kalamos
Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia366 aloitusta · 12644 kommenttia
- Keskustelun aiheena on
kahdeksan jaetta pitkä
Jumalan Sanan katkelma.
Eli ei Paavali Pyhän Hengen
johtamanakaan kyennyt
ilmaisemaan tuota Sanomaa
yhdellä virkkeellä,
vaan tarvitsi siihen
monen monta lausetta.
Ja kun hän julistaa tuota Sanomaa,
mikä tapahtuu Roomalaiskirjeessä,
tarvitaan kahdeksan luvun mittainen
katkelma Pyhän Hengen innoittamaa tekstiä.
Toisen korinttolaiskirjeen aiheena
ei sinänsä ole Sovitus, vaan se,
mikä on uskovan tehtävä tässä maailmassa.
Ja niin noiden kahdeksan jakeen sanoma
ei aukene täysi,
Ellei lue kirjettä kokonaan.
Ja sitä ennen tietenkin ensimmäinen kirje. - Tuo luku kokonaisuudessaan
korostaa erittäin voimakkaasti
VT:n sivuille ennalta kätkettyä salaisuutta.
Tuo lause,
jossa on kyseinen verbi,
ei ehkä sisälly alkutekstiin,
jolloin UT:ssa esiintyisi
vain kolme kertaa verbi
prografō - Verbi
προγράφω
prografō
edeltäkirjoitettu
esiintyy vain jakeissa
Room 15:4 Gal 3:1 Ef 3:3 Juuda 1:4
Kysymys on todellakin
VT:n kirjoituksista aukeavasta
salaisuudesta koskien
Jumalan Pojan ristiinnaulitsemista. - Edellisessä viestissäni
aloitin Danielin kirjan kohdasta,
jossa siirrytään
lopun ajan tapahtumiin.
"Mutta lopun ajalla ..."
(Dan 11:40)
Tuo jae siirsi lukijan
kaikesta jo kerran toteutuneesta
aivan lopun ajan tapahtumiin.
Ja mitä onkaan edessä.
"Etelän kuningas iskee yhteen
hänen kanssansa.
Ja Pohjan kuningas käy
tämän kimppuun vaunuilla
ja ratsuilla ja monilla laivoilla,
hyökkää hänen maihinsa,
tulvana leviten niiden ylitse."
(Dan 11:40)
Pohjan kuninkaan määränpää
on Israel.
"Hän hyökkää myös
Ihanaan maahan,
ja monta kaatuu."
(Dan 11:41)
Monta Israelilaista myös selviytyy
kun pakenevat pohjoiseen alueille,
jotka pelastuvat
Pohjan kuninkaan käsistä.
"Mutta hänen kädestänsä
pelastuvat nämä:
Edom ja Mooab
ja ammonilaisten pääosa."
(Dan 11:41)
Mutta etelässä ei selviydytä
Pohjan kuninkaan käsistä.
"Ja hän ojentaa kätensä maita kohti;
Egyptin maa ei ole säästyvä.
Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteet
ja kaikki Egyptin kalleudet,
ja liibyalaiset ja etiopialaiset
liittyvät häntä seuraamaan."
(Dan 11:42-43)
Mutta sitten Pohjan kuningas
kohtaa tuhonsa.
"Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta
säikähdyttävät häntä,
ja hän lähtee täynnä kiukkua
hävittämään monia
ja vihkimään heitä tuhon omiksi.
Hän pystyttää hovitelttansa
meren ja pyhäkön ihanan vuoren välille.
Mutta hänen loppunsa tulee,
eikä häntä kukaan auta."
(Dan 11:44-45)
Ja nyt alkaa viimeinen
eli seitsemäskymmenes vuosiviikko,
jota ja jonka seurauksia
avauksessa avasin.
"Siihen aikaan nousee Miikael,
se suuri enkeliruhtinas,
joka seisoo sinun kansasi lasten suojana."
(Dan 12:1)
Danielin kansa eli Israel eli Jaakob
kohtaa suurimman ahdituksensa,
mitä se on koskaan kohdannut.
"Ja se on oleva ahdistuksen aika,
jonka kaltaista
ei ole ollut siitä saakka,
kuin kansoja on ollut,
hamaan siihen aikaan asti."
