kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Yksikäään
Kristuksen morsiusjoukkoon kuuluva
ei ole maan päällä enää silloin,
kun Ilmestyskirjan peto täällä riehuu. - Keskustelussa on tullut esille
ihmiselämää koskien
ainakin sen alku.
Synnyimme ihmislapsiksi,
Jumalan kuviksi.
Sitten myös uusi alku,
kun syntiemme tähden tähden
hengellisesti kuolleina
olemme saaneet kokea
uudestisyntymisen ihmeen.
Ja sitten me kasvamme
ja saamme kokea monia
uuden alun päiviä.
Hyppään nyt niiden yli
ja menen siihen hetkeen,
jonka kaikki Kristuksen omat
kokevat samaan aikaan.
"Sillä sen me sanomme teille
Herran sanana,
että me, jotka olemme elossa,
jotka jäämme tänne
Herran tulemukseen,
emme suinkaan ehdi ennen niitä,
jotka ovat nukkuneet.
Sillä itse Herra
on tuleva alas taivaasta
käskyhuudon,
ylienkelin äänen
ja Jumalan pasunan kuuluessa,
ja Kristuksessa kuolleet
nousevat ylös ensinn;
sitten meidät,
jotka olemme elossa,
jotka olemme jääneet tänne,
temmataan yhdessä
heidän kanssaan
pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin;
ja niin me saamme
aina olla Herran kanssa.
Niin lohduttakaa siis toisianne
näillä sanoilla.
(1 Tess 4:15-18)
Tuossa hetkessä ne Jeesuksen omat,
jotka eivät vielä ole kokeneet
ruumiillista kuolemaa,
kokevat sen silmänräpäyksessä
ja yhdessaä atomivärähdyksessä
heidätkin puetaan
kirkastettuun ylösnousemusruumiiseen.
Meidät viedään Isän Kotiin,
jossa tapahtuu vihkiminen.
Maan päällä sen sijaan tapahtuu
paljon asioita,
jotka lopulta johtavat
myös tämän maan uuteen alkuun.
Näistä vaiheista Paavali sanoo
heti edellisen jälkeen:
"Mutta aikakausista ja määrähetkistä
ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa;
sillä itse te varsin hyvin tiedätte,
että Herran päivä tulee
niinkuin varas yöllä.
Kun he sanovat:
Nyt on rauha, ei hätää mitään",
silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio,
niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon,
eivätkä he pääse pakoon."
(1 Tess 5:1-3)
Tuo siis koskee heitä,
jotka eivät kuulu temmattavien joukkoon.
Mutta vaikka me Kristuksn omat
tiedämme aikakausista ja määrähetkistä,
niin kirjoitan nyt kuitenkin,
jos joku sellainen,
joka ei vielä ole tullut
osalliseksi meille
tarjolla olevasta pelastukesta,
sattuisi tätä lukemaan.
Toisessa kirjeessään
Paavali palaa aiheeseen.
"Paavali ja Silvanus ja Timoteus
tessalonikalaisten seurakunnalle
Jumalassa, meidän Isässämme,
ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa."
Armo teille ja rauha
Isältä Jumalalta
ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!"
(2 Tessa 1:1-2)
Tämä tervehdys tulvii
ilmoitusta siitä,
että he ovat Jumalassa.
"Me olemme velvolliset
aina kiittämään Jumalaa
teidän tähtenne, veljet,
niinkuin oikein onkin,
koska teidän uskonne
runsaasti kasvaa
ja keskinäinen rakkautenne
lisääntyy itsekussakin,
kaikissa teissä"
(2 Tess 1:3)
Sitten Paavali alkaa
hiljalleen lähestyä
sitä aihetta, mikä hänellä
on raskaana mielessään.
Oli käynyt ilmi,
että hänen opetuksensa
seurakunnan tempauksesta,
oli joidenkin taholta ymmärretty väärin.
