Olenko ainut jota etunimellä puhutteleminen ärsyttää suunnattomasti? Esim.Mitä sinulle Pirkko kuuluu? Miten Pirkon loma meni? Ole hyvä Pirkko. Pirkko sitä, Pirkko tätä... Ymmärrän että joissakin tilanteissa pitää kutsua nimellä, esim. jos toinen on kauempana, eikä kuule, mutta nimen hokemisesta en ymmärrä. Koen sen alentavana ja loukkaavana. Aivan kuin olisin pikkulapsi, jollain tavalla jälkeenjäänyt tai esim. työssä koen että minua ei pidetä tasavertaisena, vaikka työtehtävä olisikin täysin sama. En halua kuulla kokoaikaista nimen hokemista. Muistini toimii kuitenkin vielä sen verran hyvin, että oman nimeni muistan ilman hokemista.
Etunimellä puhutteleminen ärsyttää
pikkutyttökö?
1679744
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 167
Vanhimmat
Hassua, itse olen aina elänyt siinä luulossa, että ihmiset pitäisivät siitä, kun heitä puhutellaan omalla nimellänsä. Olen ajatellut nimellä puhuttelun lähentävän ja tekevän ihmisestä enemmän yksilön (vrt. Hei "sä"). Mutta ymmärrän kyllä, että eihän siitä välttämättä kaikki pidä. Kaikkea sitä oppii ja hyvä että sanoit. ^-^
Hei Pirkko on ihan hyvä etunimestä riippumatta.
Minä olen samaa mieltä kanssasi.....etunimeltä kustuminen on jotenkin alentavaa....."Miina menee nyt"....tuntuu vähän kuin puhuisi alempiarvoiselle! Miksi ei voi sanoa Hei, mitä sinulle kuuluu? Jos käyttää etunimeä tuntuu kuin olisi tyhmä tai holhottava lapsi!
Joo ei.
Tälläiselle etunimeä puhutellessa käyttävälle henkilölle voi vastata vaikka notta: "Pirkolle kuuluu hyvää, entäpä miten meidän Pertti voi tänään?", mikäli etunimellä puhuttelijan nimi on Pertti. Siinä loppunee Pirkottelut aika nopeasti.
Minusta on ainaki hyvä et kutsutaan nimellä. Kutsumista varten ne nimet ovat.
niin mitä olete mieltä onk o etu nimittelevät hitlereitä?
Eikös ne etunimet ole juuri sitä varten että niitä käytetään.
Pitäisikö työkavereita ruveta kutstmaan sukunimellä tai teititellä.Kyllä nyt on Pirkot ja Liisat ylpeitä ihmisiä.En ikinä ole tälläiseen törmännyt mutta kerta on ensimmäinen.Yleensä kun soitetaankin kännykkään kun yleensä ihmiset vastaa halooooooooo,niin sitä pitä kysyä on Pirkko puhelimessa.Nuo kelyt mitä sinulle kuuluu ovat ihan normaalia ja nimellä myös.Mutta minä tuntisin alaarvoiseksi jos tuttu sanoisi mitäs rouvalle kuuluu.
Etunimellä puhuttelu ja sen hokeminen on usalaisten matkimista.
Muuten tervehtiessä etunimen sanominen, jos sen tietää, on kiva pieni kohteliaisuus.
Minä vastaan koko nimelläni kännykkään, aina.
Se tuttu voisi sanoa:"Mitä sinulle kuuluu".
Kyllä se mukavammalta ainakin minusta tuntuu kun kysyy vaikka:"Mitä sinulle kuuluu Martti?
Kai minä nyt itsekin oman nimeni tiedän.
Mutta jos se toinen ei muistakkaan minun nimeäni ja kokeilee "kepillä"jäätä, että olikohan nimeni Martti?
Voi sen niinkin ajatella.
Niin luulisi.
Minä kyllä vaadin että minua kutsutaan Herraksi ja sitten myös heittäydyttään pitkälleen minun eteeni.
Koska olen narsisti, tykkään nimitellä muita ihmisiä heidän etunimillä. Jos haluan oikein kunnolla alistaa toista ihmistä, alan kutsumaan sitä sukunimellä. Jos muut ihmiset osoittavat tyytymättömyyttään siihen kun pyrin alistamaan muita ihmisiä, alan käyttäytymään aggressiivisesti tai alan toimimaan kuin pikkulapsi esiintyen idioottina valehdellen useista asioista.
Täällä toinen, jota tämä ärsyttää. Erityisen raivostuttavaa on jos sähköpostin alussa on "Hei, Jaska". Heti syntyy negatiiviset fibat lähettäjää kohtaan. Lähes yhtä typerää se on puhelimessa.
Joo. Etunimet vaan pois käytöstä. Kutsutaan kaikkia Tovereiksi. Se on tasa-arvoista, eikä kenenkään tarvitse tuntea kiusaantumista oman etunimen mainitsemisesta kun, kaikki ollaan keskenään Tovereita, niin vähemmän on sitten vihamiehiäkin. Kun nekin on Tovereita! Kyllä menee elämä helpoksi kun etunimet korvataan Toverilla. Siis käytännössä sosialisoidaan etunimet.
vaiha nimiä jos se inhottaa? --'
ei ole kyse mikä nimi on vaan ihan muusta.....se on jotenkin alentavaa.....parempi sanoa vain mitä sinulle kuuluu jne!
On se jotenkin alentavaa, siis kuulostaa siltä, esim joku kysyy minulta:
"Mitäs Päiville kuuluu?"
Tekisi mieli vastata, että kerron sitten kun näen hänet :)
Ihan kun ei muka itse olisi paikalla,
miksi siis ei voi kysyä: Mitä sulle kuuluu?
mrrrrr...
Ämmät lavis hurmaa vihasella biitillä. ANAALISEKSI AVAA ELÄMÄÄN UUSIA OVIA.
Woi hellan lettas sentään kun on iso ongelma kärpäsen pas....ulosteesta.
Olet joo, murrosiässä, kauris ja kaksonen yleensä minä ja minun mielipiteeni vaan oikeat horoskooppi merkeistä..itse puhuttelen ihmisiä heidän etunimellään ja se on minusta ystävällisyyttä ja kohteliasta.Sukunimellä jos puhutellaan on jo virallisempaa ja ei niin ystävä pohjalla.
Elämässä on isompiakin kiperiä asioita kun nimi millä puhutellaan.........
Joo ja keskustelupalstallehan saa tehdä aloituksia vain niistä maailman kiperimmistä asioista. On jokseenkin puusilmäistä olettaa, että jos joku kirjoittaa jostakin elämänsä pienestä havainnosta tai ärtymyksestä, että juuri se asia olisi tämän ihmisen elämän kiperin asia.
Joka keskusteluun tulee aina joku "tyrmääjä" joka tulee kertomaan miten juuri tästä aiheesta ei saa puhua.
Tuosta horoskooppihorinastasi en kyllä tajunnut mitään.
Ihmiset joilla on oikeita ongelmia, ei jaksa valittaa turhasta.
Monilla ihmisillä olisi kaikki edellytykset onneen (ihminen/ihmisiä jotka rakastavat heitä, hyvä terveydentila, tarpeeksi ruokaa jne), mutta he päättävät tehdä elämästään paskan. Säälittää tuollaiset henkilöt, jotenkin hirveää tuhlausta. Turhasta valittaja ja negatiivinen ihminen on sanomattakin, jostakin syystä, onneton.
Kukahan se täällä ottaa asiat vakavasti. Toisilla on tapana tehdä havaintoja erilaisista maailman asioista ja pohtia niitä. Jos sulla ei ole, niin ei se tarkoita että sinä määrität minkä asian pohtiminen on turhaa ja minkä ei.
Riitta ryöväri tytär...et tainnut ihan ymmärtää aloittajan pointtia. Onko mitään ärsyttävämpää kuin se jos keskustelu etenee vaikka näin:
1.No hei Miia, mitäs Miialle kuuluu? Mitäs Miia on tehnyt viime aikoina? Vieläkö Miia asuu samaasa paikassa kuin ennenkin. Onko Miia missään töissä? jne jne...
Miksi se ei voi mennä vaikka niin että:
2. Hei Miia, mitäs sulle kuuluu? Mitäs oot puuhaillu viime aikoina? Vieläkö asut siellä missä ennenkin, ootko missään töissä nykyään...jne,.
