riivaajista,
parantaa kaikista sairauksista
ja herättää kuolleista.
Ja kaiken lisäksi
Jeesus teki sellaista,
mikä sai uskonnollisen johdon
raivon valtaan.
Hän antoi synnit anteeksi.
Tähän oikeutti se,
että Hän oli ottanut ne päälleen
kannettavaksi Ristille. - Yritin vaan valaista sitä,
mistä kuolemasta Paavali puhuu.
Oletko Kristuksen kanssa
kuollut synnille? - Me teemme parannuksen.
Tai olemme tekemättä.
Mutta jos emme tee,
niin emme voi myöskään
uskoa evankeliumia.
Jeesus vaikuttaa meissä uskon.
Eli meidän on käännyttävä
ja tultava Jeesuken tykö.
Siis ensin tarvitaan mielenmuutos.
Teemme täyskäännöksen,
ja sitten kuljemme
päinvastaiseen suuntaan kuin ennen.
Olemme kääntäneet
selän pimeydelle
ja kasvot Valkeudelle.
"Sillä Jumala,
joka sanoi:
'Loistakoon valkeus pimeydestä',
on se, joka loisti sydämiimme,
että Jumalan kirkkauden tunteminen,
sen kirkkauden,
joka loistaa Kristuksen kasvoissa,
levittäisi valoansa."
(2 Kor 4:6)
Ja nyt Totinen Valkeus,
valaisee meidät läpikotaisin.
Pimeys väistyy
ja Valkeus tulee sijaan.
"Siis, jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)
Ja seuraavaassa
on tunnusmerkistö sille,
olemmeko uusia luomuksia.
"Joka syntiä tekee,
se on perkeleestä,
sillä perkele on tehnyt syntiä
alusta asti.
Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi,
että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
Ei yksikään Jumalasta syntynyt
tee syntiä,
sillä Jumalan siemen pysyy hänessä;
eikä hän saata syntiä tehdä,
sillä hän on Jumalasta syntynyt.
Siitä käy ilmi,
ketkä ovat Jumalan lapsia
ja ketkä perkeleen lapsia.
Kuka ikinä ei tee vanhurskautta,
hän ei ole Jumalasta,
ei myöskään se,
joka ei veljeänsä rakasta."
(1 Joh 3:8-10)
Uuden Elämän mahdollisaa
meihin istutettu Jumalan Sana,
jonka vastaanotettuamme
me olemme syntyneet Hengestä.
"Sillä kaikki,
joita Jumalan Henki kuljettaa,
ovat Jumalan lapsia."
(Room 8:14)
Ja tämä läpivalaisu saa aikaan
jatkuvaa muutosta meissä.
"Mutta me kaikki,
jotka peittämättömin kasvoin
katselemme Herran kirkkautta
kuin kuvastimesta,
muutumme
saman kuvan kaltaisiksi
kirkkaudesta kirkkauteen,
niinkuin muuttaa Herra,
joka on Henki."
(2 Kor 3:18) - "Sillä Kristuksen rakkaus vaatii MEITÄ,
jotka olemME tulleet tähän päätökseen:
yksi on kuollut kaikkien edestä,
siis myös kaikki ovat kuolleet"
(1 Kor 5:14)
Tästä joukosta sanotaan:
"Ja ne, jotka ovat
Kristuksen Jeesuksen omat,
ovat ristiinnaulinneet lihansa
himoineen ja haluineen."
Jeesus kuoli synnille.
Ja meidät upotetaan tähän kuolemaan.
"Sillä minkä kuoli,
sen kerta kaikkiaan kuoli synnille;
mutta minkä elää,
sen elää Jumalalle.
Niin tekin pitäkää totena,
että olette synnille kuolleet,
mutta elätte Jumalalle
Kristuksessa Jeesuksessa.
Älköön siis synti hallitko
kuolevaisessa ruumiissanne
totellaksenne sen himoja,
älkääkä antako jäseniänne
vääryyden aseiksi synnille,
vaan antakaa itsenne
niin kuin kuolleista eläviksi tulleina
Jumalalle ja jäsenenne
vanhurskauden aseiksi Jumalalle."