Ja vieläpä niin,
että jotkut olivat Paavalin nimissä
lähestyneet heitä,
ja antaneet ymmärtää,
että seurakunnan tempaus
on jo tapahtunut,
ja he ovat jääneet siitä pois,
kun muut lähtivät.
Ja Paavali selvittää asian,
että näin ei voi olla.
Yksikään siitä joukosta,
jonka Paavali toisen kirjeensä
alussa kuvailee heidän olevan,
ei voi jäädä maan päälle,
kun seurakunta temmataan.
Sillä Herran vihan päivä
ei tule ennenkuin laiton ilmestyy,
ja tämä ei voi tapahtua,
niin kauan kuin Kristus
seurakuntansa eli ruumiinsa kautta
vielä on maan päällä
pidättämässä laittoman ilmestymistä.
Eli kaikkien
uusien alkujen päivien jälkeen,
mitä olemmekin
elämässämme kokeneet,
lähestyy uuden alun päivä,
jolloin meidät kaikki
Kristuksen omat
temmataan tuuliin ja pilviin
ja viedään Isän Kotiin.
Ja tätä seuraava
uuden alun päivä on se,
kun vihitty Morsian eli Vaimo
palaa Jeesuksen ympärillä
kirkkauden pilvenä
taivaasta takaisin maan päälle,
ja synkeyden päivä maan päällä
muuttuu ihanaksi/loistavaksi
Herran päiväksi.
Silloin alkaa maan päällä
uusi päivä eli sapatin päivä
eli seitsemäs millennium.
Ja sen jälkeen kahdeksas
eli iankaikkisuuden päivä.
Ja me Uudessa Liitossa
olevat uudestisyntyneet,
olemme jo päässeet
tuohon ikuiseen sapatinlepoon
Jeesuksessa Kristuksessa.
"Tänä päivänä,
jos te kuulette hänen äänensä,
älkää paaduttako sydämiänne."
(Heb 4:7) - Raamattu, Jumalan Sana,
esimerkiksi Jesajan kirjassa
ilmoittaa selvästi,
että ihmiskunnan seitsemäs päivä
millennium on maanpäällinen
täyttymys Sapatin levolle.
Mutta lopullinen ja iankaikkinen
täyttymys sille on kahdeksas päivä.
Luku kahdeksan
merkitsee uuden alkamista.
Ja tuossa uudessa ei enää ole
pahuuden häirintää,
vaan olemme sapatin levossa
ja hallitsemme aina ja ikuisesti
Jumalan luomakuntaa sapatin levossa,
niinkuin Aadamkin teki siihen asti,
että söi kielletystä puusta,
eikä kahdeksatta päivää koskaan tullut.
Mutta tuo uusi eli kahdeksas päivä
on kuitenkin jo nyt tarjolla.
Me pakanatkin pääsemme siihen
Uuden liiton lupauksen mukaan.
Ja silloin Jumalan Valtakunta
on jo sisäisesti meissä
aina ja ikuisesti ja elämme
siis koko ajan tuossa sapatinlevossa.
Ja hengessä istumme jo taivaallisissa,
kuten efesolaiskirjeessä sanotaan. - Jaaha.
No sitä minä en tunne.
Anonyymi00003
esitti väitteen:
>>Monet tarinat vanhassa testamentissa on omittu parituhatta vuotta vanhemmista tarinoista kaksoisvirranmaasta.<<
Tuo väite tulee kumotuksi sillä,
että nuo toiset kertomukset
eivät pidä yhtä totuuden kanssa.
Ja se taas tulee todistetuksi sillä,
että kiinan kieleen on kätketty
Jumalan ilmoitusta.
Ja yksi todistus on se,
että kiinan kielen kuvakirjoitus
vahvistaa sen,
että Nooan arkissa oli
tasan kahdeksan ihmistä,
eikä enempää niinkuin
noissa toisissa väitetään.