(Dan 12:1)
Mutta Israel ei tuhoudu nytkään.
Tämä on kuitenkin
synnytystuskien huippu.
"Mutta siihen aikaan
pelastetaan sinun kansasi,
kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat."
(Dan 12:1)
Jaakobin ahdistus johtaa
Israelin kansan uudestisyntymiseen.
Jaakobista tulee Israel.
Mutta nyt tässä vaiheessa
Israel on siis oleva kuin kohdussa
kätkeytyneenä kallionkoloihin.
Mutta tuo viimeinen vuosiviikko
johtaa valtaisaan ihanuuteen,
josta avauksessa jo kerroinkin.
Jos kiinnostaa,
niin voisit tässä kohden lukea
Sakarjan kirjan päätösluvun. - Daavid ei viitannut Aadamin syntiin
vaan omaansa Batsevan kanssa
ja isänsä syntiin tyttärensä kanssa.
Ihminen on eksyksissä syntymästään
kohdusta saakka.
Tarvitsee siis kantajaa ja taluttajaa
alusta asti.
Mutta syntiseksi tulee vasta silloin
kun kykenee tekemään syntiä.
Ja yleensä se ensimmäinen synti on valhe.
Siihen ihminen ei kykene ennenkuin
jo hyvinkin puhetaitoinen. - >>Yksikään ihminen ei ole
syntinen syntyessään.
Ei Daavid-vauvakaan. <<
Noin kirjoitin. - Avauksen esiin tuomat jakeet
ovat erittäin puhutteleviä.
Minua kiinnostaa kuitenkin aina
ensimmäinen maininta asiasta.
Se on avain kuhunkin teemaan.
Ensimmäinen maininta sovituksesta
löytyy Raamatun alkulehdiltä
Jumalan (Pojan) sanoina
käärmeen possessoineelle paholaiselle.
"Ja minä panen vainon
sinun ja vaimon välille
ja sinun siemenesi
ja hänen siemenensä välille;
se on polkeva rikki sinun pääsi,
ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."
(Gen 3:15)
Mutta jo tätä ennen
Raamatun ensimmäinen jae pitää sisällään
valtavan määrän informaatiota
niin sovituksesta kuin luomisestakin.
"Alussa/Esikoisessa
loi Jumala/Valtiaat
taivaat ja maan."
(Gen 1:1)
Ensimmäiseen sanaan
"Alussa/Esikoisessa"
on kätketty tarkka
pelastussuunnitelma,
joka oli laadittu siltä varalta,
että ihminen ja ihmisen haltuun
annettu luomakunta joutuu pulaan.
Ja niin kaiken kaikkiaan minä koen
Raamatun peruskertomuksen,
ja ensimmäisen jatkokertomuksen
merkittävimpänä ilmoituksena
ihmiskunnalle.
Näistä Raamatun alkulehdistä
purkautuu ulos koko
Raamatun Sanoma.
Ja kun jakeista puhutaan,
niin annan nyt vastaukseksi nuo kaksi:
(Gen 1:1 3:15)
Jos ei olisi tapahtunut sitä,
mikä kerrotaan kolmannessa luvussa,
ei olisi koskaan kirjoitettu
tuota kolmatta lukua
eikä yhtäkään sen jälkeistä lukua. - Danielin kirjan lopussa
oleva tekstijakso alkaa sanoin:
"Mutta lopun ajalla ..."
(Dan 11:40)
Tuo jae siirtää meidät
kaikesta jo kerran toteutuneesta
aivan lopun ajan tapahtumiin.
Siis tuohon jakeeseen asti
on takana selvitystä asioista,
jotka ovat tänä päivänä jo historiaa.
Viimeisimpänä on kuvaus
Antiokus Epifaneesta
(Dan 11:21-39).
Hän oli lopullisen antikristuksen
esikuva.
Antikristuksen henkivalta
on hallinnut Baabelin tornin
rakentamisesta asti.
Ja nyt meillä on Danielin kirjassa
alkamassa viimeinen näytös.
Näyttämöä hallitsevat
- Pohjoisen kuningas
- Etelän kuningas
- Idän kuningas
Nyt on vuorossa
Etelän kuninkaan hyökkäys
Pohjoisen kuninkaan kimppuun.
