Oli ruotsiksi ruuhkainen, kun me Jennin kanssa tultiin liftillä alas ja jälkeen sen me oltiin kypsät multiin. Jano vaivas ja jalkoja särki niin ja nenät ne olivat räässä kuin vapruset sateessa tirskuttiin pari tuntia Heinäpäässä. Edestakaisin edestakaisin edestakaisin edestakaisin edestakaisin. Aamuaurinko nälvii ja vinoilee ja taivas vettä mättää sekaan autojen mielemme himoitsee ja täytyy jättää H-E-I-N-Ä-PÄÄ, Heinää H-E-I-N-Ä-PÄÄ, Heinäpää, H-E-I-N-Ä-PÄÄ, Heinäpää H-E-I-N-Ä-pää, Heinäpää. Me istuimme rannalla asfaltin ja lauloimme suohon Ikeen, nappijuttu sanoi Jenni kun huomasin, että sormet oli jääneet pikeen. Edetakaisin... Van Morrison jostain HUUSI mua kiitin kaikesta enkä syyttä, mut meidän elämä on sen siunattua ystävällisyyttä. L-A-I-H-I-A, Lahia L-A-I-H-I-A, Lahia L-A-I-H-I-A, Lahia L-A-I-H-I-a, Lahia L-A-I-H-I-A. Lahia, L-A-I-H-I-A, Lahia L-A-I-H-I-A, Lahia L-A-I-H-I-A-, Laiihiiaaaaaaa! Kiitos!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Satoi niin että ostanahkamme ois saanut kateelliseks mateen niin me johonkin mentiin ja jostakin pois läpi elämän tihkusateen.