pete_pjn
Heinolasta kotoisin oleva, 1983 vuonna syntynyt mies.
pete_pjn@suomi24.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia80 aloitusta · 1559 kommenttia
- Tuossa jokunen aika sitten kuuntelin 'vanhoja' jammailu biisejä. Waldo's People.
https://youtu.be/tRmS7XvFUEU
Vimoiseksi tosin on kullut kuunneltua 'vähän' vanhempaa musiikkia.
Mahler
https://youtu.be/4MPuoOj5TIw
Holst
https://youtu.be/Isic2Z2e2xs
Rachmaninoff
https://youtu.be/rEGOihjqO9w
Autolla kun ajaa pidempiä matkoja, niin aikein mukava kuunnella vähän pidempiä esityksiä. - Vaihtoehto c) Lisa Hilton - Maestra
Kiihkeitä tunnelmia, jännitystä ja naurun purskahduksia - Niistä pelimaailmoista joita on tullut pelattua, niin AD&D Forgotten Realms on ollut eniten käytössä.
Mutta nykyjään kiinnostus vetäisi tuonne Vampire: The Masquerade maailman puoleen. Harmittavasti peliporukka puuttuu ja netin välityksellä ei ole oikein sama juttu. - Suomessa ei ollut edes yliopistojen tietoverkot kytketty internettiin, kun vanhempani tapasivat toisensa, saati sitten vaari ja mummo.
Ja kuten varmaankin saatoit lukea, mikäli ymmärsit lukemasi, että totesinkin nettitreffejä käyttävän "käyttäjiä on vain joitain prosentteja väestöstä".
Ymmärrän "vastenmielisyytesi" ja "halveksintasi" kaikkea modernia kommunikointia kohtaan, varsinkin parisuhteiden muodostuksessa. Sillä jossain vaiheessa sitä on kasvotuste tavattava. Mutta silti. - "Parempi olla yksin,säästyy monelta murheelta. "
Tähän mielipiteeni on EI.
Ei ole parempi olla yksin. Ihminen on sosiaalinen eläin ja hän tarvitsee sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa.
Vasta argumenttina voitaisiin sanoa että "niin mutta onhan ystävät ja kaverit".
Ei. Ystävät ja kaverit eivät tuo ja aja samaa asiaa, kuin elämän mittainen kumppani jonka kanssa elää ja kasvattaa jälkikasvua.
Nyky yhteiskunnan ongelma on perhe-yksikön rapautuminen, ajattelu että yhden vahnhemman talous tuottaisi yhteiskuntaan sitoutuneita ja motivoituneita yksilöitä.
Ja tuo "parempi olla yksin" mentaliteetti heijastaa myös laajempaa arvomaailman ja moraalikäsityksen muuttumista pois perhekesksisyydetä ykksilökeskeisyyteen. - Jaa?
Mitä sitten "normaalit" ihmiset netin kautta hakevat? Seksiä, muutenvain treffi seuraa?
Mistä sitten pitäisi elämän kumppania hakea? Lähteä ulos ja sieltä hakea?
Kyllä juu "live"-elämästä. Mutta tällä tavoin rajoitat potentiaalisten kumppanien joukkoa siihen ryhmään jonka tapaat. Eli niihin jotka sattuvat olemaan samassa paizkassa samaan aikaan sinun kanssasi. Joka on jo erittäin suuri rajaus. Vaikka verrattaisiin siihen, että nettitreffien käyttäjiä on vain joitain prosentteja väestöstä.
Ja toisaalta mikäli halutaan rajata netissä tapahtuva kanssakäyminen "live" elämän ulkopuolelle, niin tällöin vähätellään teknologian antamia mahdollisuuksia tutustua ihmisiin. - Tähän liittyen tuli sellainen ajatus, että jotkin asiat ovat sellaisia jotka jos toinen osoittaa näistä merkkejä ovat "trurn-off"-merkkejä. Kun taas samat asiat jo pidemmän ajan tuntemisella ovat negatiivisia asioita, mutta ei niin merkitseviä, kun on jo ehtinyt tutustua toiseen ja löytää niitä positiivisia puolia paljon enemmän taikka voimakkaasti positiivisia asioita.