Kumpi puhe tapa kuulostaa mielyttävämmältä? Kumpi on luntevamman ja mukavamman kuulosta. Mä ainakin haluan että mun kanssani keskustellaan tuolla tyylillä 2.
Niin, eihän nimeä käytetä kun tervehdittäessä tai jos puhuteltava ei käy muuten ilmi.
Saa kai ihmiset keskustella ihan mistä asioista haluavat. Taas joku egoistinen "tärkeä" tulee kertomaan mistä saa aloituksen tehdä. Jos sun mielestä aloitus on ajan hukkaa, mitä helvettiä edes avaat otsikon linkkiä.
Et ole ainoa, jota se ärsyttää. Amerikasta apinoitu puhetyyli, joka on pesiytynyt suomalaiseen puhekulttuurriin muun vastaavan paskan lisäksi. Ikävä kyllä.
Ja on päässyt oikein koulutuksessa käyty. Sen jälkeen vain kuule Jussi, mitä jos Jussi jne. Vttu, sanoin aika äkkiä, jotta tuo Jussittelu lopu, en enää vastaa ja niille, joille pystyin, ilmoitan antavan potkut ellei lopu.. Loppuihan se.
Amerikassa on on tyylinsä eikä se siellä kuulosta huonolta.....eikä USA ole ollenkaan huono maa.....USA on hyvä! Sinulla on vain heikko itsetunto ja tarvitset aina haukkua jotakin ja Suomessa se passaa haukkua USA:ta, kun ei haluta huomata mikä mätä maa on ollut tuossa mädättämässä paska ideologiallaan koko maailman ja suomalaisetkin ovat sille sileunsa antaneet!
Vankiloiden maa se on.
Joo, tää on tätä Amerikkalaistumista. Kaikkea Amerikkalaista apinoidaan estoitta.
kyllä muaki vituttais jos nimeni olisi pirkko
Minä kyllä olen Pirkko ollut jo yli seitsemänkymmentä vuotta. Eikä v.tuta yhtään vielä.
Kyllä sukunimiäkin on jos millaisia,,,osuipa kohdalleni nimi " Törö " silloin ajattelin että enpä halua rakastua tuohon mieheen... Vai olisiko se teistä ollut kiva Pirkko Törö,,,
kumpi nimi olisi enemmän risonut ? Minun mielestäni tuo jälkimmäinen...
Jos Pirkko Törö menisi naimisiin vaikkapa Pertti Huulisen kanssa, niin Pirkosta tulisi
Törö-Huulinen ,.
Nii no nimeenhän ne ihmiset rakastuukin. Mutta joo, itse kaupassa varausta tehdessä, kaupaun myyjä kuuli sukunimeni väärin ja kirjoitti papereihin Tyrmä ja kutsui minua Tyrmäksi. Kyllä se vähän korviin kapsahti....
Kuvassa olen MINÄ... läksyttämässä LÄSKIÄ MIESSIKAA!
Jenkithän sanoo toisen etunimen aina kun se on mahdollista. Pelkästäänhän tervehtiessä hein sijaan riittää nyökkäys ja henkilön etunimen sanominen. Siis jos tapaan Matin kaupassa niin nyökkään ja sanon: Matti. En tervehdi muilla sanoilla,
Minua ärsyttää myös tämä jenkkiapinointi!
Samoin sähköpostisinuttelu omalla nimelläni. Negafibat tulee heti. Sama juttu puhelujen kanssa.
Ihminen ikäänkuin nostaa itsensä minun yläpuolelleni kutsumalla minua etunimelläni, aivan kuin lapsia kutsutaan. Toisen huomion herättämistä.
Minä pidän siitä, että minua kutsutaan rouvaksi (siis vieraampi ihminen). Ulkomailla pidän Madam-nimityksestä.
Ei tarvitse tulla heti niin kamalan tutuksi, että etunimiä käytetään.
Tämähän on itse asiassa etunimittelijän markkinointistrategiaa vain.
Markkinoija ottaa siis yliotteen, tai pyrkii siihen.
kuulostaa aika todelliselta.
Pirkko osta mulle karkkia. Pirkko pese mun vatteet.Pirkko siivoa mun huone.Pirkko vie mut sinne.Pirkko hai mut sietä.Pirkko anna mulle rahaa.Hmm.Kuka Pirkko?No,tietysti "äiti" Pirkko.
Ulkomailla tämä etunimeltä puhuttelu kuulu käytsötapoihin. Pelkkä "hei" on epäkohteliasta, pitää aina sanoa "hei Pirkko".
Voit varamsti ainakin töissä ja kotona määrätä, ettei sinua saa puhutella nimeltä.
Tämä johtaa siihen, että lapset eivät saa sanoa "äitiiii, pyyyhkimäään!", vaan "sä siellä, pyyhkimäääään!". Ja pomo sanoo, että "hei sinä siellä kolmannen työpöydän takana, tulisitko palaveriin". Koulussa opettaja voisi sanoa, että "sinä kolmannen rivin neljäs sieltä saat vastata".
Voisimme peräti ottaa tavaksi osoitella ihmisiä etusormella jos kohdistamme sanan juuri tälle henkilölle. Näin ei tarvitse loukata ketään puhuttelemalla tätä etunimeltä.
Riskinä on myös se, että sinua aletaan kuvailla etunimen mukaan jollakin muulla tavalla, mistä tunnistat itsesi. Esimerkiksi, "hei sinä tukeva raitapaitainen täti siellä" tai "onko kukaan nähnyt sitä nimeltämainitsematonta muijaa joka vetää herneen nenään etunimensä käytöstä?"
Ei tarvi vetää överiksi.
On erilaisia tapoja käyttää etunimeä puhutellessa. Jos vaikka istutaan porukalla ruokapöydässä lounastunnilla, niin on ihan ymmärrettävää sanoa toisen etunimi, jos kysyy kohdistetusti jotakin juuri häneltä. Senkin voi kuitenkin sanoa eri tavoilla. Kysymyksellä "Mites Pirkko sun loma meni?" on erilainen sävy kuin kysymyksellä "Mitenkäs Pirkon loma meni?". Näistä jälkimmäinen on puhetapa, jota hyvin yleisesti käytetään lapsille puhuttaessa, ja sen takia se nostaa joidenkin ihmisten karvat pystyyn. En tiedä onko sattumaa vai ei, että mun tuntemista ihmisistä sellaiset muita dominoimaan pyrkivät ihmiset sattumoisin puhuttelevat juuri tällä jälkimmäisellä tavalla.
Niin ja tosiaan tiedän, että eri maissa tuo on normaali tapa. Suomessa se ei kuitenkaan ole ollut, etenkään juuri tuo kolmannessa persoonassa puhuttelu jota täällä käytetään lähinnä lapsille. En kyllä tiedä käytetäänkö kolmannessa persoonassa puhuttelua ulkomaillakaan aikuisille.
Meillä tehdään sinunkaupat, mutta monissa muissa maissa sovitaan, että voi puhutella etunimellä.
Pomoa ja opettajaa, naapurin isäntää ja muita arvokkaita nimitetään Sir. Meillä ei ole erityistä kunnioittavaa puhuttelusanaa.
Tv-filmeissä paikalle tuleva tervehtii jokaista ja sanoo kaikkien nimen. Jokaisen etunimi täytyy muistaa. Nimeä käyetään kaikessa sananvaihdossa.
Ei se meidän kieleemme käy. Sanomme hei kun tulemme joukkoon, eikä kukaan katso jääneensä tervehdyksen ulkopuolelle.
Tuntuisi ihan hassulta, että porukka vastaisi kuorossa Hei Pirkko. Vain siinä tapauksessa, että takavasemmalla jotkut juuri juoruavat Pirkon edesottamuksista, on kavereiden syytä korostaa, että Pirkko astui huoneeseen.
Käynyt jo selväksi, ettei osa täällä ymmärrä tuollaisia aste-eroja kommunikoinnissa. Sille on varmaan jokin nimikin, moiselle puutteelle.
Joo, aika moni joko ihan tahallaan tai yksinkertaisuuttaan tulkitsee tämän asian niin, ettei ihmisten etunimiä saisi ollenkaan lausua... Sitten voikin alkaa jo paasata asian vierestä. Ah, keskustelupalstat
Nimellä puhutteleminen on erittäin kohteliasta.
