Yksi viimeisiä argumentteja filmikameran puolesta on se että filmiä on paljon paljon vaikeampi väärentää kuin tiedostoja. Ehkä ainut toinen argumentti alkeelliselle filmikameralle on säteilynkestävyys eli jos esim. roikuttaa kameraa 2 kilometriä pitkän siiman päässä helikopterista ydintuhoalueen yläpuolella kun ilmamassa vaimentaa säteilyn kopterin päässä...
Onko mitään systeemejä miten varmistetaan ettei kuvauksen jälkeen muistikorttia tai kiinteää muistisirua ole poistettu ja laitettu väärennettyjä kuvia sinne? Joku sellainen systeemi että esim. kuvakennosta seuraava mikrosiru laittaa elektronisen allekirjoituksen dataan tai jotain sinne päin...
Ilmeisesti " kryptographic integrity " on suomeksi " kryptografinen eheys ", ehkä.
Onko mitään systeemejä miten varmistetaan ettei kuvauksen jälkeen muistikorttia tai kiinteää muistisirua ole poistettu ja laitettu väärennettyjä kuvia sinne? Joku sellainen systeemi että esim. kuvakennosta seuraava mikrosiru laittaa elektronisen allekirjoituksen dataan tai jotain sinne päin...
Ilmeisesti " kryptographic integrity " on suomeksi " kryptografinen eheys ", ehkä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kameranvalmistajahan voisi tehdä sovelman, joka laskee juuri otetusta valokuvasta hashin, joka tarkistussumma lisätään sekä kameran kuvaustietokantaan että valokuvan metatietoihin.
http://hash.online-convert.com/sha512-generator
Jos nämä tarkistussummat täsmäävät sekä keskenään että kuvatiedostosta myöhemmin lasketun uuden tarkistussumman kanssa, on kuva käsittelemätön.
Mikään ei tietenkään estä sinua ottamasta tarkistussummia vaikka heti omista kuvistasi, joita epäilet ehkä myöhemmin käsiteltävän...
Jep. Ongelmahan ei liity valokuvaukseen vaan yleisesti tietotekniikkaan. Äsken kuvaamasi ratkaisu on kaksisuuntainen salaus (Public Key Infrastructure). Kamera salaa kuvan salaisella avaimella, ja kuvan käyttäjä avaa sen julkisella.
Mutta jos kyse on juuri valo- tai videokuvaamisesta, niin eiköhän jokin vesileima olisi ihan mahdollista polttaa kuvaan sähköisessäkin muodossa. Tai sitten kuvan voi kuvata sellaisessa ympäristössä että sitä on vaikea väärentää. Stereokuvia on vaikeampi väärentää, koska kuvakulmien on sovittava yhteen.
Mutta varmentamiselle ei yleensäkään näytä olevan niin kovaa kysyntää, kuin historiassa. Aiemmin kuninkaan asiakirjoissa oli kalligrafiaa joka tuntui uskottavalta ja sen eteen oli nähty vaivaa. Nykyään kamerat ovat niin tarkkoja, että erillistä varmentamista ei tarvita.
Niin täsmennyksenä: Tuo kryptografiassa laajasti käytetty SHA-512 -hash liittyy tässä tapauksessa nimenomaan autentikointiin eikä salaukseen, eli ko. kuvaa ei olla mitenkään salattu, ainoastaan sen rakenne viimeistä bittiä myöten on varmennettu eli autentikoitu tarkistussummalla.
nikonilla on ainakin joissain rungoissa se autentikointitoiminto.
se kaiketi toimii jotenkin tuohon tapaan, luulisin.