Mitä sitten kiinan kieleen tulee,
niin jokainen voi
kopioida nuo merkit,
ja heittää vaikka google-kääntäjään,
joka tunnistaa kielen
ja sitten antaa suomennoksen.
Eli kiinankielisessä Raamatussa
suuri laiva ilmaistaan usein merkillä
船
Joka muodostuu
kolmesta kuvasta:
舟 vene
八 kahdeksan
口 suu - Kansakoulun opettaja?
- Tarkoitat ruumiillista elämää.
Ja näin kyllä on siinä mielessä,
että me synnymme tähän maailmaan
kuolevaisessa ruumiissa.
Mutta emme katoa ruumiillisen kuoleman myötä olemattomiksi.
Olemassaolomme jatkuu
Raamatun ilmoituksen mukaan
joko Jumalan Paratiisissa
(Aabrahamin helmassa)
tai sitten tuonelassa.
Ja kaikki tulevat kokemaan
myös ruumiin ylösnousemisen.
Ja siinä vietämme ikuisuutemme.
Joko Uudessa maassa,
jonka Jumala luo,
tai sitten kadotuksessa.
Tuo uusi elämä alkaa jo täällä
maan päällä.
Me voimme kokea uudestisyntymisen.
Ja silloin meidät on jo siirretty
kuolemasta elämään. - Yksi tällainen vanhan loppuminen
ja uuden alkaminen
on uskoontulo.
"Siis, jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17) - "Koko Raamattu on syntynyt
Jumalan Hengen vaikutuksesta"
(2 Tim 3:16)
Tämä tulee kyllä todistetuksi.
Seuraavaksi on vuorossa
Raamattu Alkujen kirjana.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19590024/raamattu-alkujen-kirja - Siitä hetkestä alkaen,
kun synti syntyi
Luciferin sydämessä,
on ollut olemassa
totuus ja valhe,
valkeus ja pimeys,
vanhurskaus ja vääryys.
Sitä ennen kaikessa
vain ensin mainittu vaihtoehto.
Jumalan Sana on Totuus.
Paholainen syöttää omaa
valheellista sanomaansa.
Viittasit Nooan aikaiseen tulvaan.
Ja se todellakin oli
päätös yhdelle aikajaksolle
ja ihan uuden alku.
Paholainen tuli kuitenkin
tietenkin taas häiriköimään
pelastunutta ihmiskuntaa
ja estämään
Jumalan tahdon toteutumista.
Avaan Raamatun, Jumalan Sanan,
vedenpaisumuksen jälkeisestä tilannekuvauksesta.
"Ja kaikessa maassa
oli yksi kieli ja yksi puheenparsi.
Kun he lähtivät liikkeelle itään päin,
löysivät he lakeuden
Sinearin maassa
ja asettuivat sinne.
Ja he sanoivat toisillensa:
'Tulkaa, tehkäämme tiiliä
ja polttakaamme ne koviksi'.
Ja tiiltä he käyttivät kivenä,
ja maapihkaa he käyttivät laastina.
Ja he sanoivat:
'Tulkaa,
rakentakaamme itsellemme
kaupunki ja torni,
jonka huippu ulottuu taivaaseen,
ja tehkäämme itsellemme nimi,
ettemme hajaantuisi yli kaiken maan'."
(Gen 11:1-4)
Tämä ajatus oli vastoin
Jumalan kehotusta.
"Ja Jumala siunasi Nooan
ja hänen poikansa
ja sanoi heille:
'Olkaa hedelmälliset
ja lisääntykää
ja täyttäkää maa'."
(Gen 9:1)
Ja nyt kuitenkin
ihmiskunta oli jälleen
ajautumassa pahan palvontaan.
Jo ensimmäinen ihmispari
sai lupauksen Jumalalta
- tarkkaan ottaen Jumalan Pojalta -
että Vaimon Siemen
tulee pelastamaan
pahan valtaan joutuneen
luomakunnan.