Itse ymmärsin että tarkoitat sitä kun joka lauseessa sanotaan esim maija miten sun loma meni ja joo maija kyllä mä ymmärrän.Ymmärsitkö sinä maija. Se on kyllä alentavaa, koska siinä tulee samanlainen olo kun pikkulapsena kun sinulle puhutaan ihan kun et ymmärtäisi mitään. Ymmärsinkö oikein mitä tarkoiti?
Todennäköisesti ymmärsit, mä ainakin olen näitä jotka karsastavat tietynlaista etunimen käyttöä (etenkin juuri tuota "ylikäyttöä"), ja ymmärsin aloittajan pointin juuri noin kuin sinäkin.
Jotkut myyjäthän käyttävät tuota myös, se on varma tapa saada mut ärsyyntyneeksi ja siihen tilaan etten varmasti osta mitään. "No hei Pirkko, meillä olis sulle Pirkko nyt tällainen tosi hyvä tarjous. Ootkos sä Pirkko kiinnostunut ruoanlaitosta? Tehdäänkös kuule Pirkko nyt niin että laitetaan sulle täältä tämä lehti tulemaan...". En tiedä onko tarkoitus luoda jotain keinotekoista tuttavallisuutta tai läheisyyttä (ei toimi ainakaan mulla, päin vastoin tuntuu vastenmieliseltä) vai manipuloida Pirkko sellaiseen "alempaan", lapsenomaiseen ymmärtämättömyyden tilaan jossa hän tyytyy siihen kun pirkottelija päättää että pistetään lehti tulemaan.
minusta kanssa aloitteja tarkoitti juuri tätä. eikä se meillä onneksi ole kovin yleistä. mutta joka kerta kun kohtaa sitä se ärsyttää yhtä lailla.
kahden henkilön välisessä keskustelussa täysin turha tapa, hokea keskustelukumppanin etunimeä ja useimmiten siihen syyllistyvät ei niin tutut ihmiset . tapa on selvästikin tarkoitushakuinen, mikä vaan mahtaa olla periimmäinen tarkoitus. en ole kokenut sit alentavana enkä vähättelevänä vaan pikemminki kertovan puhujan puutteista.
Itse olen kyllä ajatellut syyn olevan jonkinlaisen ystävällisen ja lämpimän ilmapiirin luomisen. Myyjillä päästä ehkä ikäänkuin lähemmäksi. Jossain TE-keskuksessakohan kuulin sitä myös.. ja kyllä ärsytti.
Meillä se meni niin, että Hei Tytöt! No kahvipöydässä aloin puhutella: Hei Pojat!
Loppui tytöttely lyhyeen...tajusivat mitä tarkoitin.
Kaikesta sitä nykyään vedetään herneitä neniin. Ne äänensävyt ei nyt välittynyt ihan tänne palstalle asti, joten en tiedä, mistä ihmeestä loukkaannuit. Ihan vaan siitä, ettei sinua naisiteltu? Voi Jeesus, et voi olla vainoharhaisia ihmisiä.
Minua ärsyttää enemänkin tytöttely jota ainakin miehet käyttävät usein, en tiedä mistä moinen johtuu kun he eivät uskalla käyttää esim.että " me tarvittais pari tyttöä mukaan" voitaisiin mieluummin käyttää vaikka nimiä esm. jospa mukaan lähtis vaikka
Pirkko ja Liisa tuntuisi jotenkin luontevalta. Usein työpaikalla törmää tähän esimiehen taholta.
Sitä vartenhan nimi on olemassa että sitä käytetään. Miksikä sitten pitäis kutsua? Pitääkö alkaa rouvittelemaan tai neidittelemään?
Ai tulkitsitko sä asian niin, että KAIKENLAINEN etunimen käyttö olisi jotenkin negatiivista? Jos tulkitsit niin suosittelen lukemaan tätä ketjua hiukan.
Ihan tuon keskustelun avauskirjoituksen perusteella sanoin ja tulkitsin oman mielipiteeni asiasta. En jaksa lukea koko meuhkaavaa ketjua vaan vastatakseni tuohon aloitukseen.
Joo, no voin kertoa että kyse ei ole siitä, etteikö toisen etunimeä saisi ollenkaan sanoa. Aloituksessakin mainittiin sana "hokea" aika moneen otteeseen. Siitä voisi saada jotain ideaa mistä puhutaan.
Siinä tapauksessa ymmärsin väärin. Pahoitteluni.
>Olenko ainut jota etunimellä puhutteleminen ärsyttää suunnattomasti? Esim.Mitä sinulle Pirkko kuuluu? Miten Pirkon loma meni? Ole hyvä Pirkko. Pirkko sitä, Pirkko tätä... Ymmärrän että joissakin tilanteissa pitää kutsua nimellä, esim. jos toinen on kauempana, eikä kuule, mutta nimen hokemisesta en ymmärrä.
No tiedätkös Pirkko. Ei minuakaan Pirkko, pari kertaa häiritse mutta tosiaankin, olen minäkin pari kertaa törmännyt Pirkko, tällaiseen mainospelleen joiden jenkkityylisen-mainostus-raamatun mukaan tarvii luoda asiakkaaseen ja tilanteeseen sopivan leppeä tunnelma. Ja Pirkko, heidän mielestään se tarkoittaa että hoetaan joka lausessa toisen etunimeä.
Puolen tunnin jälkeen onkin jo valmis vetämään turpaan jos vielä kerrankin kuulee tota jenkki-höhää.
Ja minähän en tiedä tätä sinun tapausta, ainahan näitä tytöttelijöitä löytyy vaikka omatkaan korvantaustat ei olisi vielä kuivuneet? Tai muuten vain pomotteluun taipuvaisia.
Yksi keino vastata tähän on tietysti vastata samanlailla: Eihän se nyt Einari niinkään ole. Kiitos Einari, otan mielelläni lisää kahvia. Viitsitkö Einari vielä ojentaa sokerin?
Ei minua ainakaan häiritse, jos minua kutsutaan etunimellä. Se tekee minun mielestäni puhuttelusta henkilökohtaisemman.
Toinen asia on sitten jos nimeäni jatkuvasti hoettaisiin.
Kyllä on murheet vähissä jos jaksaa tollanenkin asia vaivata..voi jessus. Ihan sama mulle puhutteleeko mua joku etu-tai sukunimellä tai vaikka keskimäisellä,jos siltä tuntuu. Kaikki käy. Kunhan ei haukkumanimellä ala kutsumaan :D
Niin no, kaikilla ei ehkä ole kykyä vuorovaikutuksen hienovaraisten nyanssien tunnistamiseen ja erottamiseen. Silloin tosiaan ei varmaan näe mitään väliä sillä vaikka puhuteltaisiin väärällä nimellä. Samat tyypit eivät varmaan myöskään näe mitään ihmeellistä siinä, miten hyvin yleisesti (erit. hoitokodeissa) vanhuksille lässytetään kuin he olisivat 1-vuotiaita tai muuten aivan vajaita. Joissakin ihmisissä sellaisten asioiden pohdiskelu, joita ei oikein itse tajua, herättää ärtymystä ja tarvetta torpata koko pohdiskelu heti alkuunsa "mitä väliii!!?!??" -argumentilla.
Täällä on ollut samasta aiheesta juttua
http://www.vauva.fi/keskustelu/1704016/ketju/olenko_outo_etunimella_puhuttelemisesta
Kohtuullisessa määrin etunimellä puhuttelu on ok, tuttujen kesken ja tilanteissa, joissa se on tarpeen (enempi porukkaa koolla). Ärsyttää erityisesti silloin, jos puhelinmyyjä aloittaa puhelunsa käyttäen etunimeä, ja jatkaa sen hokemista. Ei tosin pitkään, koska suljen puhelimen.
On ihmisiä, jotka osaavat käyttää etunimeä luontevasti. Sitten on ihmisiä, joille on opetettu, että etunimeä pitää käyttää, mutta joiden käyttämänä se pelkästään ärsyttää.