Esim.
Toinen kaivaa nenäänsä silloin tällöin.
Jos tämä sattuu ensitreffien aikana, niin voipi olla että ei toisia tule. Mutta toisaalta jos on jo seurusteltu pidemmän aikaa, niin siitä huomautetaan, mutta ajatellaan että kyseinen tyyppi on kuitenkin kaikenkaikkiaan hyvä tyyppi.
Sama soveltuu myös muihin juttuihin, sairauksista lähtien. Pidemmälle kun tutustuminen on männyt, niin sitä enemmän annetaan noita "negatiivisia" asioita anteeksi, kun on päästy tutustumaan siihen henkilöön ja "nähty" se henkilö paremmin. - Aaaa.... Mutta onko se asia sinun mielestäsi "vakava asia" jonka toisen pitäisi tietää, vaiko sen toisen mielestä "vakava asia".
Tällä palstalla tuolla sinkut puolella jotkut ovat esittäneet että aiempien kumppaneiden määrä olisi tällainen tärkeä asia.
"Jos toinen ei kestä sitä niin voi ajatella että parempi ennemmin kuin myöhemmin eipähän kummankaan aikaa ole hukattu. Jos juttu päättyy siihen niin se riski on uskallettava ottaa kaiken uhallakin. "
Ja kestää se että vluodesta toiseen kymmeniä vuosia sinun luotasi tullaan kääntymään pois, kun kerrot noista "tärkeistä asioista" suoraan ja mahdollisimman pian? Ja tastä huolimatta olla 'luottavainen' siihen että "kyllä minulle joku on"? Eikä muuttaa omaa käyttäytymistä ja ajatusmaalilmaa? - Ongelma siis on siinä milloin kertoa mitäkin tietoja itsestään.
Se että kertoo kaiken itsestään jo nettitreffi profiilissaan on yksi vaihtoehto, mutta tuo ei mielestäni ole kovin suosilteltava asia. Ja harvapa sitä haluaa kertoa kaikkea yksityisiä asioita profiilissaan kaikkien nähden.
Ensimmäisessä viestissä kertominen käytännössä on sama asia. Vähän rajoitetummassa muodossa, sillä silloin pystyy rajaamiaan itse kuka saa tiedon. Mutta siltikin koko elämä tulee kerrottua suurewlle joukolle ihmisiä, joita et todennäköisesti tule koskaan tapaamaan.
Livenä tavatessa ekaa kertaa et todennäköisesti tule muistaneeksi kaikkea. Ja siitä tulisi vallan tylsä treffikerta, kun pitää monologia taikka 'vuodattaa' elämänsä toiselle. Ei hyvä.
Eli jäljelle jää vähän kerrassaan omista tiedoista avautuminen. Mutta missä vaiheessa mitäkin asioita kertoa?
Tärkeysjärjestyksessä asioita jotka voisivat vaikuttaa toisen päätökseen jatkaako tutustumista.
Mutta miten sinä voit tietää toisen mielipiteen siitä mitkä tiedot ovat tärkeitä tietää jo alussa ja mitkä tiedot ovat vähemmän tärkeitä?
Ja esittää sillä lailla sekä siihen tahtiin, että tutustuminen ei ole pelkkää 'vuodatusta', vaan myös se yhteinen aika olisi mukavaa ja hauskaa.
Mielestäni tuo 'avautumis' järjestys ja nopeus riippuu siitä millaiset odotukset molemmilla on tapaamiselle ja siihen mihin suuntaan tapailu on menossa/toivotaan olevan menossa. (Pelkkää ajanviettoa, pelkkää seksiä, harraste kaveria, parisuhdetta...)
Mutta riippuu myöskin toisen olemuksesta ja siitä kuinka avoin ja vastaanottavainen toinen on.
