- No, jos et minua usko, niin mene kysymään joltakulta, jonka varmuudella tiedät tutkinnon suorittaneeksi lakimieheksi. Lakitekstin ja yleiskielen ero on siinä, että ensinmainittu on tietyllä tavalla tiukempaa, yleiskielessä on enemmän tulkinnanvaraa. Tavallaan niin, että tusina voi yleiskielessä olla noin 12 mutta lakikielessä se on täsmälleen 12. Ja toisin päin, jos lakikielessä sanotaan "lähes aina", (kuten synonymisoit sanan "yleensä"), niin se "lähes" on yhtä merkityksellinen kuin "aina" ja aiheuttaa sen, että ei olekaan "aina".
- Olet osittain oikeassa. Jos sellaisessa veneessä, jota ei ole merkitty seuran rekisteriin, on seuran lippu, niin periaatteessa se pykälä "asiaankuulumattomista merkinnöistä" pätee ja ko. henkilö voidaan tuomita siitä sakkoon.
Mutta ei seuralla ole mitään velvollisuutta tehdä rikosilmoitusta tai ruveta johonkin muihin oikeustoimiin sellaista lippua oikeudettomasti käyttävää kohtaan. Ensinnäkin laissa mainittu lipun asiaton käyttö ei tarkasti ottaen ole rikos ja toiseksi maksimirangaistus on sakkoja, joten yksityishenkilöillä tai -organisaatioilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta.
Ainoa tilanne, jossa seuralle voisi koitua jotain sanktioita, olisi se, että sillä ei ole lainkaan rekisteriä veneistä, joille se on antanut lipunkäyttöoikeuden. - Uuden lain tultua voimaan asia ei todellakaan (siirtymäajan jälkeen) ole, kuten sanot. Jos lisäkilpeä ei ole, pyörätie on yksisuuntainen. Jos molemmissa päissä on merkki ilman lisäkilpeä, tienpitäjä on mokannut.
- Nyt on kyllä aivan käsittämätön tulkinta sinulta.
Ensinnäkin tuo lainaamasi teksti ihan selvästi kertoo, että kaksisuuntaisuutta pidetään ongelmana eli se perustelee, miksi niitä halutaan muuttaa yksisuuntaisiksi.
Kärkikolmion alla se lisäkilpi on tietysti tarkoitettu autoilijoille, mutta ei pyörätie-merkin alla. Pyörätiemerkki itsessäänkin on autoilijoille merkityksetön lukuunottamatta niitä harvoja paikkoja, joissa autoilija voisi muuten luulla voivansa ajaa ko. väylää pitkin. - Ongelmahan on lähinnä siinä, että osa niistä, jotka tykkäävät ko. tapaa noudattaa, arvostelevat niitä, jotka viittaavat sille kintaalla. Jos he pitäisivät suunsa kiinni (ja SPV heittäisi liputusohjeensa roskiin tai edes muotoilisi sen uudelleen niin, että siinä selvästi sanottaisiin, että se on lähinnä historiakertomus eikä millään tavalla ketään velvoittava eikä edes suositus), niin näitä keskusteluja ei juuri käytäisi.
- Luultavasti tuotakin korostetaan tiedotuskampanjassa. Mutta ei sen ymmärtäminen ole vaikeaa, jos on vähänkin kykyä loogiseen ajatteluun eikä irrota virkkeitä asiayhteydestä, kuten sinä juuri teit.
Kerropa, miksi pyörätiemerkin yhteyteen pitäisi ylipäätään määritellä kaksisuuntaisuudesta kertova lisäkilpi, ellei yksisuuntaisuus olisi oletus? Ja miksi sitä sitten EI ole määritelty jalkakäytävälle, jos jalkakäytävä ei olisi oletuksena kaksisuuntainen? - No, itse asiassa tuossa Rotan ihan viimeisessä kommentissa on jopa pointtia. Lähinnä se on haaste väylien rakentajille: miten kerrotaan jalankulkijoille, että tuossa kulkee pyörätie, jolla pitää toimia hieman toisin kuin jalkakäytävällä?