Limpparin Pirkko
Kaikkein ärsyttävintä on puhutella etunimellä ja kolmanessa persoonassa. Lapsia usein puhutellaa: "Mitäs se Jami on tänään touhunnut? Onkos Tiina nähnyt joulupukkia? Sama malli on usein vanhustenhuollon väellä: "Onko Annin jalka vielä kipeä? Ottaako Eino lisää kahvia?" Vaikka paikalla ei olisi muita kuin nämä kaksi henkilöä.
Ainakin itse koen alentavana, jos joku puolituttu kaupassa alkaa puhuttelemaan: "Onko Maija säilynyt flunssalta?" Höh, kuka Maija? Minäkö vai joku muu? Naapurin Maija? Miksi puhutella kolmannessa persoonassa, jos voi suoraan sanoa.sinä? Voisi sanoa edes: "Oletko sinä Maija säilynyt flunssalta? Onko Anni jalkasi vielä kipeä?" Kolmas persoona on puhuttelussa tosi tyhmää ja alentavaa.
Kyllä. Juuri näin.
Oletko harkinnut asiaa, että sanoisit asiasta työkavereille?
Kirjottamasi perusteella tuo jälkeenjääneisyys taitaa olal aiak lähellä totuutta..
Olisko kuitenkin mahdollista, että sä et vaan tajua?
Tuo on ihan hyvä juttu käyttää nimeä myös vastatessa, jos joku lisää puhutteluun vastapuolen nimen. Nimeä käytetään tehostaakseen omaa kysymystä ja lisäämään omaa mielivaltaa. Käyttämällä sinä, mitä sinä jne keskustelussa ainakin pyritään saman arvoisuuteen, eikä toisen alistamiseen. Ei muuta kuin vastauksessa myös puhuttelijan nimi esiin, jos nimeä halutaan käyttää.
Etunimen käyttö täällä Saksassa tarkoittaa kohteliasta käytöstä, ja se todella kuuluu ihan normaaliin jokapäiväiseen kanssakäymiseen. Vuosia sitten, kun muutin tänne niin vierastin kovasti tuota etunimen käyttöä melkoisen tiuhaan tahtiin ja meni aika kauan, ennenkuin pystyin itse luontevasti tuon tavan omaksumaan.
etunimien käyttäminen puhuteltaessa vaatii käyttäjältään erinomaisia sosiaalisia taitoja. Erittäin viehättävää henkilöltä, joka osaa etunimen oikeaan kohtaan laittaa. En lähtisi itse käyttelemään ko tapaa, koska ylimennessään se on niin ärsyttävää. Olen myös kohdannut tällaisen henkilön, joka ei osaa ;)
tai jos nimenkäyttäjällä itsellään onkin vaika muistaa sen ihmisen nimeä, jolle puhuu :D
mua on aina puhuteltu sukunimella koska joka paikassa on ollut mikoja useampi.
Moro, kaima!
Ei minua ainakaan puhutella jatkuvasti nimelläni. Aika harvoin kyllä mainitsen muiden nimiä, se vain ei tunnu luontevalta. Jos paikalla on paljon ihmisiä, voi olla tarpeellista sanoa nimi, niin muut tietävät kenelle puhutaan.
Kyllä minuakin tuttaisi jos nimeni olisi Pirkko.
Mitä se edellinen siinä huohottaa että mukamas V..tutaa ...Pirkko nimi. Entä jospa se olisi vaikka sun äitisi nimi niin olisit oppinut sitä kuulemaan ja hyväksymään ,,,mieti vähän.....
Hei Pirkko! Minä pidän ainakin, jos minua puhutellaan etunimellä, se on paljon nuorekkaampaa! Tervetuloa Pirkko muiden nuorekkaiden joukkoon. Älä anna pipon kiristää :)
Se on sinulle ihan oikein. Femakkoja pitääkin kutsua etunimellä, että erottuvat meistä ihmisistä alempiarvoisuudellaan.
Eihän etunimellä kutsumisessa mitään vikaa ole, vaan siinä, että sitä nimeä pitää hokea silloinkin, kun keskustellaan kahdestaan kasvotusten/puhelimessa.
puristus pakaroillesi Pirkkoni.... Pirkko taitaa olla feministi....
tuo on niin tutun kuuloinen lause että, heitän sulle takas että arvaa mistä minä sinua puristaisin.? Enkä muuten ole femakko.
Pitääkö sitten sanoa armeijan tyyllin: Toimistohiiri te?
Vanhempia ihmisiä isovanhemmat yms teititellään jne mutta millä ihme nimellä sua pitäis kutsua jos ei Pirkkona? Sukunimellä kutsutaan virallisesti vaikkapa armeijan palveluksissa yms mutta jos läheisen pitää kutsua sua sukunimellä niin jo on huonosti asiat.
Ja sinäkö et myöskään tajunnut, että kyse ei ole kaikesta etunimen käytöstä (eli ettei muka saisi kutsua toista etunimellä ollenkaan) vaan vain tietynlaisesta ja nimenomaan etunimen jatkuvasta hokemisesta?
Ihan selkeä tuo aloitus mun mielestä oli. En tiedä miksi kovin moni vetää ihan outoja johtopäätöksiä aloituksesta. Ihan tappelunhalun vuoksi vai ymmärtämättömyyttään?
Tyhmyyttään. Turha hermostua.
Ainakin Espanjassa, jossa olen asunut vuosia, etunimellä puhuttelu on paljon yleisempää kuin Suomessa ja täysin normaalia sekä kohteliasta, etunimen käyttäminen osoittaa, että välittää toisesta.
Minkäs takia tällä Pirkolla on sitten etunimi jos ei sitä saa käyttää? Pitäisikö kaikkia kanssaihmisiä alkaa kutsua esim. Te: te siellä ja mitenkäs te ja teillähän on... ja tehän olette.
pointtihan tosiaan oli ettei sitä etunimeä saa käyttää olleenkaan juuh...
tämän ketjun aloittanut, on erittäin
Vaihda nimesi jos ei kelpaa? Ei tuossa pahemmin muita vaihtoehtoja ole.
Etkö tajua oikeasti vai haastatko vaan riitaa?
Äläs nyt Pirkko hulluja puhu.
Minun työpaikoillani ja kaikissa muissakin yhteyksissä on aina käytetty vain sukunimiä. Koulussa kun viittasi opettaja antoi vastausvuoron "Juu sieltä...Virtanen"
Armeijassa oli "Alokas Virtanen" ja myöhemmin "Alikersantti Virtanen", työpaikan saatua armeijan jälkeen oli firmassa kaikki sukunimillä. Johtaja Järvinen, Tekninen insinööri Kolehmainen, itse edelleen puhuteltiin Virtaseksi.
Sukunimillä aina oltu kaikkialla, eikä ole ihmetyttänyt ollenkaan.
Olen kokenut samoin aloittajan kanssa, että etunimen toistuva mainitseminen kertoo hokijan ylimielisestä asenteesta. Puuttuu kunnioitus toista ihmistä kohtaan. Puhutaan ja lässytetään niin kuin jollekin kissan pennulle. "Ottaako se Pirkko mamulia kahviin?" Suuttumuksesi on aiheellinen.
Etunimen mainitseminen kuulostaa mukavalta ja se voi viestiä sanojan aidosta kiinnostumisesta, kun se lausutaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Mutta se on kokonaan toinen juttu se.
Voi olla Pirkko joka kokee että hänen nimeään käytetään liian ahkerasti.Joka lauseen alussa ja keskellä ja vielä lopussakin että se ärsyttää. Mutta vaikka olen myös Pirkko
En ole törmännyt tuohon , ainakaan liikakäyttöön. Eikä nykyisin ole edes ärrävikaisiakaan joka saisi mimen kuulostamaan korostetusti.
Jos minulla olisi ollut tyttölapsi olisin hänestä tehnyt....Naima Muisto.
No joo...Sanotaanko tälleen, ett miten ihmiset voi olla noin arkoja ja herkkiä tuollaisia pikkuasioita kohtaan? Eikö etunimellä kutsuminen ole normaalia?
Siksi, että se on teennäistä, eikä peitä ilmiselvää manipulointi-yritystä. Samat ihmiset voivat ärsyyntyä mainoksista yms. Uskon, että naiset ylipäätään ovat vähän tarkempia tällaisillekin nyansseille. Mikä näkyy myös heidän omassa ulosannissaan. Hyvässä ja pahassa - valitettavasti.