Tämän toteutumisen estämiseksi
paholainen päätti saastuttaa
kaiken ihmissiemenen.
Langenneet Jumalan pojat
yhtyivät ihmisten tyttäriin.
Vedenpaisumus pelasti
viime hetkellä
luomakunnan täystuholta.
Mutta nyt taas paholainen
oli saamassa pelastetun ihmiskunnan
lankeamaan uskonnon kautta
paholaisen palvontaan.
Ja sen estämiseksi
Jumala hajotti ihmiset
ympäri maailman
Baabelin tornia rakentamasta.
"Niin Herra astui alas
katsomaan kaupunkia
ja tornia,
jonka ihmislapset olivat rakentaneet.
Ja Herra sanoi:
'Katso, he ovat yksi kansa,
ja heillä kaikilla on yksi kieli,
ja tämä on heidän
ensimmäinen yrityksensä.
Ja nyt ei heille ole
mahdotonta mikään,
mitä aikovatkin tehdä.
Tulkaa, astukaamme alas
ja sekoittakaamme siellä
heidän kielensä,
niin ettei
toinen ymmärrä toisen kieltä.'
Ja niin Herra hajotti heidät
sieltä yli kaiken maan,
niin että he lakkasivat
kaupunkia rakentamasta.
Siitä tuli sen nimeksi Baabel,
koska Herra siellä
sekoitti kaiken maan kielen;
ja sieltä Herra hajotti heidät
yli kaiken maan."
(Gen 11:5-9)
Näin syntyi myös kiinan kieli.
Siitä tuli jo varhain
myöskin kirjoitettu kieli.
Baabelista oli siis hajaantunut
ihmisryhmiä eri puolille
kaikkea maata,
joista yksi asettui lopulta
nykyisen Kiinan alueella.
Tämä ihmisryhmä kehitti nopeasti
kuvakirjoitusjärjestelmän.
Paholainen oli yrittänyt
keskittää koko maailman
huomion pimeään avaruuteen,
mutta Jumala esti tämän
hajoittamalla ihmisten
yhtenäisen puheenparren.
Ja nyt kiinan kieli
on väkevä todistus
Raamatun ilmoituksen
paikkansa pitävyydestä.
Kiinan kielessä
suuri laiva
ilmaistaan näin:
船
Laivoja on erilaisia.
Kiinankielisestä Raamatusta
löytyy myös seuraava merkki
kuvaamaan laivaa.
艘
Ensimmäinen esiintyy
kuitenkin runsain määrin
ja jälkimmäinen harvemmin.
Kiinan kielen syntyvaiheessa
ihmiskunnalla on ollut
tietämys kaikesta siitä,
mitä sen historiaan kuuluu.
Lähimenneisyydessä oli ollut
vedenpaisumus,
jossa kahdeksan suuta pelastui,
kun muut suut hukkuivat.
Ja niin laiva ilmaistaan
tuolla kuvalla.
船
Joka muodostuu
kolmesta kuvasta:
舟 vene
八 kahdeksan
口 suu
Jumala on näin kätkenyt
kiinan kieleen,
todistuksen siitä,
että Raamatun ilmoitus on tosi.
Nooan arkissa pelastui
kahdeksan sielua.
Nooa
ja hänen kolme poikaansa
sekä itse kunkin vaimo. - Onko Sinun elämässäsi
ollut alkujen päiv(i)ä? - No keskustele.
Aiheena on
Raamattu, Alkujen kirja. - Raamattu, valheiden kirja?
- Entä otsikko?
Onko sekin pielessä?
Sinänsä en ole tarkoittanut
kirjoituksiani visailuiksi tyyliin:
Etsi viisi virhettä.
Haluan vain puhaltaa ilmoille
Hyvää Sanomaa.
Tällä kertaa sitä,
että meillä on Raamatussa lupaus
Alkujen päivistä.
"Sillä kuka pitää halpana
pienten alkujen päivän"
(Sak 4:10)
"Älkää entisiä muistelko,
älkää menneistä välittäkö.
