Hän jota ei tuoksu huumaa?
H.
H.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Meillä ainakin saa, urheiluhousuja kun on vaan.
H.
Saa mutta ei kesken linkouksen.
Tuulettaa pitää kun pyykit on poistettu koneesta.
En saa avata. Ehdoton kielto on voimassa sen jälkeen kun pesin Pellavaisen Pitopöydän Liinan yhdessä vihreän Verryttelypuvun, pitkällä valkopesuohjelmalla.
Sama, ehdoton kielto.
En edes muista aikaansaamani värivahingon laatua mutta seuraus oli yksiselitteinen.
Pappa ja Lasse, ette kai tahallanne noita tehneet, ettei enää tarvitsisi pyykkikoneen luukkua avata. :)
Mieheni meinasi räjäyttää pyykkikoneen tunkemalla sen liian täyteen.
Oli laittanut pussilakanan; peitto sisällä, tyynyliinan; tyyny sisällä, muovitetun patjansuojuksen ja aluslakanan samaan koneelliseen.
Olin lomamatkalla, kun muutaman päivän kuluttua tulin kotiin, eivät olleet kuivia vieläkään.
Kun edelleen se peitto oli siellä pussilakanan sisällä ja tyyny tyynyliinan sisällä.
En luovuttanut vaan opastin kuinka toimitaan oikein, kyllä mieskin oppii kun sitä neuvoo. :))
vaan jos ei haluakaan oppia?? ;)
Aina me miehet saamme kuulla että emme auta vaimojamme, heidän ankaran työtaakkansa keventämiseksi.
Sen kerran, kun sen ihan oma-aloitteisesti, teet, ovat seuraukset katastrofaaliset.
Hitsi - kun sain pyykin koneeseen kaasin pesupallon täyteen pyykinpesuainetta.
Sitten sen avaruusaluksen ohjaamon mittaritaulua muistuttavan säädin - ja nappularivin kimppuun.
Valot välähteli ja siellä täällä kohisi, lonksui ja ronksui.
Kone lähti poesemään.
Ylpeänä sitten työni tuloksia vaimolle esittelemään.
Arvaa vaan, oliko akka vihainen.
En ymmärtänyt syytä moiseen.
Ei siitä huudosta saanut mitään selvää.
Asian oikea laita selvisi vasta illalla myöhemmin.
Olin vilpittömällä mielellä auttamassa vaimoani. Ei tullut edes mieleen tuhota pöytäliinaa, jonka pellavan olimme yhdessä Vilnasta valinneet ja vaimoni oli virkannut siihen keskelle kauniin pitsi käytävän.
Kuinka voit olla noin epäileväinen tuomas? Ettäkö tahallaan!!!!! Hö..
eikä yleensäkään saa neuvoa missään asiassa
Sekin on mahdollista, mutta olen aika hyvä käännyttämään vastahakoisia miehiä. :)
Keppiä ja porkkanaa, vuorotellen tarpeen mukaan, siitä se lähtee.
Minulla on kokemusta melko pitkältä ajalta, siksi rohkenin epäillä tarkoitusperiänne.
Olen hiukan erilainen vaimo, kun minua yleensä tuppaa naurattamaan kaikki mokailut, omat sekä muiden.
Sitä eivät kaikki aina ymmärrä, ikävästi kysellään, että mikä tässäkin jutussa voi naurattaa.
Ehkä noin hienon pellavaliinan tuhoaminen saisi minutkin vakavaksi, mutta en menis vannomaan sitäkään. :)
Pelkästään vaimon itsepäisyyttä!
Viimeisten 10:n vuoden aikana pesu- ja tiskikoneen täyttö ja tyhjennys ovat olleet käytännöllisesti katsoen vaimon ainoita kotiaskareita.
Niissä hän roikkuu itsepintaisesti kiinni.
Tuohon mainitsemaani värivahinkoon on aikaa erittäin paljon.
Pyykkäykseen osallistun siinä muodossa että suuremmat rätit, mm. pussilakanat, kuskaan pesulaan ja takaisin.
No sitten minä ymmärrän, täytyyhän vaimollasi jotain pientä puuhaa olla, että tuntee osallistuvansa kotitöihin.
