- Juuri siksi minä päiväni haluan päättääkin kun tiedostan hyvin, että kuolema on kaiken loppu. Kauheaa jos sen jälkeen alkaisi jokin uusi elämä, mutta mikään ei siihen onneksi viittaa. Olen niin totaalisen kyllästynyt tähän samaan paskaan joka on jatkunut nyt ainakin kymmenen vuotta ja jota on yritetty ratkaista lääkkeillä, terapialla ja kuntouttavalla työtoiminnalla jne. turhaan jo aivan liian kauan aikaa. Ongelmia on siis yritetty ratkaista, mutta mitään ratkaisua ei mun kohdalla ole vaan toisia ei ole yksinkertaisesti tarkoitettu tänne. Enkä nyt puhu missään uskonnollisessa mielessä sillä en ole vähääkään uskonnollinen vaan toiset vaan saa elämän arpajaisissa huonot kortit joilla ei voi muuta kuin hävitä. Joten miksi olisin täällä vielä yhtään pitempään rääkkäämässä itseäni ja yhteiskunnan taloudellisena rasitteena tai lisäämässä ihmiskunnan hiilijalanjälkeä. No ainoa syy on se, että on neljä ihmistä joille merkitsen jotain ja näiden maailma todennäköisesti järkkyy lopullisesti jos tapan itseni. Mutta kuinka kauan mun on väkisin elettävä niiden takia? Eikö se ole itsekästä niiltä vaatia, että mun täytyy täällä väkisin kitua niiden onnen takia?
Elämä ei ole mikään lahja, koska ei ole mitään lahjan antajaa eikä elämä ole yhtään sen parempi vaihtoehto kuin että ei olisi elämää. Jos ei eläisi ei tarvitsisi ikinä murehtia mistään eikä toivoa elämänsä päättymistä. Elämä on vain tietyistä luonnon lainalaisuuksista seurannut olotila, joka toisilla osoittautuu mukavaksi, toisilla vähemmän mukavaksi ja toisille se on silkkaa kärsimystä. Jos on tarpeasti aikaa miettiä niin tajuaa, että elämä on loppujen lopuksi aika mieletöntä eikä millekään ole mitään tarkoitusta. Miksei silloin yhtä hyvin voisi päättää päivänsä? Se ei ole loppujen lopuksi sen ihmeellisempää kuin että katkaisisi koneesta virrat. Harmi ettei ihmisessä ole tuollaista nappia. Eikä yhteiskunta tarjoa kivutonta, siistiä tapaa päättää päivänsä. Kituva eläin lopetetaan, mutta kituvaa ihmistä ei. - Meillä on itsetietoisuus ja aikaa miettimiseen. Oivalletaan sitten, että elämä on loppujen lopuksi aika paskamaista ja merkityksetöntä joten miksi ei yhtä hyvin voisi kuolla.
- Lueskelen muutamia Suomi24:n palstoja, seuraan useampaa Facebookryhmää, tsekkaan uutisia ja katselen välillä pornoa. Siinähän ne päivät kuluvat melko nopeasti silloin kun ei ole muuta tekemistä.
- Mistä typpeä saa ostettua? Tämä metodi on kiinnostanut pitkään.
- Itse taidan päätyä junaan. Ajankohta ei ole varma, mutta en haluaisi täyttää kolmeakymmentä ensi vuoden alussa.
- Juuri näin. Tai sitten pitäisi olla vaihtoehtoinen ammattinimike näiden eutanasioiden suorittajille jolle ohjattaisiin kun todetaan ettei psykiatrista ole apua. Asiakkaita olisi varmaan paljon. On se kumma, että eläimet ovat tässä asiassa ihmistä paremmassa asemassa.
- - 175 cm
- 102 kg
- pullohartiat, huono iho,
- leuaton, pyöreä naama, silmälasit
- keskikokoinen "varustus"
- pitkäaikaistyöton yhteiskunnan loinen
- pitkäaikainen masennus
- ei kavereita
- ei naiskokemuksia
- ei elämää
- luonne: introvertti, melko epäsosiaalinen, ujo, empaattinen, älykkääksi kehuttu (epäilen itse)
= HC-ATM - Siinä vaiheessakun ihmisiä alkaa tarpeeksi pänniä kaltaiseni yhteiskunnan loiset voi ääni kellossa muuttua ja teloituspartiot alkavat liikkua kaduilla. Tosin suuri osa HC-ätämeistäkin on tuottavia yhteiskunnan jäseniä joten tuosta ei ole heille apua.
