Justinos Marttyyrin VĂ€littĂ€jĂ€ ei ole platonistien âmaailman sielu". Jurvan Babtistiseurakunnan sivuilla Janne Saarela kirjoitti seuraavasti: "Justinoksen nĂ€kemys Jumalasta oli platonismin kyllĂ€stĂ€mĂ€. HĂ€n nĂ€ki Jumalan jaâŠ
Lueskelin kirjan The Master and his Emissary (Mestari ja hĂ€nen lĂ€hettilÀÀnsĂ€) kirjoittajan Iain McGilchristin sivustoa Channel McGilchrist. HĂ€nen pointtinaan on, ettĂ€ oikean aivopuoliskon pitĂ€isi olla isĂ€ntĂ€ ja vasemmanâŠ
Fundamentalismiin liittyvĂ€ssĂ€ keskustelussa mummomuori toi esiin seuraavan fundamentalismiin kuuluvan mÀÀritelmĂ€n: âDualistinen eli manikealainen maailmankuvaâ jossa âââŠ.todellisuus jaetaan yksiselitteisiin ja kompromisâŠ
Kirkko ja kaupunki -sivustolla viitataan Terhi TörmĂ€lehdon romaaniin, jossa esitetÀÀn seuraavaa: "â Lopunaikojen merkit kiinnostivat minua kovasti. NiitĂ€ voi nĂ€hdĂ€ luonnonilmiöissĂ€, sodissa ja levottomuuksissa tai lĂ€nsiâŠ
Areiopagi.fi - sivustolla on Timo Nisulan kirjoittama teksti vuodelta 2016 "Jumalan kartano: Basileioksen ja Augustinuksen kaunis ja ihmeteltĂ€vĂ€ kosmos". SiellĂ€ hĂ€n esittelee lyhyesti Augustinuksen ajatuksia kehittyvĂ€stâŠ
John Martin Sahajanandaalle Jeesus Kristus on viisauden ja profeetallisten perinteiden avioliitto. HĂ€nessĂ€ kaikki yhdistyy. Viisauden perinteestĂ€ puuttuu jotakin, erityisesti sosiaalisen muutoksen nĂ€kökulma. ProfeetalliâŠ
Jeesus sanoi, minĂ€ olen tie, totuus ja elĂ€mĂ€. Jeesus edustaa hyvyyttĂ€, totuutta ja kauneutta. Saadaan * Hyvyys, totuus ja kauneus on tie. * Hyvyys, totuus ja kauneus on totuus (oikeanlainen totuus). * Hyvyys, totuus ja âŠ
Katselin hiljattain netistĂ€ uskonnollista keskustelua kokonaisuuteen liittyen. SiellĂ€ esitettiin mielenkiintoinen kĂ€sitys kokonaisuuden ja irrationaalisuuden suhteesta. Netin keskustelussa esitettiin todellisuuden toimiâŠ
1) Logos on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistĂ€ pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin ettĂ€ taivaan linnut tulevat ja âŠ
Miljoonia vuosia sitten erÀÀssĂ€ tuntemattomassa maailmankolkassa oli mutalĂ€tĂ€kkö. LĂ€tĂ€kössĂ€ kylpi pienen pieniĂ€ molekyylejĂ€. ErÀÀnĂ€ kauniina pĂ€ivĂ€nĂ€ erĂ€s pieni molekyyli tuotti itsestÀÀn kemiallisten prosession ansiostaâŠ
Ilta Sanomissa on artikkeli Mikael Jungerin herĂ€ttelevistĂ€ nĂ€keyksistĂ€ Suomen ulkopolitiikasta. "Jungnerin mukaan âSuomen uhonâ tukijalat eli jĂ€senyydet EU:ssa ja Natossa, ovat jĂ€senyyksiĂ€ âhiipuvissa organisaatioissaâ.âŠ
Kuopion piispa Jari Jolkkonen kirjoitti Areiopagi-verkkolehden jĂ€rjestĂ€mĂ€ssĂ€ seminaarissa 14.1.2016 kannattavansa tieteen ja uskonnon vĂ€listĂ€ vuoropuhelumallia, jota on kutsuttu myös âosittaiseksi pÀÀllekĂ€isyysmalliksiââŠ
MinkÀlaisia ajatuksia herÀttÀÀ filosofi Edith Steinin kohtalo? Juutalaisuudesta ateismiin, ateismista kristityksi ja kuolema keskitysleirissÀ 1942.
Loistava radikaali tasa-arvon julistus kristinuskon alkuajoilta: "Ei ole tĂ€ssĂ€ juutalaista eikĂ€ kreikkalaista ei ole orjaa eikĂ€ vapaata, ei ole miestĂ€ eikĂ€ naista; sillĂ€ kaikki te olette yhtĂ€ Kristuksessa Jeesuksessa." âŠ
Wikipediassa on mielenkiintoinen artikkeli holismista. Se herĂ€ttÀÀ paljon mielenkiintoisia kysymyksiĂ€. Holismin mukaan kokonaisuus on enemmĂ€n kuin osiensa summa. Wikipediassa annetaan seuraavia esimerkkejĂ€: "*yksittĂ€iseâŠ
Aikoinaan Luther vertasi ihmistĂ€ tabernaakkeliin. HĂ€n vertasi myös todellisuuden kosmologista rakennetta tabernaakkeliin. Ihminen on osa universumia. Mooseksen suunnittelemassa tabernaakkelissa oli kolme erillistĂ€ osastâŠ
NĂ€in PÀÀsiĂ€isen alla osui silmÀÀn seuraava kohta Wikipediassa. "Passio (< lat. patior, âkĂ€rsiĂ€â, âsalliaâ) on filosofian kĂ€site, joka tarkoittaa subjektin voimakasta tunnetilaa, johon voi sisĂ€ltyĂ€ esimerkiksi innostuâŠ
Mielenki8ntoinen vĂ€itöskirja C.S. Lewisin suhteesta filosofiseen idealismiin.TM Lilian LindĂ©nin Ă
bo Akademi Ă
bo Akademin sivuilta: "TĂ€ssĂ€ keskitytÀÀn kolmeen kysymykseen: mihin filosofisiin idealismeihin Lewis sitoutui âŠ
Olen varsin mielistynyt tomismiin (aristoteelis-tomismiin) ja nĂ€en sen hyvĂ€nĂ€ vaihtoehtona antiikin ajan atomismille, jonka nĂ€en varhaisena materialismin muotona. Wikipedian mukaan erĂ€s ensimmĂ€isistĂ€ atomismin kehittĂ€jiâŠ
Palstalla oli tĂ€nÀÀn aloitus Kuortaneen kirkkoherrasta Timo Kaukomaasta ja viitattiin Kotimaa.fi -sivuston artikkeliin "Kuortaneen kirkkoherraksi valittu Timo Kaukomaa jĂ€tti tutkijan uran nĂ€yn jĂ€lkeen: âTiesin, ettĂ€ JumâŠ