Jokin aika sitten täällä oli keskustelu miesten haluttomuudesta.
Se oli hyvä keskustelu ja sain siitä paljon itselleni.
Mutten tarpeeksi.
Mikä tekee siitä niin väärää, kun mies haluaa (normaali alkukantainen himo) vastaan ettei nainen saa tyydytystä ?
Seksuaallisuus on niin vahva normaali vietti, ettei sitä pitäisi hävetä tai tukahduttaa.
Puhun normaalista aikuisten välisestä seksistä.
Seksuaallisen vietin normaali tyydytys on niin vahva, että ellei sitä kotoa saa, sitä hakee muualta; siitä johtuu se, että (yleensä) mies pettää.
Vaikken naisena ole koskaan harrastanut tai kokeillut ns. yhdenillan suhteita, ymmärrän miehiä jotka seksin takia näin tekevät.
Jos kotona on seksi loppunut ( en ymmärrä ns. väljähtymistä, aina voisi kokeilla jotain uutta/erikoista/kiihottavaa) mutta jos kumppani kokonaan kieltäytyy seksistä, ymmärrän vieraissa käynnin.
Seksuaallisuus on niin vahva vietti, että jos se on parisuhteessa kokonaan loppunut ja toisella on haluja, niin miksei ?
Kuinka se olisi toiselta pois, kun toinen ei edes halua ?
Olen naispaholainen, minä haluan.
Kaipaan seksiä ja ajattelen sitä usein.
Mieheni ei halua, lääkityksen takia ilmeisesti.
Sillä ei ole väliä, miksei toinen halua seksiä (väljähtänyt suhde/impotenssi/kiinnostuksen puute/muusta syystä)
vaan se on tärkeää, että jos toista haluttaa ja toista ei.
Tärkeää olisi tiedostaa, että meitä 'puutteessa' eläviä naisia on enemmän kuin kukaan tietääkään, me emme vain yleisesti puhu.
Jokin syy vaan pitää meitä yhdessä miehen kanssa joka ei halua seksiä.
Ehkä niillä miehillä on antaa jotain muuta kallista joka korvaa seksinpuutteen.
Vastaavanlainen kirjoitus oli, mutta sen innottamana kysyn; olenko naispaholainen, kun haluaisin avioliiton ulkopuolista seksiä kun en sitä kotoha saa ?
Kiinnostuneita olisi useitakin, sen olen kehonkielestä ja elekielestä huomannut.
Tärkeää on tietää, että viehättäisin 'normaalia' miestä, kyse ei siis ole siitä.
Olenko uskollinen hamaan hautaan kärsien ja itseäni viikottaen tyydyttäen vaiko otan seksisuhteen nauttien, kun se ei ole mieheltäni pois, kun hän ei sitä halua ?
Jos tyydytän itseäni/en salaa seksisuhdettani onko se parempi, kuin salaa ?
En tarkoita umpijulkista suhdetta, että koko kylä tietää, vaan että mieheni tietää minulla olevan pelkän seksisuhteen, ei sitä milloin menen 'nylkyttämään'.
Auttakaa asiallisilla ja auttavilla vastauksilla. Kiitos.
Se oli hyvä keskustelu ja sain siitä paljon itselleni.
Mutten tarpeeksi.
Mikä tekee siitä niin väärää, kun mies haluaa (normaali alkukantainen himo) vastaan ettei nainen saa tyydytystä ?
Seksuaallisuus on niin vahva normaali vietti, ettei sitä pitäisi hävetä tai tukahduttaa.
Puhun normaalista aikuisten välisestä seksistä.
Seksuaallisen vietin normaali tyydytys on niin vahva, että ellei sitä kotoa saa, sitä hakee muualta; siitä johtuu se, että (yleensä) mies pettää.
Vaikken naisena ole koskaan harrastanut tai kokeillut ns. yhdenillan suhteita, ymmärrän miehiä jotka seksin takia näin tekevät.