Kannattaa lukea se aloitus uudelleen jos tuntuu vaikealta ymmärtää. Siinä mainitaan useamman kerran sana "hokea". Siitä tarkkasilmäinen voi saada viitettä mitä aloittaja tarkoittaa. Myös ketjusta noin muuten löytyy keskustelua, joka tarkentaa sitä mitä tässä tarkoitetaan.
Vai onko niin, että osa keskustelijoista jaksaa lukea ehkä otsikon ja ekan lauseen ja sitten onkin jo kiire päästä kommentoimaan ohi aiheen.
Onpa ihanaa, että joku muukin ajattelee noin! Olen todellakin kuvitellut olevani ainoa, jota se ärsyttää ihan suunnattomasti. Jopa niin paljon, että karsin ystäväpiiriäni sen mukaan, kenen seurassa joudun kuuntelemaan oman nimeni hokemista joka välissä. En kyllä ajattele sitä mitenkään alentavana ilmaisuna, ainoastaan typeränä ja ärsyttävänä, sellaisena, jota en jaksa kuunnella.
Kaikkein raivostuttavinta se on puhelinmyyjällä. He vielä hokevat helposti sitä nimeä lyhyen puhelun aikana monta kertaa - aina turhaan. Kun puhelinmyyjä ensimmäisen kerran mainitsee nimeni (jossain muussa yhteydessä kuin kysyessään, että onko "etunimi" puhelimessa), niin kauppa on menetetty siinä. Eikä asiaa paranna yhtään se, että minun kutsumanimeni ei ole ensimmäinen nimeni, jota ne myyjät kuitenkin aina käyttävät.
Tokihan minun nimeäni saa käyttää silloin kun se on tarpeen. Jos vaikka halutaan herättää huomiotani isommassa porukassa tai vaikka pienessäkin, jos olen vaikka ajatuksissani enkä muuten reagoi keskusteluun, jonka en tajua olevan tarkoitettu minulle. Tai kun ollaan porukassa ja halutaan kohdistaa sanat juuri minulle tai yleensä puhutaan minusta. Silloin nimeä kuuluu käyttää, sitä varten se on. Mutta turhanpäiväinen hokeminen on niin rasittavaa, että LOPETTAKAA se!
maailma on täynnä mitä eriskummallisia otuksia.
Puhun toisille ihmisille just niinkuin veljelleni tai siskolleni. Herroja ei ole olemassakaan: kaikki ihmiset on tasa-arvoisia. Ja jos vedät herneen nenääsi siitä kuinka sinua kutsun, nimellä tai ilman, niin siitä vaan.
Toki itseäkin ärsyttää jotku pikku seikat,mutta minusta ihan luonnollista että Pirkkoa kutsutaan Pirkoksia enkä kyllä usko että sillä yritetään mitään pahaa ennemminki yritetään olla mukavia ja kohteliaita.
MADAM PIRKKO!
MIKSI OLETTE NIIN VIHAINEN MADAM PIRKKO?
ETTEKÖ VOI HYVIN MADAM PIRKKO?
Sieltä vanhoista kotimaisista elokuvistahan se tulee tyyli puhutella alentuvasti etunimellä: "Jos Alviina on tiskannut, niin sitten Alviina voi mennä kantamaan vettä saunaa. Ja jos Mauno on saanut heinät latoon, niin Mauno voi mennä syömään."
Mutta ei ollut soveliasta, että renki-Mauno olisi vastannut emännälle samalla mitalla ja puhutellut etunimellä: "Kiitos Martta." Ei toki, vaan Maunon piti vastata: "Kitos rouva tai emäntä. Korkeintaa saaattoi sanoa: "Kiitos Martta-rouva."
Ihme Impivaara apinoita Suomi täynnä. On erittäin kohteliasta puhua etunimellä.
Ehdottomasti pitää sanoa, Rouva Henttonen, miten lomanne meni; Herra Yliköngäs ehdittekö käydä täällä.
Kyllä minusta on nimeltä mainitsemine ihan lämmin tapa työ yhteisössä. En kyllä ymmärrä kantaasi sihen että nimeltä mainitseminen on sinusta ärssyttävää. Vai onko muuten haluttu sinun ymmärtävän että olisit jotenkin hellittelyn kohde työ yhteisössäsi. Minä olen kokenut oman nimeni mainitsemisen minua puhuteltaessa, että henkilö haluaa olla minulle erikoisesti läheinen työ yhteisössä ta jossakin muussa ryhmässä tai yhteisessä projektissa. Joskus olen käsittänyt nimeltä mainitsemisen jopa hellittelynä ja tullut hyvälle mielelle siitä.
En voi mitenkään hyväksyä mikäli minulle ei puhuta niin että ensin kysytään lupaa sille. Esim. Herra Virtanen, voinko puhutella Teitä ? Mikäli annan luvan, voi jatkaa esim. Herra Virtanen, anteeksi että tunkeudun yksityiselämäänne mutta miten Teidän lomanne onnistui ? Tai voi kysyä myös. Herra Virtanen, voisitteko ystävällisesti kertoa minulle kellonajan ? Muutoin luulen pian olevani yhtä ala-arvoinen kuin kysyjäkin, eikä se tietenkään sovi minulle.
hei pirkko, vaikutat idiootilta. oletko, pirkko, idiootti?
Kyllä vaan..
Onko jotain muita oireita esiintynyt..?
Mua ei oo koskaan 'kohdeltu' noin. Ainoastaan siinä tilanteessa kun pyydetään huomiota tai vakavampaa keskustelua niin nimi mainitaan johon toki reagoinkin. Ei haittaisi että puhuteltaisiin enemmänkin. Jotkut ihmiset voivat tarvita jonkin avun muistaakseen sinut ja hokevat nimeä jotta tietävät kenestä on kyse. Kyse ei ole sinusta ja persoonastasi vaan siitä toisesta henkilöstä.
Kyllä minä sinuna laittaisin nutturaa vielä tiukemmalle ja pitäisin kinttuja ristissä koko ajan.
niinkö
Kun tutustuin tähän artikkelliin inni itse puhuttelisin sinua aasiksi.
Mihin ihmeen artikkeliin?
Alkaa tosissaan huolestuttaa ihmisten medialukutaito jos suoli24-aloitukset on ARTIKKELEITA :DD
tuota tuota,minusta sinä kärsit jostakin komleksista ? minusta etunimellä puhutteleminen on jonkin näköinen luottamus ko henkilöä kohtaan,mikään ei ole ärsyttävänpää kun puhutellaan suku nimellä "KUULEPPA MÄHÖNEN " "MITÄ MÄHÖNEN" jne näitä MÄHÖSIÄ on pilvin pimein, eli kuka MÄHÖNEN ???? eli reilu peli ainakin kehä3 ulkopuolella sisä puolella tehköön mitä lystäävät!!
Ei huolta, kemiläinen 5, ei täällä moni muukaan tainnut tajuta, mistä aloituksessa oli kyse. Ap ei tainnut tarkoittaa sitä, että aina pitäisi kutsua sukunimeltä, vaan sitä, ettei etunimeä (sen paremmin kuin sukunimeäkään, luulisin) tarvitse koko ajan joka lauseessa hokea. Kun puhut Pirkon kanssa kahden kesken, on mielestäni omituista, jos kyselet "Mitäs Pirkolle kuuluu?" ja "Miten Pirkon loma on mennyt?". Pirkko kyllä tajuaa, että kysyt juuri häneltä, eli ei tarvitse nimeltä kutsumalla varmistaa.
Täällä myös eräs, joka kokee samoin. Vain sellaiset työkaverit, jotka myöhemmin ovat paljastuneet narsisteiksi ovat toimineet noin etunimipuhuttelussa.
Kiva että aloitit keskustelun ja sain tuosta vinkin, että jatkossa sanon suoraan noille etunimillä kutsujille. Eli kysyn suoraan: "Haluatko ilkeillä?"