"Mutta lopun ajalla
Etelän kuningas iskee yhteen
hänen kanssansa.
Ja Pohjan kuningas käy
tämän kimppuun vaunuilla
ja ratsuilla ja monilla laivoilla,
hyökkää hänen maihinsa,
tulvana leviten niiden ylitse."
(Dan 11:40)
Pohjan kuninkaan hyökkäys
kohdistuu laajalle alueelle.
Ja napakymppi on sitten Israel.
"Hän hyökkää myös
Ihanaan maahan,
ja monta kaatuu."
(Dan 11:41)
Mutta kaikkia se ei saa valtaansa.
"Mutta hänen kädestänsä
pelastuvat nämä:
Edom ja Mooab
ja ammonilaisten pääosa."
(Dan 11:41)
Suuri sen valloitus kuitenkin on.
"Ja hän ojentaa kätensä maita kohti;
Egyptin maa ei ole säästyvä.
Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteet
ja kaikki Egyptin kalleudet,
ja liibyalaiset ja etiopialaiset
liittyvät häntä seuraamaan."
(Dan 11:42-43)
Mutta sitten
tapahtuu ratkaiseva käänne.
Idän kuningas lähtee liikkeelle.
"Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta
säikähdyttävät häntä,
ja hän lähtee täynnä kiukkua
hävittämään monia
ja vihkimään heitä tuhon omiksi."
(Dan 11:44)
Ja niin ihanaan maan valloitus
ei enää sujukaan muitta mutkitta.
"Hän pystyttää hovitelttansa
meren ja pyhäkön ihanan vuoren välille.
Mutta hänen loppunsa tulee,
eikä häntä kukaan auta."
(Dan 11:45)
Ja siihen aikaan nousee Miikael
ja on oleva Danielin kansan
eli Israelin lasten suojana. - Paavalin julistama evankeliumi
löytyy Roomalaiskirjeestä.
Sen aloittaa kuvaus jumalattomista.
"Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta
kaikkea ihmisten jumalattomuutta
ja vääryyttä vastaan,
niiden, jotka pitävät totuutta
vääryyden vallassa,
sentähden että se,
mikä Jumalasta voidaan tietää,
on ilmeistä heidän keskuudessaan;
sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa,
hänen iankaikkinen voimansa
ja jumalallisuutensa, ovat,
kun niitä hänen teoissansa tarkataan,
maailman luomisesta asti nähtävinä,
niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
koska he,
vaikka ovat tunteneet Jumalan,
eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet
eivätkä kiittäneet,
vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet,
ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Kehuessaan viisaita olevansa
he ovat tyhmiksi tulleet
ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden
muuttaneet katoavaisen ihmisen
ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten
kuvan kaltaiseksi.
Sentähden Jumala on heidät,
heidän sydämensä himoissa,
hyljännyt saastaisuuteen,
häpäisemään itse omat ruumiinsa,
nuo,
jotka ovat vaihtaneet
Jumalan totuuden valheeseen
ja kunnioittaneet ja palvelleet
luotua enemmän kuin Luojaa,
joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
Sentähden Jumala on hyljännyt heidät
häpeällisiin himoihin;
sillä heidän naispuolensa
ovat vaihtaneet
luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
samoin miespuoletkin,
luopuen luonnollisesta yhteydestä
naispuolen kanssa,
ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa
ja harjoittaneet,
miespuolet miespuolten kanssa, riettautta
ja villiintymisestään saaneet itseensä
sen palkan, mikä saada piti.
Ja niinkuin heille ei kelvannut
pitää kiinni Jumalan tuntemisesta,
niin Jumala hylkäsi heidät
heidän kelvottoman mielensä valtaan,
tekemään sopimattomia.
He ovat täynnänsä kaikkea
vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä,
täynnä kateutta, murhaa, riitaa,
petosta, pahanilkisyyttä;
ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita,
Jumalaa vihaavaisia,
väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita,
pahankeksijöitä,
vanhemmilleen tottelemattomia,
vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;
jotka,
vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen,
että ne,
jotka senkaltaisia tekevät,
ovat kuoleman ansainneet,
eivät ainoastaan itse niitä tee,
vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille,
jotka niitä tekevät."