Katso, minä teen uutta;
nyt se puhkeaa taimelle,
ettekö sitä huomaa?
Niin, minä teen tien korpeen,
virrat erämaahan."
(Jes 43:28-19) - Jumala ei siis jättänyt Maata
tuohon sekasortoiseen tilaan
pimeyden valtaan.
Pyhä Henki eli Jumalan Henki liikkui
kaiken yläpuolella.
Jumala oli tekevä kaiken uudeksi.
Kohta Maa olisi kuin uudestisyntynyt.
Se olisi jälleen kuin Jumalan puutarha.
Tuon uudistetun Maan valtiaaksi
asetettiin ihminen, Jumalan kuva.
Ihminen sai sen osan,
jota Lucifer oli vaatinut itselleen
haluten korottaa itsensä ja istuimensa
sille paikalle,
joka kuului Jumalan Pojalle.
Mutta nyt Lucifer ei enää ollut
kuin jumal'olento
vaan suuri lohikäärme,
jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan.
Ja hän onnistui ujuttautumaan
Eedeniin Paratiisiin siten,
että possessoi kaikkein älykkäimmän
eläimen maan päällä.
Ja tuo käärme sai vaimon syömään
kielletyn hedelmän.
Ja vaimo sai miehensä syömään sen.
Ja silloin Maata kohtasi jälleen katastrofi.
Jo ennen maailman perustamista laadittu
Pelastussuunnitelma otettiin käyttöön
ja viaton karitsa teurastettiin
peittämään ihmisen synti,
ja niin ihminen sai jäädä eloon,
jotta maailmaan voisi syntyä
vaimon siemenenä Sukulunastaja.
Aadam ja Eeva luulivat,
että Kain oli tämä luvattu.
Mutta Kain ei ollut sinne päinkään.
Hän ei ollenkaan ymmärtänyt
Jumalan suunnitelmaa,
jonka pohjalta Jumala oli antanut
määräyksen soveliaasta uhrista.
Ja kun Jumala ei katsonut
Kainin uhrin puoleen,
niin Kain vihastui
ja Maata kohtasi taas uusi katastrofi.
Ihmiset alkoivat tappaa toisiaan.
Sitten paholainen päätti valloittaa
haltuunsa saaneen Maan
niin totaalisesti,
että koskaan ei maailmaan
voisi tulla Pelastajaa,
vaan kaikki siemen olisi kelvotonta
ja pahuuden olentojen siittämää.
Tämän lopullisen katastrofin estäminen
edellytti maailman vapauttamista
tuosta siemenestä vedenpaisumuksella.
Tapahtumat etenivät katastrofista
toiseen ja viimeisimmästä,
joka on vielä edessäpäin,
mutta ei kovin kaukana,
kertoo Ilmestyskirja
ja myös Pietarin toinen kirje.
Sen tuhon jälkeen,
jolloin tuli on puhdistanut kaiken,
tämä alussa luotu maa
on uudistettu viimeisen kerran
ja tämän maan päällä
ei enää ole paholainen hallitsemassa.
Tuon ihmiskunnnan seitsemännen
millenniumin ajan
tämän maan päällä on kaikki toisin.
Silloin toteutuu Messiaan Valtakunta
tämän Maan päällä.
Silloin ihmiset eivät enää
opettele sotimaan,
eivätkä eläimetkään
enää syö toisiaan.
Tuon seitsemännen päivän
sapatinlevon jälkeen
kuitenkin paholainen päästetään
vielä hetkeksi irti
ja se villitsee ihmisiä
silloin taas yhtenäisen mantereen
neljältä kulmalta
nousemaan sotaan
taivaallista Jerusalemia vastaan
ja siis piirittävät pyhien leirin,
joka on silloin lähellä
uudistettua Maata.
Ja sen jälkeen tämä Maa häviää.
Ja Jumala luo Uuden Maan.