- Kyseessä on jännämies
- En nyt ehdi kahlata koko ketjua, mutta kommentoin vain aloitukseen, että mitä yksi seurustelu kertoo yleisestä haluttavuudesta jota markkina-arvo mittaa?
- Kyllä sitä jää yksin vaikka ei tuollaista kieltä käyttäisikään ja etsisi naista henkisten ominaisuuksien perusteella. Mutta tämä palsta on monelle kanava purkaa turhautumistaan oikeassa elämässä, enkä usko, että monikaan tuollain puhuu irl.
- Kaikkia ei ole siunattu tuollaisella pituudella. T. 175 cm tumppi jolla lisäksi pullohartiat ja olematon leuka.
- Todella surkea itsetunto, yleinen luuserius ja erakkoelämä. Tämän lisäksi en ole yhtään viehättävän näköinen vaikken itseäni minään aivan totaalisen rumanakaan pidä. Nettideittejä olen kokeillut, mutta naiset eivät edes avaa profiileja. Ja itse olen todella huono tekemään aloitteita itsetunnon puutteen vuoksi. En usko, että ketään kiinnostaisi seukata näin huonon ihmisen kanssa. Loppujen lopuksi en tiedä enää edes mitä haluan kun olen niin pitkään elänyt yksin ja puutteessa.
- Kohta 30 vuotta jollei runkkausta lasketa. Suhdettakaan ei ole ollut koskaan.
- Kuka tässä lapsia on halunnut? Vaikka olisin mieleltäni tervekin niin miettisin useamman kerran ennen kuin tekisin lisää lapsia näin vinksahtaneeseen maailmaan. Tiedostan kyllä ettei minusta tulisi hyvää isää enkä edes pidä lapsista. Seksiä sen sijaan olisi kiva kokeilla edes kerran ennen kuolemaa.
HC-ätämien syntyminen pitäisi estää luettelemillasi keinoilla (vaikka kyllä epäilen, että tuollainen ihmisryhmä tulee aina olemaan, vaikkakin eri kriteerein), mutta mikä olisi sinun ratkaisu jo olemassa olevien ätämien ahdinkoon? Antaa kitua vaan? - Noinhan se menee. Edellisestä tekstistäsi tuli vaan kuva, että ätämit olisivat muita asiakkaita tautisempia.
Noissa hommissa järjevät ihmiset tajuavat käyttää suojausta niin kuin yhdenyön jutuissakin. Riskit on silti tietenkin olemassa, mutta elämä on riskejä täynnä. - Haulikko kuulostaa varmalta, mutta niitä ei ihan joka henkilölle taideta myydä. Sirkkelihommassa nään jonkin tason tunaroimismahdollisuuden jos ei hoida hommaa tarpeeksi kylmähermoisesti. Ei sitä toisaalta viitsisi jättää kauheaa sotkua jäljeensä. Mukavinta olisi varmaan hengittää typpeä, jos sitä olisi jossain helposti saatavilla. Siinähän kokee euforisen olon ennen kuolemaa.
- Juu, olen täysin arvoton ja hyödytön kotiini jumittautunut yhteiskunnan loinen. Elämässä on tähän asti pitänyt kiinni vanhemnat ja sisarukset, jotka ovat yrittäneet kovasti vakuuttaa, että munkin elämä on arvokasta ja eivät kestäisi jos päättäisin päiväni. En haluaisi tuottaa lisää kärsimystä heille, mutta kyllä tälläisen ihmispaskan katseleminenkin täytyy olla kärsimystä kaikista vakuutteluista huolimatta. Toinen syy miksi olen vielä elävien kirjoissa on se, että en ole keksinyt tarpeeksi varmaa ja kivutonta keinoa. En pelkää kuolemaa, mutta sitä, että jään tänne virumaan neliraajahalvaantuneena jolloin olisin entistä suurempi riesa perheelle ja yhteiskunnalle. Täytyy vaan odottaa, että taloudellinen tilanne ja yhteiskunnan ilmapiiri kiristyy niin paljon, että hyödyttömiä ihmisiä aletaan teloittaa. Kovin kauaa siihen ei välttämättä mene kun lukee tämänkin palstan avauksia.
- Kannatettava idea, mutta tuskin tuo mitään muuttaisi. Ätämeille ei heru empatiaa. Saisipa kuitenkin päättää päivänsä vertaistensa parissa ja edes joskus olisi muuta kuin pelkkää ilmaa muille ihmisille.
- Millä logiikalla kokemattomat miehet on tautisia?