(Room 1:18-32)
Tällainen kylvöstä
ei voi niittää Elämää.
" Joka lihaansa kylvää,
se lihasta turmeluksen niittää;
mutta joka Henkeen kylvää,
se Hengestä iankaikkisen elämän niittää."
(Gal 6:8) - "Taivasten valtakunta
on verrattava mieheen,
joka kylvi hyvän siemenen
peltoonsa."
Hyvää siementä sanotaan nisuksi.
Myöhemmin huomattiin,
että pellossa kasvoi myös valhevehnää.
Tästä seuraa hämmennys.
"Herra, etkö kylvänyt peltoosi
hyvää siementä?
Mistä siihen sitten on tullut
lustetta?"
Ja vastaus kuuluu:
"Sen on vihamies tehnyt"
Oli tapahtunut negatiivinen ihme
sydämen maaperässä.
Samainen aamuruskon poika (Lucifer)
joka oli aikanaan itse
muuttunut pimeyden ruhtinaaksi,
oli saanut aikaiseksi sen,
että nisun seassa oli nyt
myös valhevehnää.
Alkuvaiheessa eroa ei juuri huomaa.
Oras on niin samannäköisiä,
että lusteenkin on annettava kasvaa.
"ettette lustetta kootessanne
nyhtäisi sen mukana nisuakin"
Mutta aikanaan
nisu korjataan Jumalan aittaan,
ja luste päätyy tuleen.
"Kootkaa ensin luste
ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi,
mutta nisu korjatkaa minun aittaani."
Vertauksen Herra on Jeesus Kristus.
Ja aitta on Jumalan Pojan Valtakunta.
Maan päälle kylvettiin alunperin
hyvä siemen eli nisu.
Mutta sitten tapahtui manipulaatio,
ja kohta maan päällä oli myös lustetta.
Synti ja kuolema
oli päässyt hallitsemaan maailmaa.
Ja maan päällä vallitsee nyt tilanne,
jossa Taivaallinen Isämme
ei saa olla kaikkien Isä.
Joidenkin isä on perkele.
Tällaista kieltä Jeesus käytti.
On siis Valkeus ja pimeys.
Ja tuosta jälkimmäisestä
meidät voidaan siirtää
takaisin ensimmäiseen.
Ja siitä me kiitämme ...
"Isää,
joka on tehnyt teidät
soveliaiksi olemaan osalliset
siitä perinnöstä,
mikä pyhillä on valkeudessa,
häntä,
joka on pelastanut meidät
pimeyden vallasta
ja siirtänyt meidät
rakkaan Poikansa valtakuntaan."
(Kol 1:12)
Jeesus siis selittää sitten
tuon avauksessa olleen vertauksen.
"Pelto on maailma;
hyvä siemen ovat valtakunnan lapset,
mutta lusteet ovat pahan lapset."
Jeesus jatkaa
kahdella muulla vertauksella.
Jotka nekin liittyvät siemeneen.
Kakkosvertauksessa
kylvetystä siemenestä
kasvaa valtava puu,
jonka oksille linnut tekevät pesänsä.
Kolmosvertauksessa
jauhon sekaan tulee hapate.
Siis kaikissa kolmessa vertauksessa
hyvän keskelle sisimpään tulee paha
- vihamies kylvää pahan siemenen
- linnut tekevät pesänsä
- nainen sekoittaa joukkoon hapatteen.
Ja aina tuo paha pilaa sen,
mikä alunperin oli hyvä ja puhdas. - Eli jae 19 on totta
Sinun ja koko maailman kohdalla.
Entä nuo ympäröivät jakeet? - "Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso,
uusi on sijaan tullut."
(2 Kor 5:17)
Tämä tapahtui uudestisyntymisessä
ylhäältä Hengestä.
Se,
että tämä saattoi ollenkaan tapahtua,
on Jumalan armoa,
joka ilmeni siinä,
että Hän lähetti Poikansa
maailmaan UhriKaritsaksi.
"Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa
Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran."
(2 Kor 5:18)
Mikä kaikki on Jumalasta.
