"Ensi vuoden alusta kasvintuhoojan hävittämiskustannuksia
voidaan korvata valtion varoista vain poikkeuksellisissa
tilanteissa.", parkaisee objektiivinen tiedonvälittäjä,
mediamestari MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n
järjestölehti nettisivuillaan ja tulee selkeästi
osoittaneeksi, miten syvällä loisiminen elämän asenteena
viljelijöillä onkaan. Ja miten syvältä se karvainen
käsi veronmaksajien taskusta kouraiseekaan.
Tragikoomiseen ja viekkaaseen MTK:laiseen tapaan samaan juttuun on saatu
mahtumaan voivottelu, miten "Vakuutusten markkina on pieni, mutta
vastaavasti korvattavaksi saattaa muodostua hyvin suuria summia."
Ja heti seuraavassa virkkeessä MTK:n asiantuntija jo sitten
toteaakin, "että vuosittain valtion maksettavaksi koituneet korvaukset
vaarallisten kasvintuhoojien aiheuttamista vahingoista ovat
olleet suhteellisen pieniä."
Niin aina.
Suomen hallitus on oikealla linjalla suitsiessaan
verorahojen holvaamista maataloustuotantoon. Askel askeleelta
olemme siirtymässä pois megalomaanisten tukien ahdingosta.
Se on hyvä asia.
voidaan korvata valtion varoista vain poikkeuksellisissa
tilanteissa.", parkaisee objektiivinen tiedonvälittäjä,
mediamestari MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n
järjestölehti nettisivuillaan ja tulee selkeästi
osoittaneeksi, miten syvällä loisiminen elämän asenteena
viljelijöillä onkaan. Ja miten syvältä se karvainen
käsi veronmaksajien taskusta kouraiseekaan.
Tragikoomiseen ja viekkaaseen MTK:laiseen tapaan samaan juttuun on saatu
mahtumaan voivottelu, miten "Vakuutusten markkina on pieni, mutta
vastaavasti korvattavaksi saattaa muodostua hyvin suuria summia."
Ja heti seuraavassa virkkeessä MTK:n asiantuntija jo sitten
toteaakin, "että vuosittain valtion maksettavaksi koituneet korvaukset
vaarallisten kasvintuhoojien aiheuttamista vahingoista ovat
olleet suhteellisen pieniä."
Niin aina.
Suomen hallitus on oikealla linjalla suitsiessaan
verorahojen holvaamista maataloustuotantoon. Askel askeleelta
olemme siirtymässä pois megalomaanisten tukien ahdingosta.
Se on hyvä asia.
Vastaukset 31
Vanhimmat
siihen mennessä :)))
Kun kirjoittaa vain osan jutusta saa haluamansa lopputuloksen. Vijelijät olisivat halukkaita vakuuttamaan satonsa omilla rahoillaan jos vakuutuksia vain olisi.
"Åberg on keskustellut sekä vakuutusyhtiöiden että Finanssialan keskusliiton kanssa. Vakuutusyhtiöiden kannalta ongelma on, että kasvintuhoojien aiheuttamista vahingoista ei ole olemassa riittävän tarkkoja tilastoja ja taustatietoja, joiden perusteella yhtiöt voisivat arvioida vakuutuksen pohjaksi muodostuvaa riskiä".
Mitä tragikoomista ja viekkasta tuossa oli: "Vakuutusten markkina on pieni, mutta vastaavasti korvattavaksi saattaa muodostua hyvin suuria summia."
Ja "että vuosittain valtion maksettavaksi koituneet korvaukset vaarallisten kasvintuhoojien aiheuttamista vahingoista ovat olleet suhteellisen pieniä."
Et vain ymmärtänyt, valtion kokonaiskorvaukset ovat olleet peniä mutta yksittäiselle viljelijälle tapahtunut vahinko on ollut suuri.
Jos tämän nyt taas vääntää rautalangasta esimerkkien kanssa jopalle.
Salamienkin aiheuttamat vahingot ovat varmaan koko maan tilanne huomioon ottanen pieniä mutta kun salama polttaa jonkun kodin ja koko omaisuuden on se yksittäistapauksena tuolle perheelle suuri.
Jopa vain kirjoittaa siitä miksei siementä osteta ulkoa.
"Ammattilainen varmasti osaisi, päin vastoin kuin amatööripuuhastelija,
ottaa huomioon kausirajat ja varautuisi. Tosin nykyään hankintoja voi tehdä
(jos osaisi, ja ammtilainen osaisi) koko maapallon alueella". Jopa_vain
No, joitakin siemeniä ostetaan...