Joskus me naiset ollaan tosi itsepäisiä, mutta se on osittain miesten vika, kun te opitte niin hitaasti.
Luukku avautuu vasta 3 min pysähtymisen jälkeen.
Minä tykkään pestä pyykkiä. Nuorena vaimona piti pestä pyykit saunalla, muuripadassa lämmitettiin vettä ja keitettiin valkopyykki.
Vesi piti kantaa kaivolta kesät talvet.
Vieläkin tuntuu ylelliseltä panna pyykit koneeseen ja ottaa lingottuna pois.
Olen kerran avannut.
Ostamassamme vapaa-ajan asunnossa oli sivusta täytettävä pesukone.
Kone oli useiden vuosien ikäinen. Espanjalaista valmistetta.
Kotona oli päältä täytettävä.
Ensimmäisen pesun loputtua vaimo tuli sanomaan minulle ettei luukku aukea ja lakanat jäävät märkänemään.
Totesin ettei meitä luukut pidättele.
Otin vankan teräslastan ja avasin luukun.
Sen jälkeen tehdyn kunto- ja vaurioarvion perusteella kävimme ostamassa uuden koneen.
Eivät naisetkaan aina niin eteviä vempaimineen ole!
Suurin puoliskon aiheuttama "vahinko" avioliiton alkuajoilta oli se kun kauniit rintsikkani ilmestyivät narulle epämääräisen siniharmaavioletteina. Joku oli pistänyt ne samaan pesuun farkkujen kanssa.
Eipä ole sen jälkeen montaa kertaa luukkua avannut, kyllä pyykinpesukone on niin hyvä keksintö - kotitalouskoneista paras ehdottomasti - että aherran sen kanssa mieluusti ihan ilman apuja.
On puoliskolle siitä huolimatta kotihommia riittänyt ;-/
Minulle on opetettu, että sen puolison tärkein tehtävä on pitää vaimo tyytyväisenä ja onnellisena. Siinä elämäntehtävää kylliksi ;-).
Ostin aitoa mustaa pässinpökkimälankaa
josta kudoin joulun alla vävylle ja lapsenlapsille saapassukkia.
Unohdin mainita hellästä käsinpesusta.
Kevättalvella tyttäreni vähän nolo ilme naamallaan palautti minulle pussillisen tumppaantuneita mustia myttyjä.
Voihan niillä vaikka kiillottaa autoa vahauksen jälkeen, nääs hyötykäyttöä.
Kiitin ja vähän murisin niin kuin mummun kuuluukin tehdä.
Kyllä saa, ja vielä laittaa astiat kaappiin, roskiksen saa viedä, imuroida, ja hakea jääkappiin peltikutonen.
Huomaa: jos ei olisi noita neljää ensimmäistä niin tuskin olisi viimeistäkään.
Tasan on käytävä onnen lahjojen. Olet onnekas kun sen olet tajunnut, ja kotiaskareiden tasapaino teillä on kaiketi juuri sopiva.
Ai kauheeta, just kekkasin että et kai sinä sitä peltikutosta vaimolle tuo? Jos (mitä epäilen vahvasti), niin mitähän kivaa saat vastineeksi... ;-)
Turhaa tohinaa tekstiileistä!
Ja astioista.
Poikamiehenä pärjäsin muutaman vuoden hyvin ilman pesukonetta tai pesulaa.
Kuitenkin minulla oli siistit viikonloppuiltojen vaatteet.
Viikonloppupäivien ja arki-iltojen pukimet.
Työmatkavaatteet.
Työvaatteet jotka silloin täytyi itse hankkia ja huoltaa.
Astioiden kanssa sama juttu.
Yksi Fairi pullo riitti viiden vuoden arkiviikoiksi yksineläjälle.
Maanataista perjantaihin olin puutteen torjunnassa eri paikkakunnalla.
En käynyt syömässä baareissa enkä syönyt työpaikan rasvaisia, suolaisia ja mauttomia eineskeittiötuotteita.
Olen ihmetellyt miten hiivatissa vaimo tuottaa kahden hengen taloudessamme niin paljon tiskiä ja rättipyykkiä!