Hei! Olen ensi vuonna 18-vuotta täyttävä lukiolainen mikkelistä. Tällä hetkellä asun 18-vuotiaan siskoni ja hänen 2 vuoden ikäisen samojedinkoira Vapun kanssa. Ensi kesänä(2013) sisko kuitenkin muuttaa toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja ottaa koiran mukaan, joten itse jään ilman koiraa, eikä se tunnu hyvältä vaihtoehdolta.
Siksi olenkin alkanut säästää rahaa omaa koiraa varten ja erityisen kiinnostunut olen ollut juuri Welsh corgista. Erityisesti pembrokesta. Ongelmaksi on osoittautunut kasvattajan löytäminen. olen selannut welsh corgi seuran kasvattajalistan useaan otteeseen läpi, mutta tuntuu ettei kellään ole kyseisen rodun pentuja suunnitteilla ensi kesälle.
Kysynkin nyt, onko muilla rodun parissa viihtyvillä tietoa mahdollisista pentusuunnitelmista?
Mahdollisesti löytyvälle kasvattajalle kerron mielelläni lisää millaiseen kotiin pentu pääsisi ja kysymyksiäkin riittää :) kiitos paljon jos joku viitsii vastata!
Siksi olenkin alkanut säästää rahaa omaa koiraa varten ja erityisen kiinnostunut olen ollut juuri Welsh corgista. Erityisesti pembrokesta. Ongelmaksi on osoittautunut kasvattajan löytäminen. olen selannut welsh corgi seuran kasvattajalistan useaan otteeseen läpi, mutta tuntuu ettei kellään ole kyseisen rodun pentuja suunnitteilla ensi kesälle.
Kysynkin nyt, onko muilla rodun parissa viihtyvillä tietoa mahdollisista pentusuunnitelmista?
Mahdollisesti löytyvälle kasvattajalle kerron mielelläni lisää millaiseen kotiin pentu pääsisi ja kysymyksiäkin riittää :) kiitos paljon jos joku viitsii vastata!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moikka! Hyvää kasvattajaa kannattaa odottaa, kuten hyvät perintötekijät omaavaa koiraakin. Itse odottelin omaa pembrokeani n. puolitoista vuotta, kunnes vihdoin löysin aivan mahtavan kasvattajan ja terveen pennun. Corgeilla on monesti ongelmia lonkissa, joten suosittelen että otat pennun kasvattajalta. joka on ennen pentujen teetättämistä kuvauttanut edes jommankumman vanhemman lonkat. Jos molemmat vanhemmat omaavat D/D lonkat, en lähtisi ostamaan koska ongelmia tulee aivan varmasti.. :/ Toivottavasti maltat odottaa, se varmasti palkitaan! :)
Yhdyn edelliseen kirjoittajaan, hyvää kannattaa odottaa. Itse kun otin ensimmäisen corgin niin olin aivan ulapalla kaikista koirille tehtävistä kuvauksista ja tutkimuksista ja niinhän siinä sitten kävi, että nyt koira on hieman päälle kaksivuotias ja todettu nivelrikkoiseksi. Lonkat ovat siis suoraansanottuna aivan surkeat.
Perehdy siis tarkkaan millaisille vanhemmille pentuja suunnitellaan ja muista että tärkeintä on pennun terveys, ei se että pentu on pakko saada kesällä. Toivottavasti sopiva kasvattaja löytyy! :)