Ja taivaallinen Jerusalem
laskeutuu tuon Uuden Maan päälle.
Jumalan Maja on ihmisten keskellä.
Ja tämä ihanuus ei koskaan lopu
vaan se pysyy iankaikkisesti.
Raamattu, Alkujen kirja,
on ilmoitus Hänestä,
joka on Alku ja Aamen.
Olen korostanut sitä, että ...
Alussa / Esikoisessa
Jumala / Valtiaat
loi
taivaat ja maan.
Tämän alun jälkeen
on ollut monta katastrofia.
Maa on horjunut ja hoippunut.
Mutta se on ja pysyy siihen asti,
että Jumala luo uudet taivaat ja maan.
Raamatun viimeisessä kirjassa
Jeesus esittäytyykin moneen kertaan
nimellä Alku.
Eli Raamattu kertoo projektista,
jonka päähenkilö on alusta loppuun
ensimmäisestä sanasta viimeiseen
eli Alusta Aameneen saakka
Jumalan Poika Jeesus Kristus.
Hän puhuu meille koko ajan,
kun luemme Raamattua,
joka on Jumalan Sana.
Kun me luemme Raamattua,
niin me katselemme
Jeesuksen kasvoja.
Ja tunnistamme Jumalan Sanan
joka aukeamalta
- Hänet,
jota kutsutaan nimellä Jumalan Sana
kuten Raamatun loppulehdillä
Johanneksen tallentamassa
Ilmestyskirjassa todetaan:
"nimi,
jolla häntä kutsutaan,
on Jumalan Sana."
Ja sama ilmoitus on alkuna
Johanneksen evankeliumissa:
"Alussa oli Sana,
ja Sana oli Jumalan tykönä,
ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa Jumalan tykönä.
Kaikki on saanut syntynsä
hänen kauttaan,
ja ilman häntä ei ole syntynyt
mitään, mikä syntynyt on."
Monta katastrofia on takana.
Pahin on vielä edessä.
Jeesuksen omien sanojen mukaan:
"silloin on oleva suuri ahdistus,
jonka kaltaista ei ole ollut
maailman alusta
hamaan tähän asti
eikä milloinkaan tule."
Mutta meillä on turvapaikka.
Jeesus Kristus.
"Eikä ole pelastusta
yhdessäkään toisessa;
sillä ei ole taivaan alla
muuta nimeä ihmisille annettu,
jossa meidän pitäisi pelastuman."
Pelastus on valmiina.
Arkki on rakennettu.
Astu laivaan.
"Sillä Jumalan armo
on ilmestynyt pelastukseksi
kaikille ihmisille
ja kasvattaa meitä,
että me,
hyljäten jumalattomuuden
ja maailmalliset himot,
eläisimme siveästi ja vanhurskaasti
ja jumalisesti
nykyisessä maailmanajassa,
odottaessamme
autuaallisen toivon täyttymistä
ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme
Kristuksen Jeesuksen
kirkkauden ilmestymistä,
hänen,
joka antoi itsensä
meidän edestämme
lunastaakseen meidät
kaikesta laittomuudesta
ja puhdistaakseen itselleen
omaisuudeksi kansan,
joka hyviä tekoja ahkeroitsee." - Alussa eli Esikoisessa
Jumala loi ensin
taivaat ja kaikki niiden joukot.
Raamattu puhuu
jopa kolmesta eri taivaasta.
Yksi näistä on maan ilmakehä.
Esimerkiksi linnut lentävät taivaalla.
Toinen on se taivas,
johon Jumala on asettanut
auringon, kuun ja tähdet.
Ja sitten kolmas se,
jossa Jumala
ja esimerkiksi enkelit asuvat.
Tästä kolmannessa
eli Jumalan asuinsijassa
ei ole aurinkoa, eikä kuuta.
Jumalan Kirkkaus valaisee sen,
ja sen lamppu on Karitsa.