Ensinnäkin se,
että me olemme olemassa.
Jumala päätti luoda ihmisen
omaksi kuvakseen, kaltaisekseen.
"Tehkäämme ihminen
kuvaksemme kaltaiseksemme".
Ja sen lisäksi se,
että Isä Jumala oli jo ennen
maailman perustamista sopinut
Pojan kanssa,
että tarvittaessa
Poika ottaa päälleen
meidän syntimme.
"Katso,
Jumalan Karitsa,
ottaa pois maailman synnin".
Siis kaikki olemassaolomme
ja elämämme on Jumalan Karitsassa,
esikoisessa, jonka kautta kaikki on.
Jos emme ole Kristuksessa,
niin emme ole alussa mainittuja
uusia luomuksia.
"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille
heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
(2 Kor 5:19)
Kaikille,
jotka ottavat Jeesuksen vastaan,
tapahtuu ihme.
"Mutta kaikille,
jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi voiman
tulla Jumalan lapsiksi,
niille,
jotka uskovat hänen nimeensä,
jotka eivät ole syntyneet verestä
eikä lihan tahdosta
eikä miehen tahdosta,
vaan Jumalasta."
Ja nämä uudet luomukset
täyttävät sitä tehtävää,
jonka Jeesus antoi omilleen
viimeisinä sanoinaan
ennen taivaaseen astumistaan.
"Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille.
Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;
mutta joka ei usko, se alastuomitaan."
"Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:20)
Eli Jumalan puolelta kaikki on valmiina.
Hän on antanut Ainokaisen Poikansa
Ainokaisen Karitsansa Sovitusuhriksi.
Vain osallisuus tähän Uhriin,
saa aikaiseksi sen,
että meistä tulee
uudestisyntymisen kautta
Jumalan lapsia.
"Sen,
joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:21)
Siis me tulemme vanhurskaiksi
eli meidät julistetaan syyttömiksi
siten,
että me otamme Jeesuksen
eli Jumalan UhriKaritsan vastaan.
Silloin me koemme
uudestisyntymisen ihmeen
ja meistä tulee oikeudellisesti
Jumalan lapsia.
Vanhurskauttaminen on
oikeudellinen käsite,
ja juuri siihen viittaa
lempijakeesi (2 Kor 5:19).
Ja tämä oikeudellinen päätös
syntyy silloin,
kun tapahtuu aiemmin lainaamani:
"Mutta kaikille,
jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi oikeuden
tulla Jumalan lapsiksi,
niille,
jotka uskovat hänen nimeensä,
jotka eivät ole syntyneet verestä
eikä lihan tahdosta
eikä miehen tahdosta,
vaan Jumalasta." - En muista aloittajan kysyneen asiaa,
jota väittää minun salaavan. - Ei minkään.
- Minun löytyy profiilistani:
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa
ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tuodda kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa. - En tietääkseni ole sitä salannut.
Paljonkin olen itsestäni kertonut.
Mutta tällä foorumilla keskustelen
Raamatun ilmoituksesta. - VT:n alkutekstissä
sovittaminen ilmaistaan sanalla,
jonka perusmerkitys on peittäminen.
Jos Aadam ja Eeva eivät olisi
antaneet Jumalan pukea heitä,
eivät he olisi tulleet pelastuneet,
vaikka Karitsa oli teurastettu
ja verinen vaippa valmiina
peittämään synnin seurauksen. - Ketään ei sitten kai kiinnosta
maailmantilanteesta huolimatta
Raamatun ilmoitus lopunajoista,
ei Danielin kirja eikä Ilmestyskirja. - VT:n alkutekstissä
sovittaminen ilmaistaan sanalla,
jonka perusmerkitys on peittäminen.
Jos Aadam ja Eeva eivät olisi
antaneet Jumalan pukea heitä,
eivät he olisi tulleet sovitetuiksi,
vaikka Karitsa oli teurastettu
ja verinen vaippa oli valmiina
peittämään synnin seurauksen. - Oliko ensimmäinen ihmisparin
synti eli alastomuus
peitetty eli sovitettu
jo siinä vaiheessa,
kun Karitsa oli teurastettu
ja vaatteet valmistettu?