Tästä kuolemasta synnille on kysymys.
Ja Paavali jatkaa sitten vielä
evankeliumissaan eli Roomalaiskirjeessä:
"Ettekö tiedä,
että kenen palvelijoiksi,
ketä tottelemaan,
te antaudutte,
sen palvelijoita te olette,
jota te tottelette,
joko synnin palvelijoita,
kuolemaksi,
tahi kuuliaisuuden,
vanhurskaudeksi?
Mutta kiitos Jumalalle,
että te,
jotka ennen olitte synnin palvelijoita,
nyt olette tulleet
sydämestänne kuuliaisiksi
sille opin muodolle,
jonka johtoon te olette annetut,
ja että te synnistä vapautettuina
olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!" - "Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,
jotka olemme tulleet tähän päätökseen:
yksi on kuollut kaikkien edestä,
siis myös kaikki ovat kuolleet"
(1 Kor 5:14)
Sisimpäämme vuodatettu
Kristuksen Rakkaus
pakottaa samaistumaan Häneen.
Sillä te olette kuolleet,
ja teidän elämänne
on kätkettynä Kristuksen kanssa
Jumalassa. Ja niin ne,
jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat,
ovat ristiinnaulinneet lihansa
himoineen ja haluineen.
Ei tuossa ole mitään kieroa.
Siinä on suora lainaus Raamatusta
ja selityskin on Raamatusta lainattu.
Jeesus kuoli kerta kaikkiaan synnille.
Ja tähän kuolemaan meidät upotetaan. - Kävin läpi suorin
Raamattulainauksin kaikki jakeet yhtenäisestä tekstikatkelmasta
2 Kor 5:14-6:2
ja vielä jokaista lyhyesti selvittäen.
Kiistäen
Kalamos - Luitko todellakin vain
ensimmäisen lauseen viestistäni,
jossa kävin läpi suorin
Raamattulainauksin kaikki jakeet yhtenäisestä tekstikatkelmasta
2 Kor 5:14-6:2
ja vielä jokaista lyhyesti selvittäen. - Yksi on kuollut kaikkien edestä.
Tämä yksi on Jeesus Kristus,
Jumalan Poika,
joka tuli taivaasta Isän rinnalta
maan päälle
syntyen ihmislapseksi
ja tullen näin
lihasta ja verestä osalliseksi
voidakseen olla sukulunastaja
syntiin langenneelle ihmiselle.
Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.
Kristuksen Rakkaus on vallannut meidät,
ja niin meillä on sisäinen pakko.
Meihin vuodatettu Rakkaus
vaatii meitä johonkin.
Antamaan elämämme Hänelle.
"Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä,
jotka olemme tulleet tähän päätökseen:
yksi on kuollut kaikkien edestä,
siis myös kaikki ovat kuolleet"
(1 Kor 5:14)
Sisimpäämme vuodatettu
Kristuksen Rakkaus
pakottaa samaistumaan Häneen.
Sillä te olette kuolleet,
ja teidän elämänne
on kätkettynä Kristuksen kanssa
Jumalassa. Ja niin ne,
jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat,
ovat ristiinnaulinneet lihansa
himoineen ja haluineen.
"ja hän on kuollut kaikkien edestä,
että ne, jotka elävät,
eivät enää eläisi itselleen,
vaan hänelle,
joka heidän edestään
on kuollut ja ylösnoussut."
(2 Kor 5:15)
Kun me syntiinlangenneet
otamme Jeesuksen vastaan,
me tulemme osallisiksi
paitsi Hänen kuolemastaan
myös Hänen ylösnousemuksestaan.
Me synnymme uudesti
ylhäältä Hengestä
Jumalan lapsiksi.
Meidät on jo asetettu taivaallisiin.
Jotkut olivat kuitenkin tunteneet
Jeesuksen lihansa päivinä
niinkuin ihminen tuntee naapurinsa.
"Sentähden me emme tästä lähtien
tunne ketään lihan mukaan;
jos olemmekin
tunteneet Kristuksen lihan mukaan,
emme kuitenkaan nyt enää tunne."
(2 Kor 5:16)
Nyt me tunnemme Hänet sisäisesti.