Toinen ryhmä joka puhuttelee etunimelä ovat puhelinmyyjät ja heidän kanssa keskustelu päättyykin sitten napilla tuut tuut tuut :)
Aika hullua, mutta nimenomaan narsistis-tyyppiset persoonat ovat muakin puhutelleet ylikorostetun paljon etunimellä! Ja nimenomaan kolmannessa persoonassa. "No mitäs Sarille kuuluu?" on alentavaa, jos tilanteessa olemme vain minä ja tämä toinen henkilö. Kuten jo moni muukin on sanonut, lapsia yleisesti puhutellaan kolmannessa persoonassa (mä kyllä inhosin sitä jo lapsena). "No mitäs Sari tietää? Onkos Sari käynyt nyt kesällä uimassa? Jokos Sari on iso koululainen ensi syksynä?"
Kun joku aikuinen ihminen käyttää toiselle aikuiselle ihmiselle tätä yleisesti lapsiin käytettyä puhetapaa, niin jotakin outoa siinä on. Mun oman elämäni kokemusten perusteella siihen liittyy nimenomaan jonkinlainen tarve hallita sitä toista osapuolta. Puhuttelemalla ihmistä kuin pikkulasta voidaan yrittää manipuloida häntä ja pistää tavallaan alemmalle portaalle puhuttelijaan nähden. Ajatusleikki siitä, että etunimellä puhuteltava tekisikin samoin puhuttelijalle, kertoo siitä ettei tilanne ole aivan tasaväkinen. Kun mun ystäväni erittäin dominoiva ja narsistinen ukko puhutteli mua "no mitäs Sarille kuuluu, tuleekos Sari kahville" -tyyliin, niin munkin olisi pitänyt vastata hänelle "no hyvää, mitäs Eerolle kuuluu? Onkos Eero ihan keittänyt kahvit?"
Aloittajalla ei ole kompleksia niin kuin joku ehdotti, aloittajalla on ehkä vain keskiverto suoli24-kirjoittajaa tarkempi psykososiaalisten ilmiöiden havainnontikyky. Todella moni muu on tehnyt tämän saman havainnon, ja sitten on näitä joilla ei vaan kertakaikkiaan riitä kapasiteetti edes tajuta mikä tuossa koko jutussa on pointti. Tässä on paljon samaa kuin siinä alentavassa puhetyylissä, jota monet vanhustyöntekijät käyttävät puhuessaan asiakkailleen. Eli lässytetään kuin vajaaälyiselle ja juuri hoetaan sitä etunimeä koko ajan vaikka oltaisiin kahden kesken.
turhaa mitään ihmis arvoa rupeet tässä vaiheessa enää inisemään se juna meni jo!
joka ei kestä etunimeään omaa traumoja lapsuudesta, useimmiten seksuaalista hyävksikäyttöä perheen sisällä.
Teen paljon bisnestä saksalaisten ja jenkkijen kanssa. Tuo nimen, etunimen muistaminen ja käyttäminen on harkittua. Sillä halutaan meidän piireissä luoda läheisyyttä ja luottamusta toista kohtaan. Tuntuu tosiaan vain hyvältä, positiiviselta, että nimeä käytetään.
Näin meillä.
Suomeksi: käytetään juuri siksi, että teistä tuntuisi siltä, Herr Ingenieur. Mutta samaa vaikuttamistahan se kaikki sosiaalinen kanssakäyminen on. Kunhan vain tajuaa, miksi toinen puhuu, miten puhuu.
Etunimellä puhuttelu = kolmannessa persoonassa puhumista. Silloin kun kaksi ihmistä keskustelee, pitäisi puhua ensimmäisessä ja toisessa persoonassa, sinä ja minä.
Jos läsnä on muitakin ihmisiä, on tietyissä tilanteissa ok mainita nimi, jotta tulee selväksi kenelle viesti on tarkoitettu.
Ymmärrän täysin mitä tarkoitat.
Joku HÖLMÖ ja AMMATTITAIDOTON (henkilöstö-hallinnosta mitään tajuamaton) käyttäytyy just noin. Se ei todellisuudessa välitä paskaakaan siitä miten sun lomasi meni,tai miten sä muutenkaan voit, kunhat hoidat työsi hyvin. Jos sitä kiinnostaisi ja olisi LUONNOLLINEN se kysyisi," moi, tervetuloa töihin, miten sun lomas meni? JNE!
Noita on aika paljon muitakin, mm lääkäreitä, jotka luulevat, että he ovat ja tuntuvat aidoilta ja luontevilta kun hokevat vähän väliä nimeäsi. Todellisuudessa se on päinvastoin. Ei kaikki työntekijät, potilaat jne ole mitään manipuloitavia kapuloita..., osalla meistäkin on aivot :-)!
Etunimellä puhutteleminen ei ole lähtökohtaisesti alentavaa. Sävy ja asiayhteys ratkaisevat, vähän samoin kuin esim. anteeksipyynnössä. Etunimellä puhutteleminen on Suomessa vierasta, mutta esim Yhdysvalloissa tavallista. "Hey is for horses" siellä sanotaan jos puhuttelee ilman nimeä pelkällä heillä suomalaisittain. En ottaisi tähän liian tunnepitoista kantaa.
"Ennen vanhaan" oli tapana puhutella nimeltä, jos ei teitittely kuulunut asiaan, muttei sinutellakaan tohtinut. Kannattaisi olla mielissään moisesta kohteliaisuudesta. Vai teititelläkö oikein pitäisi?
pikellä on vissiin nuttura astetta kisa kireemmässä pinteessä kun ottaa pultit tommoisesta asiasta.
mutta hei PIRKKO !, chillaa ny vähän. tiiäksä PIRKKO !, tuo ei ole normaalia käytöstä. kyllä sun nyt PIRKKO ! pitää höllätä sitä nutturaa. kuulitko sä PIRKKO ?!.
Vielä yksi Pirkko,,,,minulla oli omalääkäri joka oli syyrialainen, ja käytti " mitä Pirkolle kuuluu ja mikä Pirkolla vaivana,,sinulla Pirkko paljon lääkkeitä nyt minä Pirkko vaihdan sinun lääkkeet jne. mutta ei minua se ärsyttänyt...vaikka otti korvaan kun hän usein toisti nimeäni ...hän muuten oli kiva lääkäri tulimme hyvin toimeen.
Mutta kohdalleni ei muita ninen toistolaiteta ole osunutkaan.
Luepa aloitus ja oma tekstisi ja kontemploi hiukan, kumpi teksti vaikuttaa siltä, että on otettu pultit ja kumpi taas vaikuttaa arjessa havaitun ilmiön pohtimiselta. Tämä kun ei ole "minulla on ongelma" -palsta vaan Tiede-osastolla oleva psykologia-aiheinen palsta. Tämänkaltainen aloitus sopii paremmin kuin hyvin tänne palstalle pohdittavaksi. Tietenkin se, että tämä oli etusivulla houkutteli tänne paljon sellaista porukkaa, jolla ei vaan älli riitä näin hienojakoisia juttuja käsittelemään.
Tuon luettuani tulee mieleen, että toisaalta on hyvä että asia on ylempää erikseen ohjeistettu, vaikka se saattaa kuulostaakin kovin muodolliselle ja jopa "paskantärkeälle" kun puhutellaan neutraalisti, asiallisesti ja ohjesäännön mukaan: nimittäin armeijassa ei tuota ongelmaa ole, on tarkkaan erikseen käsketty ja määrätty miten tulee puhutella. Se varmaan tuntuu monesta jäykälle ja typerälle, mutta on asiallista ja toimivaa toisaalta, eikä kenenkään tarvitse arvailla miten tässä nyt tulisi puhutella, nimellä, etunimellä, sukunimilleä teititellä vai sinutella vai heittää läppää vai miten.
Olen itse erikoisupseeri, eli siviilipuolen koulutus peruskoulutuksena ja lisäksi armeijan upseerikoulutus sen lisäksi ja armeijassa työyhteisönä ei tarvitse tuhlata aikaa tai energiaa tuollaiseen puhuttelemisen miettimiseen:
yleinen palvelusohjesääntö kertoo yksiselitteisesti miten puhutellaan ja miten käyttäydytään työpaikalla. Varmasti tätä moni pitää ylimääräisenä rasitteena, mutta itse asiassa se ei ole sitä vaan ennemminkin helpotus:
koskaan aamulla ei tarvitse miettiä mitä laittaisi tänään päälle töihin, vaatetus on määrätty ja sitä ohjetta noudatetaan, tietenkin nuo virkavaatteet antaa armeija eli työnantaja virkamiehelle käyttöön ja työnantaja huolehtii että uudet saa määräajoin jotta ne ovat aina siistit ja ehjät (itse pitää tosin virkapukuun kuuluva vaatetus peste, paitsi maastovarusteet). Itse pitää tosin muistaa tilata ne uudet kauluspaidat ja suorat housut ja paitapuserot ja puvuntakit mutta siitä muistutetaan ja ne on helposti netissä tilattavissa kotiin ilmaiseksi.