Siellä olevassa puutarhassa
on useita Elämän puita
muun muassa molemmin puolin
Elämän virtaa,
joka kirkkaana kuin kristalli
juoksee Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
Tähän kolmannen taivaan ihanuuteen
Jumala loi taivaan joukot.
Kirkkain Kerubi, täynnä viisautta
ja täydellinen kauneudessa,
sopusuhtaisuuden sinetti,
oli enkelikunnan keskellä
kolmannessa taivaassa
Jumalan Paratiisissa
käyskentelevä valtias.
Kun taivaat tähtitarhoineen
ja kaikkine joukkoinensa oli luotu,
luotiin Maa. Tämä käy ilmi
myös Jumalan puheesta Jobille:
"Missä olit silloin,
kun minä maan perustin?
Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
Kuka on määrännyt sen mitat
- tottapa sen tiedät -
tahi kuka on vetänyt
mittanuoran sen ylitse?
Mihin upotettiin sen perustukset,
tahi kuka laski sen kulmakiven,
kun aamutähdet kaikki iloitsivat
ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?"
(Job 38:4-7)
Eli kun Jumala loi Maan,
oli taivaat jo luotu,
samoinkuin enkelikunta,
joka riemuitsi Jumalan luomisihmeestä.
Tuohon ihmeeseen sisältyi eläinkunta.
"Ei Hän sitä autioksi luonut."
(Jes 45:18)
Taivaselämän ihanuudessa
yksi huippuhetki oli siis se,
kun Jumala taivaan joukkojen
silmien edessä loi maan
ja maan päällä elävät olennot.
Eli kun Jumala loi Maan,
niin tuohon luomiseen sisältyi
myös silloinen maan päällä
elänyt eläinkunta.
Jumala mainitsee nimeltä
yhden eläimen Jobille,
kun näyttää tälle
taivaallisella skreenillä
maailman syntyhistoriaa.
Alkuperäisen luomakunnan valtiaana
maan päällä oli jätti ... Behemot.
Jumala käskee Jobia
kiinnittämään huomionsa tuohon
tuon luomakunnan suurimpaan.
Kaikkein mahtavin oli behemot
söi sekin vain ruohoa niinkuin raavas.
"Katso Behemotia,
jonka minä loin niinkuin sinutkin;
se syö ruohoa niinkuin raavas."
(Job 40:10)
Tuon silloisen maan mahtavin
oli siis koostaan huolimatta kasvissyöjä.
Eläimet eivät syöneet toisiaan.
Kuolemaa ei ollut.
"Sille kantavat satonsa vuoret,
joilla kaikki metsän eläimet leikitsevät.
Lootuspensaiden alla se makaa,
ruovikon ja rämeen kätkössä."
(Job 40:15-16)
Taivaassa ja maan päällä vallitsi
rauha, rakkaus ja sopusointu.
Eli kun Jumala loi
taivaiden jälkeen Maan,
Hän ei suinkaan luonut
autiota tyhjää veden peittämää
sekasortoista möykkyä
pimeyden keskelle.
Se ei olisi enkelikuntaa riemastuttanut.
Behemot siis nautti olostaan
hyvin kosteissa olosuhteissa
- jopa rämeellä eli suolla.
Ja jos sitten katsotaan
Jumalan ilmoitusta
Hänen luomakunnassaan,
niin voimme tulla siihen tulokseen,
että yhtenäisessä alkumantereessa
jopa metsät saattoivat olla kelluvia
tuon ensimmäisen luomakunnan aikana.
Mutta nykyisessä luomakunnassa
ei ole ollut olosuhteita,
joissa hirmuliskot olisivat voineet elää.
Eikä mikään muutoinkaan ole enää
ollenkaan siinä ihanuudessa,
joka tuolloin vallitsi
valtavan pitkän ajan
niin taivaassa kuin maan päällä.
Valtaisan pitkän ajan jälkeen
tapahtui jotakin,
mikä muutti kaiken.