Me tiedämme olevamme Jumalan lapsia
siitä Hengestä,
jonka Hän on meille antanut
ja joka on meidän synnyttänyt uudesti.
"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)
Näille on uskottu Sovituksen virka.
"Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran."
(2 Kor 5:18)
Meille on uskottu
Sovituksen sana
eli Jumala on
sijoittanut/asettanut/tallettanut
meihin Sovituksen Sanan.
"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)
Ja tätä meihin talletettua
Sovituksen Sanaa me julistamme
Pyhässä Hengessä.
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa
meidän kauttamme.
Me pyydämme
Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)
Tätä ilosanomaa,
että me voimme tulla
Jumalan vanhurskaudeksi,
koska Jeesus tehtiin synniksi,
me julistamme kaikelle maailmalle.
"Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme
teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)
Sillä siihen te olette kutsutut,
koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne,
jättäen teille esikuvan,
että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
joka ei syntiä tehnyt
ja jonka suussa ei petosta ollut,
joka häntä herjattaessa
ei herjannut takaisin,
joka kärsiessään ei uhannut,
vaan jätti asiansa sen haltuun,
joka oikein tuomitsee,
joka itse kantoi meidän syntimme
ruumiissansa ristinpuuhun,
että me,
synneistä pois kuolleina,
eläisimme vanhurskaudelle.
Läpikäymässäni katkelmassa
Paavali ei julista Sovituksen Sanaa,
vaan kehottaa Korinton pyhiä
Jumalan työtoveruuteen.
"Hänen työtovereinaan
me myös kehoitamme teitä
vastaanottamaan Jumalan armon niin,
ettei se jää turhaksi."
(2 Kor 6:1)
Korinntolaiset ovat pelastettuja,
mutta nyt heidän tehtävänsä
on itse osallistua pelastustoimintaan.
"Sillä hän sanoo:
'Otollisella ajalla
minä olen sinua kuullut
ja pelastuksen päivänä
sinua auttanut'.
Katso,
nyt on otollinen aika,
katso,
nyt on pelastuksen päivä."
(2 Kor 6:2)
Jos laiva on hukkumassa,
niin ei muita pelasta se,
jos itse olemme jo pelastusveneessä. - Sovituksen Sanan perusta on tässä:
"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)
Sovituksen Sana on evankeliumi.
Sen vastaanottaminen alkaa
parannuksen tekemisellä.
"Tehkää parannus
ja uskokaa evankeliumi."
Evankeliumi on se,
että Jeesus otti päälleen
koko maailman synnin.
Hyvä Sanoma on,
että nyt Jeesuksen tähden,
meille ei lueta meidän rikkomuksiamme,
jos olemme Kristuksessa,
jolloin olemme upotetut
Hänen kuolemaansa,
ja herätetyt uuteen Elämään,
jossa vaellamma Hänen
ylösnousemisvoimassaan.
"Vai ettekö tiedä,
että me kaikki,
jotka olemme kastetut
Kristukseen Jeesukseen,
olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis
yhdessä hänen kanssaan
haudatut kasteen kautta kuolemaan,
että niinkuin
Kristus herätettiin kuolleista
Isän kirkkauden kautta,
samoin pitää meidänkin
uudessa elämässä vaeltaman."
Tämä on mahdollista,
kun otamme vastaan Hänet
joka on Jumalan Sana,
jolloin synnymme uudesti/ylhäältä
Jumalan lapsiksi.
Ja tämä on mahdollista vasta nyt
Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen.
Ja siki me julistamme
ristiinnaulittua Kristusta.
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)
Ja silloin meidät siirretään
pimeyden vallasta Valkeuteen.
"kiittäen Isää,
joka on tehnyt teidät soveliaiksi
olemaan osalliset siitä perinnöstä,
mikä pyhillä on valkeudessa,
häntä,
joka on pelastanut meidät
pimeyden vallasta
ja siirtänyt meidät
rakkaan Poikansa valtakuntaan." - Psalmi puhuu vääristä tuomareista.
Siis vääriä tuomareita vastaan.
He ovat
etääntyneitä/vieraantuneita/eksyneitä
He ovat tulleet pahoiksi pikkuhiljaa.