Kilpien merkitystä se ei kuitenkaan muuta. - Kaikkein fiksuinta olisi, että SPV heittäisi koko pumagan roskakoriin eikä yrittäisi leikkiä lainsäätäjää. Ei ole mitään tarvetta muulle ohjeistukselle kuin se, mitä Suomen lainsäädännöstä löytyy. Eli selkokielellä: suomalaisessa veneessä saa halutessaan käyttää Suomen lippua mutta ei ole pakko ja jos vene on kirjattu sellaiseen veneily-yhdistykseen, jolle on myönnetty oma lipputunnus, saa siinä halutessaan käyttää myös ko. yhdistyksen perälippua. Lisäksi saa täysin laillisesti käyttää Suomen aluevesillä mitä tahansa muuta lippua, ellei ko. lippua ole Suomen lainsäädännössä määrätty tiettyyn käyttöön. Toisin sanoen esim. Tasavallan presidentin lippua ei saa käyttää, ellei satu olemaan Tasavallan presidentti.
Ja kansainvälisillä vesillä pätee muuten sama, mutta lisäksi muiden valtioiden liput ja YK-lippu ovat sellaisia, joita ei saa käyttää. - Höpötät edelleen sekavia. Minähän selitin jo aikaisemmin, että se merkki luonnollisesti on vain toisessa päässä. Eli uuden lain mukainen tapa merkitä pyörätie on sellainen. Jos merkki on molemmissa päissä, se pitää varustaa lisäkilvellä. Lisäkilven merkityshän on varoittaa, että vastaantulijoita voi olla.
- Mitä ihmettä sinä oikein höpötät?????
Jos sellaista merkkiä ei ole, niin silloin pyörätie on uuden lain mukaan yksisuuntainen AINA. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? - Eikä pidäkään (esittämissäni puitteissa), koska jokaisen tulee ottaa huomioon se, ettei aina voi edetä suurinta sallittua nopeutta (eikä koskaan sitä kovempaa).
Esimerkkin ei oikeastaan koskenut moottoritien "tulppaamista" (eikä suurinta sallittua ajavaa muuten voi syyttääkkään tulppaamisesta) vaan lainsäädäntöprosessia, siis sitä, miksi on eri asia, onko säädös laissa vai asetuksessa. Kuten sanoin jo aiemmin, tienkäyttäjään vaikutusta ei ole vaan kyse on siitä, miten tietyn määräyksen voi säädöksiin lisätä tai sieltä poistaa. - Sinä siis ajattelet, että yksisuuntaiselle pyörätielle laitettaisiin pyörätiemerkit molempiin päihin? En todellakaan usko. Lakiteksti ei siitä sano mitään, mutta se tosiaankin tuhoaisi yksisuuntaisuuden jo ihan lähtökohtaisesti. Se olisi sama kuin laittaa yksisuuntaisen kadun molempiin päihin yksisuuntaisen kadun nuolet mutta vastakkaisiin suuntiin.
En jaksa nyt yrittää mitään monimutkaisempaa kuin tähän karkeaa kuvaa siitä, miten noita merkkejä jo ihan lakitekstin mukaan tultaisiin käyttämään:
-------------------------------------------- * pyörätie merkki
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<ajosuunta
=========================== ajoradan keskiviiva
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> ajosuunta
*-------------------------------------------- pyörätie, tähti tuolla alussa taas pyörätiemerkkiä tarkoittaen
Eli siis pyörätiemerkki on luettavissa vain ajettaessa tarkoitettuun suuntaan. - Lopullinen vastaus tulee vasta sitten, kun uusi laki on voimassa ja jostain syystä menee oikeuteen tapaus, jossa joku on ajanut pyörällä väärään suuntaan. Mutta en todellakaan ymmärrä, millä perusteella väität, ettei ko. merkillä olisi merkitystä?
1) "Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. " Tämä asettaa perussäännön, josta on pari poikkeusta mutta jos pyörätie on kunnossa, niin sitä on käytettävä.
2) Koska uusi laki määrittelee, miten kaksisuuntaisuus merkitään mutta yksisuuntaisuutta ei merkitä mitenkään erikseen, on itsestään selvää, että yksisuuntaisuus on oletusarvo.