Jos kotona on seksi loppunut ( en ymmärrä ns. väljähtymistä, aina voisi kokeilla jotain uutta/erikoista/kiihottavaa) mutta jos kumppani kokonaan kieltäytyy seksistä, ymmärrän vieraissa käynnin.
Seksuaallisuus on niin vahva vietti, että jos se on parisuhteessa kokonaan loppunut ja toisella on haluja, niin miksei ?
Kuinka se olisi toiselta pois, kun toinen ei edes halua ?
Olen naispaholainen, minä haluan.
Kaipaan seksiä ja ajattelen sitä usein.
Mieheni ei halua, lääkityksen takia ilmeisesti.
Sillä ei ole väliä, miksei toinen halua seksiä (väljähtänyt suhde/impotenssi/kiinnostuksen puute/muusta syystä)
vaan se on tärkeää, että jos toista haluttaa ja toista ei.
Tärkeää olisi tiedostaa, että meitä 'puutteessa' eläviä naisia on enemmän kuin kukaan tietääkään, me emme vain yleisesti puhu.
Jokin syy vaan pitää meitä yhdessä miehen kanssa joka ei halua seksiä.
Ehkä niillä miehillä on antaa jotain muuta kallista joka korvaa seksinpuutteen.
Vastaavanlainen kirjoitus oli, mutta sen innottamana kysyn; olenko naispaholainen, kun haluaisin avioliiton ulkopuolista seksiä kun en sitä kotoha saa ?
Kiinnostuneita olisi useitakin, sen olen kehonkielestä ja elekielestä huomannut.
Tärkeää on tietää, että viehättäisin 'normaalia' miestä, kyse ei siis ole siitä.
Olenko uskollinen hamaan hautaan kärsien ja itseäni viikottaen tyydyttäen vaiko otan seksisuhteen nauttien, kun se ei ole mieheltäni pois, kun hän ei sitä halua ?
Jos tyydytän itseäni/en salaa seksisuhdettani onko se parempi, kuin salaa ?
En tarkoita umpijulkista suhdetta, että koko kylä tietää, vaan että mieheni tietää minulla olevan pelkän seksisuhteen, ei sitä milloin menen 'nylkyttämään'.
Auttakaa asiallisilla ja auttavilla vastauksilla. Kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
moi,miehinen näkökanta asiasta on, että naisilla on samanlaisia tarpeita kun meillä miehilläkin seksin suhteen.Jos seksuaalinen vietti on kova eikä kotona toinen osapuoli pysty tyydyttömään niitä tarpeita, niin jossain vaiheessa ajaudutaan väistämättä siihen tilanteeseen, että tyydytystä haetaan irtosuhteista tai mahdollisesti pitempiaikaisesta partnerista jonka kanssa harrastetaan vain
kuumaa seksiä ja jatketaan elämää asuinkumppanin kanssa. Onhan se mukavaa käpertyä jonkun kainaloon hyvän seksin jälkeen, kyllä se itsetyydytyksen voittaa.
Omasta kokemuksesta tiedän, etteivät yhden illan suhteet ole mikään ratkaisu. Parempi on pitkäaikainen vakituinen ns. kakkos-suhde. Tässä toisessa suhteessa täytyy kuitenkin tarkasti sopia, että se pysyy vain kakkos-suhteena.
Jos jompikumpi ottaa suhteen tosissaan ja rakastuu, niin sitten tulee vaikeuksia.
Suosittelen siis omasta kokemuksestani kakkos-suhdetta ja senkin määräaikaisena. Jos kakkossuhde jatkuu liian pitkään on sen taakse jättäminen turhan vaikeaa.
Ihmisellä on tunteet mukana,ei hän ole kuin eläimet,että kun vain himonsa saa tyydytetyksi,siillä selvä.
On vastuullisuutta,minkälaisiin vaaroihin voi itsensä laittaa jonkun aivan
oudon ihmisen kanssa,seksitaudit ovat kuulemma lisääntyneet, osin
ulkomailta tuotuja ! Jospa saa elinikäisen riesan.