Ja se myös tuhosi
silloisen maanpäällisen luomakunnan.
Alussa Jumala loi taivaat ja maan.
Koskaan sen jälkeen ei
niitä enää ole luotu.
Eli tämä nykyinenkin Maa
on olemassa tuon luomisen tähden.
Mutta vanha Maa on kokenut
katastrofin toisensa perään.
Mutta vasta valtavan pitkän
ihanan ja ihmeellisen aikajakson jälkeen.
Kaikki olennot taivaassa ja maan päällä
rakastivat ja kunnioittivat toisiaan.
Mahtavin eläin maan päällä
oli nimeltään behemot.
Taivaassa kaikkein mahtavin
enkeliolento oli kerubi nimeltään
Aamuruskon poika.
Häntä sanotaan myös
Luciferiksi (Valon kantajaksi).
Tämä kerubi ylpistyi
ihanuudestaan ja kauneudestaan.
Hän halusi tehdä itsestään
Jumalan vertaisen.
Hän pyysi muita
Jumalan luomia enkeleitä
kanssaan sotimaan Jumalaa vastaan.
Osa enkeleistä suostui Luciferin pyyntöön.
Ja sitten taivaassa alkoi sota.
Lucifer ja sen enkelit sotivat
muita Jumalan enkeleitä vastaan,
joiden johtajana oli enkeliruhtinas Mikael.
Lucifer ja sen enkelit hävisivät tuon sodan.
Heidät heitettiin taivaasta Maan päälle.
Ja tämän seurauksena
kaikki Jumalan luoma ihanuus
maan päällä tuhoutui.
Ei ollut enää behemoteja
eikä muitakaan eläviä olentoja maan päällä.
Kaikki oli kuollutta - ruohoa myöten.
Maan täytti syvyyksiä myöten pimeys.
Syvällä maan uumenissa eli tuonelassa
oli tuo Lucifer eli Valonkantaja,
joka oli muuttunut pimeyden ruhtinaaksi.
Tuonelassa olivat myös sen enkelit,
ne jotka olivat menettäneet ihanuutensa
ja muuttuneet paholaisen enkeleiksi.
Tämä tilannekuva meille paljastetaan
Raamatun toisesssa jakeessa.
Mutta sitä seuraa
uusi alku tämän maan päällä. - "Herran sanalla
ovat taivaat tehdyt,
ja kaikki niiden joukot
hänen suunsa hengellä."
(PS 33:6) - Mutta Jumalan
henkäyttämä/puhaltama Sana
on ihan jotain muuta. - En koskaan herätä keskustelua adventismista tällä palstalla.
Nyt olisi tarkoitus keskustella Raamatusta.
Siitä, että koko Raamattu
on Jumalan Sana.
"Koko Raamattu on syntynyt
Jumalan Hengen vaikutuksesta"
(2 Tim 3:16)
Siis jokainen
Raamatun kirjoitus on
kirjaimellisesti kääntäen
θεόπνευστος
theopneustos
Jumalanpuhaltama
Jumalanhenkeämä
God-breathed
Kysymys on siis
Jumalan Elävästä Sanasta. - Hyvässä hapessa ovat ne,
jotka ovat syntyneet uudesti
ylhäältä Hengestä.
He elävät jo koko ajan
jokaisena päivänä
jokaisella hengenvedolla
sapatinlevossa.
"Sillä
joka on päässyt hänen lepoonsa,
on saanut levon teoistaan,
hänkin,
niinkuin Jumala omista teoistansa." - "Koko Raamattu on syntynyt
Jumalan Hengen vaikutuksesta"
(2 Tim 3:16)
Siis jokainen
Raamatun kirjoitus on
kirjaimellisesti kääntäen
θεόπνευστος
theopneustos
Jumalanpuhaltama
Jumalanhenkeämä
God-breathed
Kysymys on siis
Jumalan Elävästä Sanasta.