Kuitenkin tuo pahuus
on ollut mahdollista vasta sitten,
kun he ovat osanneet
esimerkiksi jo puhua.
Ja vieläpä puhua valhetta
käärmeen viekkaudella. - Sovituksen Sana on
Evankeliumi eli Hyvä Sanoma
Jeesuksesta Kristuksesta.
Tämä Sana
löytyy talletettuna Raamatun lehdille
alkaen sen ensimmäisstä sanasta
ja jatkuen loppuaameneen saakka.
Jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus.
Silloin vanha on kadonnut
ja uusi sijaan tullut.
Silloin Jumala on sovittanut meidät
ja antanut meille sovituksen viran.
Ja silloin Kristuksen lähettiläinä
Jumala kehottaa kauttamme niitä,
jotka eivät vielä ole Kristuksessa
tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa.
Jumalan tarjous perustuu siihen,
että Jeesus Kristus tehtiin synniksi,
jotta me tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi.
Ja niitä,
jotka jo ovat Kristuksessa
kehotamme ottamaan tämän
Jumalan armon/suosion vastaan siten,
etteivät enää olisi tyhjäntoimittajia
hukkuvan maailman keskellä.
Jumala on auttanut meitä
pelastuksemme päivänä
ja nyt meidän kuuluu osallistua
pelastustoimintaan.
Ja jotta tämä olisi mahdollista,
jatkaa Paavali selvittäen,
mitä se edellyttää meiltä
alkaen suuresta kärsivällisyydestå,
vaivoista, hädista ja ahdistuksista
päätyen seuraavaan:
"Älkää antautuko
kantamaan vierasta iestä
yhdessä uskottomien kanssa;
sillä mitä yhteistä
on vanhurskaudella ja vääryydellä?
Tai mitä yhteyttä on
valkeudella ja pimeydellä?
Ja miten sopivat yhteen
Kristus ja Beliar?
Tai mitä yhteistä osaa
uskovaisella on uskottoman kanssa?
Ja miten soveltuvat yhteen
Jumalan temppeli ja epäjumalat?
Sillä me olemme
elävän Jumalan temppeli,
niinkuin Jumala on sanonut:
'Minä olen heissä asuva
ja vaeltava heidän keskellään
ja oleva heidän Jumalansa,
ja he ovat minun kansani.'
Sentähden:
'Lähtekää pois
heidän keskeltänsä
ja erotkaa heistä,
sanoo Herra,
älkääkä saastaiseen koskeko;
niin minä otan teidät huostaani
ja olen teidän Isänne,
ja te tulette minun
pojikseni ja tyttärikseni,
sanoo Herra, Kaikkivaltias'.
Koska meillä siis on
nämä lupaukset, rakkaani,
niin puhdistautukaamme
kaikesta lihan ja hengen
saastutuksesta,
saattaen pyhityksemme täydelliseksi
Jumalan pelossa." - καταλλάγητε
katallagēte
tulkaa sovitetuiksi - Uuden kantaisän uskon tähden,
Jumala teki liiton kaiken lihan kanssa.
Niin ihmisten kuin eläintenkin.
Mutta kohta ihmiskunta alkoi
taas palvoa paholaista.
Jumala kutsuu
kuunjumalan palvonnan keskeltä
Aabramin.
Syntyy Jumalan kansa,
jota johdattaa
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.
Jaakob saa jumalllisen nimen Israel.
Jaakobin pojista yksi
on esikuva Jeesuksesta.
Joosef joutuu pois Isänsä kotoa.
Hän päätyy Egyptiin orjaksi,
mutta nousee koko maan valtiaaksi
ja pelastaa koko maailman nälkäkuolemalta.
Faarao toteaa Joosefista:
"Voisimmeko löytää ketään,
jossa on Jumalan henki niinkuin tässä?"
Sitten Israel joutuu Egyptin orjuuteen.
Se vapautuu siitä,
mutta epäuskon tähden
ei pääse suoraan Jumalan maahan,
vaan joutuu pitkälle
sakkokierrokselle erämaahan.
Sielläkin Israel päätyy
kaikkien ihmeiden jälkeen
palvelemaan paholaista
kultaisen sonnivasikan muodossa.