Ihmettelen, millä perusteella kuvittelet, että uuden lain voimassaollessa olisi luvallista ajaa ajoradan vasemmalla puolella olevaa pyörätietä, jos siellä ei ole kaksisuuntaisuuden merkkiä? - Sekoitat nyt vähän puuroja ja vellejä, sillä tuo haittaehto liittyy muihin kuin moottoriteihin. Moottoriteillä on selkeästi olemassa määräys käyttää oikeanpuoleisinta vapaata kaistaa. Mutta jos rinnalla on auto, niin eihän kaista ole silloin vapaa.
Jos ne rinnakkaiset autot ajavat molemmat täsmälleen suurinta sallittua, niin eiväthän ne voi aiheuttaa haittaa, koska nopeampia ei lain mukaan voi olla olemassa! Jos nopeus on selvästi alle suurimman sallitun, niin silloin tietysti voi tulla kyseeseen muualla samassa laissa mainittu liikenteen haittaaminen. Väitän kuitenkin, että silloin pitää olla reilusti alle suurimman sallitun, jokin 4-5 km/h ei vielä täytä ehtoa. Oma näkemykseni on, että vasta sallitun mittarivirheen ylittävä poikkeama on sellaista, jossa liikenteen haittaamisesta voi ruveta puhumaan. Hämärä, ehkä vanhentunut muistikuva on, että nopeusmittari on laillinen, vaikka se näyttäisi 120 km/h tosinopeuden ollessa vain 105 km/h. - Eri asia suhteessa mihin? Se merkitsemismääräys on juuri se asia, johon viittaan sanomalla, että kaksisuuntaisuus on nimenomaisesti määritelty.
- Onpas, sillä nopeusrajoitus on aina absoluuttinen suurin nopeus, jota SAA ajaa. Siitä ei ole säädetty mitään rajoituksia muille kuin hälytysajoon sekä tietyissä tapauksissa poliisille, tullille ja rajavartiolaitokselle.
- "aina ajettais tilannenopeutta eikä tuijotettais nopeusrajoitusmerkkejä, alkais tulla kohtuuttoman paljon ylinopeussakkoja."
Miten niin? Ei oikea tilannenopeus voi milloinkaan olla yli nopeusrajoituksen. - Niinhän se yleiskielessä on ja ehkä juuri siksi ihmiset eivät useinkaan ymmärrä, miksi tuon sanan käyttö lakitekstissä muuttaa määräyksen suositukseksi.
- Väärin. Tämä on tietysti hieman semantiikkaa, koska vaikutus tienkäyttäjään on sama, mutta lakiterminologian kannalta ero on iso. Asetus ei ole laki eikä osa lakia vaan se annetaan lain nojalla ja vastaavasti sen antaja voi sen myös itse kumota ilman, että itse lakia tarvitsee eduskunnan muuttaa.
Käytän tuota moottoritien kaistojen käyttöä koskevaa määräystä selventävänä esimerkkinä: koska se ei ole tällä hetkellä ole voimassaolevassa eduskunnan säätämässä Tieliikennelaissa vaan valtioneuvoston asetuksessa, voisi valtioneuvosto sille päälle osuessaan kumota ko. määräyksen. Uuden Tieliikennelain astuessa voimaan sitä ei enää voida kumota ilman eduskunnan päätöstä. - Ei siinä mitään määrätä. Siinä kainosti toivotaan, että niin tehtäisiin. Tuo sana "yleensä" vesittää asian täydellisesti.
Tämä on lakitekstiin tottumattomille usein vähän vaikea asia ymmärtää. Logiikka menee näin:
1) yleensä on eri asia kuin aina
2) jos tilanteita, joissa siitä "yleensä noudatettavasta" menettelystä saa poiketa, ei ole erikseen millään tavoin määritelty, on mikä tahansa peruste kelvollinen.
Uudessa laissa on selvä rajaus, että muun kuin oikeanpuoleisimman kaistan käytöstä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa. Vanhassa laissa sitä(kään) rajausta ei ole. Kuten aiemmin sanoin, tulkintaan sitten vielä jää se, mikä on vaaraa/haittaa aiheuttavaa ja mikä ei. Se nyt on tietysti on selvää, ettei tällaiseksi voida lukea sitä, että vasemmanpuoleisen kaistan käyttö estää ylinopeudella tapahtuvan ohituksen (muulla kuin hälytysajossa olevalla eli sireeniä ja vilkkuja käyttävällä hälytysajoneuvolla).