Tässäpä tosin sitten päästään siihen että väistämättä tulee väärinkäsityksiä siitä milloin olisi hyvä kertoa mitäkin asioita. Sillä jokaisella on moma käsityksensä siitä mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä suhteessa toisiinsa. - Tuohon poliisin tilalle olisin voinut kirjoittaa vaikka ampulanssin hoitajan ensivaste yksikössä.
Molemmat ammatit nauttivat suurta arvostusta noin yleensä.
Mutta poliislin ammatissa toisella saattaa olla pelkona, että työt valuvat kotiin, mikäli on kenttätyössä ja rokolliset tulevat kolkuttelemaan kotia.
Ensivaste työssä olevalta vaaditaan saas tietynlaista henkistä kanttia että jaksaa nähdä ja kokea niitä kaikkia kauheuksia mitä saattaa nähdä kentällä.(Autokolarin uhreja, ampumisia, kuolleita ihmisiä mitä moninaisimmiilla vammoilla)
Josta tuleekin mieleen sanonta "Rankka työ vaatii rankat huvit." Tämä voisi olla syy miksi joillekkin tämän tyyliset ammatit ovat 'kynnys kysymys.' - Noihin kysymyksiin voisi lisätä vaikkqapa ammatin.
Suurimmalle osalle ammattinsa kertominen heti taikka ennakkoon profiilissaan ei varmaankaan ole suuri asia.
Mutta entäpä jos onkin poliisi, prostituoitu, hankkii elantonsa rikollisilla tavoilla?
Tai eipä sen puoleen mikä tahansa ammatti, nimittäin sillä toisella osapuolella voipi olla ennakkomielikuvia taikka mieltymyksiä siitä millaisen ammatin kumppaniltaan haluaa. (Mielestäni ei ole toisen ammatti tärkeä, mutta joillekkin voipi olla.) - "Kuitenkin jos tapaa useamman kerran ja kokoajan tulee lisää negatiivista siitä treffi kumppanista [...] niin se ei ole mukava siitä toisesta osapuolesta koska jos on ehtinyt jo tykästyä toiseen niin [...]kyllä siinä tulee toiselle osapuolelle ikävä olo eli jos tuon olisi tiennyt aikaisemmin ei olisi lähtenyt koko juttuun mukaan. "
Näimpä.
Mutta tuolla logiikalla voidaan sanoa, että mikätahansa tieto jonka toinen katsoo tärkeäksi olisi sellainen joka olisi ollut hyvä tietää ennenkuin ehti tykästyä.
Ja jos tämä viedään äärimmäisyyksiin, niin ainoa oikea aika kertoa noista tiedfoista on, nettideittien tapauksessa, omassa profiilissaan jo valmiiksi. Ja tässä tapauksessa profiiliin tulisi kirjoittaa kaikki mahdolliset negatiiviset tiedot, jotka saattaisivat olla sellaisia että toiselle tulee fiilis "olisi ollut kiva jos tuon olisi tiennyt aiemmin, niin en olisi edes lähtenyt tutustumaan".
Ja mikäli näin tekee, niin on erittäin vaikeaa luoda profiilitekstiä sellaiseksi että se sisältää kaiken sen negatiivisen tiedon jota toinen toivoisi tietävän ja kuitenkin luoda itsestään positiivisen kuvan, jotta kukaan olisi kiinnostunut siusta.
Ja tässäpä tullaan siihen arvokysymykseen. Mitkä asiat ovat niitä tärkeitä tietoja? (Mielestäni kaikki.)
Ja vielä tähdellisempää, milloin noita tietoja kertoo itsestään?( Tässä on rajua vaihtelua ihmisten kesken.) - Tästä samasta asiasta olen täällä keskustellut aiemminkin ja silloin useampi oli sitä mieltä, että profiilitekstissä ja vasta tutustumisen alussa ei missään nimessä kannata avautua ja kertoa kaikkea niitä ongelmia ja vaikeuksia joita on, vaan pyrkiä esittämään itsensä positiivisessa valossa ja pikkuhiljaa tuomaan noita negatiivisia asioita esille.