Eli työvaatetusta ei tarvitse miettiä, mitä laittaisi päälle, se on määrätty ja ohjattu ylempää erikseen. Säästää omia vaatteita ja säästää aikaa ja vavaa.
Puhutellessa toisia on sääntönä että teititellään aina. Yksinkertaista ja järkevää, kukaan ei voi loukkaantua kun kaikila on sama sääntö. Sinutella voidaan jos esimies asiaa esittää eli jos esimies tekee "sinunkaupat" niin sinuttelu on ok. Mutta teitittely on aina pääsääntö, sinuttelu on sovittu erikseen jolloin varmasti ei väärinymmärryksiä tai ristiriitatilanteita tule asiassa.
Ei mene turhaa energiaa sen miettimiseen että mitenköhän tulisi puhutella tuota, ja teitittely ei ole asiassa mitään "herroittelua" siinä mielessä että samalla lailla upseeri teitittelee aliupseeria kuin aliupseeri upseeria. Toki hierarkiaan kuuluen aina alempiarvoisen kuuluu puhutella ylempiarvoista aloittaen ensimmäistä kertaa puhutellessaan ylempää "herra--" mutta se on vain ohjesäännön määräämä asia ja tapa, ei se sitä tarkoita että alempiarvoinen työntekijä puhutellessaan ylempiarvoista aloittaessaan puhuttelun "herra everstiluutnantti... " että puhuttelijana oleva kapteeni olisi "kusisukassa" siinä nöyristelemässä vaan se on vain ohjesäännössä määrätty puhuttelumuoto, jota noudattamalla pysytään korrekteina ja asiallisina ja jälleen kerran ei tarvtse erikseen uhrata vaivaa sen miettimiseen miten olisi sopivaa ja asiallista puhutella.
Ja jatkan nyt äkkiä omaan viestiini vielä jos joku vetää "herneen nenään" noista esittämistäni "alempiarvoinen" ja "ylempiarvoinen" työntekijä -termeistä:
tietenkin kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo rotuun, uskontoon, kansalaisuuteen, sukupuoleen tai ikään katsomatta, eli siis afrikkalaisella negroidirotuisella 2 viikon ikäisellä tyttövauvalla Somaliassa on aivan sama ihmisarvo kuin vaikka paavilla tai presidentti Niinistöllä, mutta vaikka kaikilla on sama ihmisarvo tykkimiehestä everstiin, niin sotilasyhteisössä eli armeijassa on eri palvelusarvo tai sotilasarvo eli on ylempiarvoisia ja alempiarvoisia ja jos nämä molemmat ovat töissä armeijassa niin työntekijöillä eli tässä tapauksessa valtion virkamiehilläkin on siten sellainen tilanne että on ylempiarvoisempia a alempiarvoisempia työntekijöitä eli virkamiehiä. Se ei ole mitään "vittuilua" että kertoo jonkun olevan alempiarvoinen työntekijä tai alempiarvoinen virkamies kuin jokin toinen, se on vain tosiasia että valtiolla, kunnilla ja kirkolla on virkoja joissa on määritelty tarkkaan että joku toinen työntekijä on alempiarvoinen kuin joku toinen (vaikka kaikilla tietenkin sama ihmisarvo onkin, ihmisarvo on täysin riippumaton siitä oletko lapsen yli ajanut rattijuoppo, paavi, presidentti, lääkäri, narkkari, murhamies, opettaja, koulukiusaaja, hullu, alkoholisti, nobel-voittaja, amerikan presidentti tai osama bin laden.)
Ymmärrän, että hokeminen tuntuu teennäiseltä. Etunimen hokeminen ei ole suomalainen tapa vaan omaksuttu amerikkalaisista sarjoista. Amerikassa ja Briteissä se on tapa ja mehän olemme hyviä matkimaan niitä, joita pidämme itseämme parempina.
Koko amerikkalaisen kulttuurin matkiminen on aika rahvaanomaista mutta ymmärrettävää pienen kieliryhmän edustajille. Eihän suomalaisuus ole mitään. Vähättelemme itseämme ja luulottelemme olevamme sivistyneitä, jos osaamme sanoa thanks, sorry, fuck, pliis yms.
Enkun välttävä osaaminen ei todellakaan osoita mitään sivistystä. Jos brassailla haluaa, pitäisi osata ranskaa, venäjää tai kiinaa. Pitäisi siis erottua massasta. Toinen ärsyttävä tapa on käyttää you-sanaa eli kääntää se suoraan sinä-pronominilla vaikka ei ketään sinää tarkoitetakaan vaan ihmisiä ylimalkaan. Typerää apinoimista. "Kyllä sä tajuut!"
olipa jännä juttu, kun sinä Pirkko otit tuon nimi jutun esille..olen nim. itse myös aina inhonnut, kun kysytään esim. "no mitä Pirkolle kuuluu"..etc olen myös kokenut jutun alentavana, ärsyttävänä ja jopa raivostuttavana...joskus vastaan kysyjälle, kysymällä samalla tavalla aloittamalla etunimellä, ja olen joidenkin kohdalla huomannut lievää ärsyyntyneisyyttä..eräs ystäväni jopa lopetti etunimelläni aloitetun keskustelun, joten se tepsi, mutta yleensä olen miettinyt, että huomaavatko ihmiset edes kuinka raivostuttavaa se on...hyvä kun joku muukin on huomannut kyseisen seikän, etten ole ainut "herkkänahkainen" t. Pirkko
Välillä kun näitä keskusteluja lukee, niin tekisi mieli purra oma päänsä irti. Niin paljon ahdistaa se mihin tämä ihmiskunta on menossa, jos ihmisten kyky tajuta ja sisäistää asioita on sillä tasolla mitä tämänkin ketjun useista vastauksista voi päätellä. Siihen kun vielä lisätään ala-astetasoakin heikompi kielenkäyttö, niin alkaa jo itkettää. Ei ehkä pitäisi käydä täällä.
niin no trolleja on joka paikka täynnä ja itse vastaankin aina vain aloittajan viestiin ja ignooran muut kommentit, tai jos katson jonkun videopätkän youtubesta, en lue ollenkaan videoon kirjoitettuja kommentteja, koska ihmiset ihan tietyn tahtoen oksentaa toinen toistensa päälle ja arvostelevat ihan vilpittömiäkin ihmisiä, oli aihe mikä tahansa. Voisi ihmiset mennä johonkin kielen käytön ja mielen käytön alkeiskurssille sivistystä hakemaan, jotta ulos anti olisi rakentavampaa.
Hahaa! Eilen tänne kommentoidessani meinasin itse kirjoittaa hakkaavani täällä päätä näppikseen samasta syystä. Älä kuitenkaan vielä päästäsi luovu.
Huomasin juuri, että suomi24:lläkin on oma osansa noissa väärinymmärryksissä. Tuo etusivun pikkukuva kun sanoo "Hei Pirkko vai hei sinä". Joko suomi24:n porukkakaan ei tajunnut mistä aloituksessa on kyse tai sitten laittoivat tahallaan noin, että tulee väärinymmärryksistä johtuvaa kiivasta keskustelua.
Ymmärrän kyllä sinua. Itse ei samaistu paljoakaan muiden antamaan nimeen ja jatkuva nimen hokeminen rajaa oman itsensä pineen laatikkoon. varsinkaan jol et pidä nimestä. Jos joku tärkeä muistaa nimesi tai joku läheinen, se ei ärsytä niin paljon. Sekin miten sitä nimeä käyttää vaikuttaa. Eli jos kutsuu huomion saamiseksi, että "hei pirkko odota"....se on luonnollista, mutta jos olet kasvotusten jonkun kanssa ja hän kysyy ikään kuin kolmannelta persoonalta tai lähettää viestin sinun numeroon " mitä pirkolle kuuluu?" kelle helvetin nimelle hän puhuu? Jos tietää kelle lähettää viestin tai kasvotusten kohtaa jonkun, voi ihan sinutella tai puhutella ilman nimellä ulkoistamista. Lapset todella puhuvat itsestään usein kolmannessa persoonassa. "Anna on surullinen". Joten jos aikuinen puhuttelee toista aikuista samalla lailla "onko Anna surullinen" niin kyllä se jonkin sortin aliarvioinnilta tuntuu. Mutta oikeastaan, tämäkin riippuu tilanteesta ja ihmisen asenteesta.