Risti pyyhkäisee kapinoivan kansa yli,
ja pelastaa sen täystuholta.
Jumalan itse kaivertamat kivitaulut
rikkoontuvat,
mutta Mooses kaivertaa uudet.
Alkaa laintaulujen opastama
Jumalan palveleminen.
Ja tätä varten Jumala täyttää ihmisiä
taidollisuuden hengellä.
Paholaisen vastaveto
on valheellisten henkien vaikuttaminen.
Yksi tällainen oli luulevaisuuden henki.
Sinä, joka haluat jatkuvasti
syytellä toisia milloin mistäkin,
muista että
paholainen eli perkele eli diabolos
on syyttäjä
ja vaikuttaa pahana henkenä
riivaajien kautta myös ihmisissä.
Meidän kuuluu toimia aivan päinvastoin.
Siis niin, että emme levitä pahaa henkeä,
vaan Jumalan Henkeä.
Jumala käski Mooseksen
tuoda Ilmestysmajaan 70 miestä
siinä tarkoituksessa,
että voi jakaa heihin
Mooseksessa olevaa Henkeään.
Ja kun sitten Ilmestysmajaan
tulleet miehet joutuivat hurmoksiin,
niin myös leiriin jääneet
heistä joutuivat hurmoksiin.
Joosua ei oikein ymmärtänyt,
mutta kohta Mooses sanoi:
"Oi,
jospa koko Herran kansa
olisi profeettoja,
niin että Herra antaisi henkensä heihin!"
Näin ei kuitenkaan käynyt.
Ja itse asiassa
kaikki Egyptistä likkeelle lähteneet
jäivät erämaataipaleelle.
Kuitenkin Kaaleb,
jossa oli toinen henki,
oli johdattamassa
erämaassa syntyneen Israelin kansan
Jumalan maahan.
"ei kukaan niistä miehistä,
jotka ovat nähneet
minun kirkkauteni ja minun tunnustekoni,
jotka minä olen tehnyt Egyptissä
ja tässä erämaassa,
mutta kuitenkin nyt jo
kymmenen kertaa ovat
minua kiusanneet
eivätkä ole kuulleet minun ääntäni,
ei yksikään heistä ole näkevä sitä maata,
jonka minä valalla vannoen
lupasin heidän isillensä;
ei yksikään minun pilkkaajistani
ole sitä näkevä.
Mutta koska
minun palvelijassani Kaalebissa
on toinen henki,
niin että hän on minua
uskollisesti seurannut,
niin hänet minä vien siihen maahan,
jossa hän kävi,
ja hänen jälkeläisensä
saavat sen omakseen."
Jokaisesta turhasta/tarpeettomasta
sanasta me joudumme tekemään tiliä.
Meidän tehtävämme
on siunata eikä kirota.
Tee parannus niinkuin Bileam teki.
"Kun Bileam näki,
että Israelin siunaaminen
oli Herralle otollista,
ei hän enää mennyt
niinkuin aina ennen
ennusmerkkejä etsimään,
vaan käänsi kasvonsa erämaahan.
Ja kun Bileam nosti silmänsä
ja näki Israelin leiriytyneenä heimokunnittain,
niin Jumalan Henki tuli häneen."
Nooa kirosi Kanaanin,
jonka isä oli tehnyt kauhistuksen.
Mutta meidän tehtävämme
ei enää ole kirota vaan siunata.
Jumalan Valtakunta eli Hallitusvalta
on jo sisäisesti meissä.
Meidän tehtävämme
on tuoda muutkin ihmiset
Jumalan Valtakunnan todellisuuteen,
vanhurskauteen, rauhaan ja iloon
Jeesuksessa.
Nimi Jeesus tulee sanasta Joosua.
Joosua johdatti Jumalan kansan
Jumalan maahan. Ei Mooses.
"Ja Herra sanoi Moosekselle:
'Ota Joosua, Nuunin poika,
mies, jossa on Henki,
ja pane kätesi hänen päällensä."
Paavalin viimeinen tervehdys
Raamatussa:
"Herra olkoon sinun henkesi kanssa.
Armo olkoon teidän kanssanne."