- "Sairauksista vielä sen verran että jos on vaikka vakavia sydän ongelmia kuten ohitusleikkaukseen meno on hyvä tietää. Tai muuta vakavaa joka uhkaa jopa henkeä. "
Juu on hyvä tietää. Ja epäilen että nämä kaikki tässä ketjussa esille tulleet asiat tulevat jossain vaiheessa luontaisesti keskusteluissa esiin, mutta ongelma kiteytyykin siihen milloin noita pitäisi ottaa esiin?
Miksi sairaudet ovat juuri niitä jotka olisi otettava esille nopeampaan tahtiin kuin taloudelliset vaikeudet?
Mikä tekee niistä tärkeämpiä?
Onko tuo järjestys yhtä tärkeä kaikille ihmisille?
Pitäisikö vakavat sairaudet kertoa jo treffiprofiilin esittely tekstissä?
Vai muutaman ekan viestin sisällössä?
Ekalla treffeillä?
Muutaman treffi kerran jälkeen? - Kysymys kuuluukin mitkä ovat sellaisia sairauksia mitä kukin luokittelisi vakavaksi?
Syövän ja vastaavat varmaan kaikki luokittelee vakavaksi, mutta entäpä muut sairaudet?
Mitenkäs masennus ja muut mieleen liittyvät sairaudet/oireet?
Tai vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvät seikat? Kuinka aikaisin ja missä vaiheessa pitäisi jakaa tieto mahdollisista taloudellisista vaikeuksista?
Esimerkiksi jos molemmilla on pyrkimys parisuhteeseen, perustaa perhe ja yhteinen asunto hankkia, mutta onkin toisella valtavat velat ulosotossa?
Pitäisikö näistäkin heti kuin mahdollista puhua?
Kunka aikaisin, ettei tule tuota tilannetta että toinen on "vedättänyt ja huijannut/salannut asioita" toiselta.
Olettaisin että vastaus on "Sitten kun se tuntuu luontevalta." Mutta tuo on jokaiselle eri kohdassa. - Tuo missä vaiheessa kertoa ja avautua asioista on oma taiteenlajinsa. Itse olen aiemmin ollut sitä mieltä, että mahdollisimman nopeasti ja suoraan kertoa asiosta.
Ettei tule juuri tuota mainitsemaasi "ongelmia ja paskaa sataa" tipoittain ja tutustumisen edetessä sen kuin vain lisää "paskaa" tulee esille.
Toisaalta yhdellä kertää jos 'rysäyttää' kaikki ongelma, viat ja paheet toiselle, niin harvapa sitä jaksaa sen jälkeen tavata enää, kun antaa "täysi laidallisen". Sitä helposti säikäyttää toisen poies.
Tietenkin taiteilunsa on siinä mitkä tiedot ja asiat ovat kenenkin mielestä sellaisia joita olisi hyvä tietää jo heti alussa ja mitä sellaisia joilla ei ole merkitystä. Ja epäilen että näissä on eroja niin yksilöiden kuin sukupuoltenkin välillä.
Mitä tulee tuohon mainitsemaasi sovitaan soittoaika ja sitten ollaan töykeitä eikä jutella. Ensimmäisen ämiulle tuli tuosta mieleen, että onkohan joku piruuttain antanut 'kaverin' numeron, joko piloillaan taikka kettuilu mielessä. - Njaaa.. empä nyt sanoisi että arvostaisin tuota.
Mutta tykkään kyllä ajaa autolla pitkiäkin matkoja vailla kiirusta.
Jokunen viikko sitten sellaiset 2900km tuli suhattua. - Eipä tullut kuviteltua.
Nuorempana tuolloin 17v ikäsenä kuvittelin lähteväni opiskelemaan tietotekniikkaa/ohjelmointia , työllistyväni alalle ja että 25 ikävuoteen mennessä olisi parisuhde lapsia ja omistusasunto. - Maistuuhan tuo hyvälle. Jopa silloinkin joskus ko on 2 tuntia seissyt ulkosalla ja päässyt kylmenemään. 😆
- En kyllä tuota jälkimmäistä oiretta ole huomannut, vaikka kuin janojuomaa juon kahvia.
Mutta kusettamaan se kyllä alkaa.