Olin kerran yksityisellä lääkäriasemalla ja minulle tehtiin astmatestiä. Ärsytti kun koko ajan testaaja, hoki ja tositi nimeäni, nytt puhakka nimi niin syvään ja pitkään, nyt nimi istu tuolille ja odota, nyt nimi....Kykkä tuollaisessa tilanteessa vain puhuttelu toisessa persoonassa olis riittänyt. En kaipaa myöskään teitittelyä kun tilanteessa on kaksi samanikäistä hekilöä.
Heippa kaima
Tuo että höpöttää koko ajan toisen nimeä, osoittaa ihmisessä sen että keskustelu taito on pahasti ruosteessa, yhtä pahasti kuin joillakin tämän ketjun kirjoittajilla näkyy tuo lukutaito olevan, nimen hokemisella korvataan se ettei tiedetä miten aloittaisi uuden lauseen tai miten puhuttelisi toista henkilöä. Itse en ole moksiskaan koska nykyään ei opeteta kotona tapoja vaan kaikki taaplaa tyylillään.
Anna sinäkin kaimaseni anteeksi toisille heidän vajavaisuutensa ja pistä rinta rottingille, mitäs me muista kun ei ne muutkaan meistä.
Älä Pirkko välitä!
ehkä se sanoja sinusta lässöttävä,ei kuitenkaan tarkoita olla ärsyttävä
sano sinäkin etunimellä häntä
Täytyy sanoa että olen jo 50v nainen ja mua ärsyttää sama asia kuin aloittajaa.Mulla on yksi tuttu mies joka aina ja ja joka käänteessä käyttää nimeäni. No he xxxxx mitäs xxxxx kuuluu? Mitäs xxxxxx on tehnyt viimeaikoina yms *grrrr*
Olen samaa mieltä että jos tervehtiessä käyttää nimeä, niin siinä se. Ei sitä tarvii käyttää sen enempää juttelun lomassa. Voi ihan sanoa sinuksi vaan :)
paremmassa asemassa naisiin nähden.
Jos haukun naista lehmäksi, niin hän joutuu haukkumaan minua
sonniksi.
Vittu mikä emakko, vittu mikä karju aaaahh....
Kiitos kaikille niille, jotka ymmärsivät pointtini. En todellakaan tarkoittanut sitä, etteikö etunimeä saisi ollenkaan käyttää. Tarkoitin nimenomaan nimen hokemista/ nimen "ylikäyttämistä". Esim. jos olen kahden kesken jonkun henkilön kanssa, on mielestäni toisen nimen hokeminen turhaa ja ärsyttävää. Eiköhän kumpikin tiedä kenen kanssa puhuu? Jos paikalla on useampi henkilö, tottakai voi joutua välillä tarkentamaan kenelle puhuu. Se on mielestäni asia erikseen. Mutta kun toinen aikuinen ihminen puhuu toiselle aikuiselle ihmiselle hokemalla kokoajan etunimeä, on se hieman alistavan kuuloista. Monesti (ei tietenkään aina) muita dominoiviin ihmisiin liittyy juuri tuo nimen hokeminen. Tuntuu että se on jollain tavalla oman arvon pönkittämistä. On tietenkin niitäkin ihmisiä, jotka eivät ole dominoivia vaan heidän tapoihin ainoastaan kuuluu tuo hokeminen. Mielestäni kuitenkin vaikuttaa todella paljon se miten ja missä yhteydessä nimeä käytetään, millä tavalla ja millä äänensävyllä asioista sanotaan/puhutaan.
Onko Pirkolta on tullut kakka?
Kyllä Pirkko on nyt loukkaanntunut ja voi pahoin,onhan joku maininnut hänen nimensä(Kauheaa). Jotenkin tuntuisi ,että jos joku ei muista nimeä vaikka on läheinen .Tuntuisipa paljon pahemmalta. Vai haluaako Pirkko olla joku muu??
Tälläistä elämä' on pieniin asioihin takertumista.MUTTA MIKÄ ETTEI JOS EI OLE MUUTA ELÄMÄÄ
Kyllä on nyt Huolestunut 54 lukenut niiin hienosti ja tarkasti aloituksen ja tosi hyvin tajusi mistä puhutaan. Olisihan se aika hurjaa, jos ymmärtäisi lukemaansa. MUTTA MIKÄ ETTEI JOS EI PAREMPAAN PYSTY.
Ennätys määrä lukihäiriöisiä on tässä ketjussa, ei kun aapinen uudestaan käteen ja lukemaan.
No älä muuta sano!
Ulkomailla normaalia. Näin Suomessa on tietysti tyypillistä puhua kuin ei osoittaisi puhetta kellekään elävälle henkilölle. Vaikka pöydän ääressä on kolme ihmistä. Haluaisin kauhan ja se on lähinnä Pirkkoa. Sen sijaan, että kysyisin "Pirkko ojentaisitko kauhan" sanotaan suomalaisittain, "Pitäis saada kauha". Kukaan ei tietenkään reagoi mitenkään ja loppujen lopuksi sen kauhan joutuu itse hakemaan. Maassa maan tavalla.
Mä vaadin normaaleja tapoja! Parin kaverin kaa Olin hississä ja kaksi miestä tuli kyytiin. Toinen niistä sanoi tylysti " ME OLLAAN SIT MENOSSA KOLMANTEEN KERROKSEEN!" Hiljaisuus tuli ja kesti muutaman sekunnin ja sitten miehen kaveri painoi nappia. Ois dorka voinut pyytää nätisti jotakuta painamaan nappia eikä tokaista noin hullusti jotain, joka on ennemminkin toteamus kuin pyyntö!
Mitäs Kalevi, moro Urpo, tsaukki Uuno, ei nimi miestä pahenna. Naisista en tiedä.
hehe...joo ei taida naisten nimet hipoa ihan noin pohjia...
Huomenna vaan katot pokkanaamalla takasin suoraan silmiin ja lässyttä että mitäs Jorma miten Jormalla nyt menee Minne jorma on menossa huomennna onko Jormalla hyvä päivä ja oikein sellaiseen alentavaan puhun vähä-älyselle pikkulapselle sävyllä. Jatkat loputtomiiin tai ainakin siihen asti että tavat muuttuu.
Nimimimerkillä tepsiii.!
Taidat Pirkko olla älyltäsi hieman vajaa. Mene aikakoneella kivikaudelle, silloin ei ollu nimiä ihmisillä.
Sun kannattaisi itse opetella lukemaan ennen kuin nimittelet muita vajaiksi. Aloituksesta tulee kyllä ihan hyvin selville mitä tarkoitetaan (EI siis tarkoiteta kaikkea etunimen käyttöä!), puhumattakaan siitä jos jaksaa vaivautua lukemaan hiukan tätä ketjua. Ainakin normaalijärkiset pystyvät asian sisäistämään, toiset lienevät sitten vaan joko tyhmiä tai tappelunhaluisia -tai molempia.
Pirkko peräreikä vastaa sinulle: äitisi on koko kylän yhteinen ja sinä olet sen jätös.
Pirkko Peräreiällä ei sitten riitä kyvyt edes käyttämään tätä keskustelupalstaa. Vastasit nimittäin itsellesi. Hoksaatkohan mitä tarkoitan vai onko sekin liikaa?
Häh
Vältän sinuttelua - lienee syynä armeija ja merenkulku .. hierarkia - lapsuuden ystävä loukkaantui, kun puhuttelin sukunimeltä, sain sen selitettyä opituksi tavaksi.
Jengissä on etunimimiehiä, ja sitten sukunimimiehiä. Minua kutsutaan sukunimellä, ärsyttää, olen huomauttanut asiasta ja eronnut jengistä, kun ei mene perille.
Heti ivokas seksi pertti nimen alla