"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta.
Kasvintuhoojia leviää Suomeen pääosin Euroopan Unionin (EU) sisämarkkinoiden kautta. Kasvien tuottaminen on muuttunut EU:hun liittymisen jälkeen. Nykyään erityisesti siemenperunan ja puutarhakasvien taimet hankitaan usein EU:n sisämarkkinoilta ja puutarhakasvien pikkutaimet ainoastaan jatkokasvatetaan myyntiä varten Suomessa.
Taimien mukana kasvintuhoojat leviävät tehokkaasti koko tuotantoon".
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120104
Entä se megalomaanin summa joka menee kasvintuhoojien korvauksiin.
"Kasvinterveyskorvauksiin on käytetty valtion varoja vuosittain viimeisen 10 vuoden aikana vajaasta miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroa yhteensä 18 hävitettäväksi kasvintuhoojaksi määritellyn tuhoojan hävittämiskustannuksiin".
"...selonteko tilattiin Pekka Himasen yritykseltä noin 700 000 euron hintaan ilman kilpailutusta".
http://yle.fi/uutiset/tutkimusehdotukset_jotka_havisivat_pekka_himaselle/6554966
Siis joinakin vuosina valtio käytti Pekka Himasen kirjan hinnan verran rahaa kasvintuhoojien korvauksiin.
No jospa tuo säästyvä summa käytettäisiin taas vaikka taas jonkin kirjan ostamiseen. Mitenkähän olisi vaikka tutkimus maataloustuottajiin kohdistuvasta vihasta joka onneksi vain jollakin harvoilla ihmisillä hallitsee koko hänen elämäänsä ja jotka kuvittelevat tietävänsä asiat paremmin kuin tutkijat tai vaikkapa meidän päättäjämme. Siitä joku ministerin kaveri voisi "vääntää" kirjan.
Tosi lahjakas nyky hallitus polttamaan rahaa joutaviin tutkimuksiin.....
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/nyt-opetusministeri-ll-2-1-miljoonaa-selitett-v
------
JO-PAlla tragikoomisia väitteitä ja megalomaanisia valheita
Tällä kertaa jopa_vain sattui vahingossa kommentoimaan asiaa josta hän ei ymmärrä yhtään mitään.
sinun näkemyksesi jopan osaamisesta!!
Kun salama polttaa ihmisen kodin, sen vakuutusyhtiö korvaa
tai on korvaamatta. Missään vaiheessa vahingon kärsineen
ei kuienkaan kannata parkua yhteiskuntaa apuun, vaikka sen
kannalta korvaussumma pieni olisikin.
Toisin on ns. maatalousyrittäjien - näiden amatöörimäisten
perhevelijelmäpuuhastelijoiden - kanssa. Heille pitäisi
valtion varoista korvata kaikki. Mieluummin vielä niin, että
ensin megalomaaniset maataloustukiaiset ja sitten päälle
vielä satovahinkokorvaukset.
Ahneudella ei ole häpyä.
"Vakuutuksia vaarallisten kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen varalta ei ole tarjolla, eivätkä vakuutusyhtiöt ole kiinnostuneita niiden tarjoamisesta."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvintuhoojien-varalle-ei-ole-vakuutuksia-1.36809
"Tulvakorvauksia maksetaan tulvien harvinaisuuden perusteella. Käytännössä kriteerinä on keskimäärin kerran 20 vuodessa tai harvemmin toistuva tulva. Talojen soisi kuitenkin säilyvän vahingoittumattomana satoja vuosia.
Valtio korvaa enintään 80 prosenttia tulvasta aiheutuneista haitoista. Korvausta voi saada muun muassa rakennuksille, rakenteille ja irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta".
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=67&lan=fi
"Valtio maksaa osan Pandemrixin aiheuttamista narkolepsiakorvauksista".
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/981-kotimaa/117671-valtio-maksaa-osan-pandemrixin-aiheuttamista-narkolepsiakorvauksista
"Valtiokonttori korvaa vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen Suomessa aiheuttamat vahingot".
http://www.stm.fi/vakuutusasiat/lakisaateinen_vakuutus/liikennevakuutus
Se, että vakuutuksia ei ole saatavissa johtuu vain
ja ainoastaan siitä, että ns. maatalousyrittäjät eivät
halua ottaa sen enempää henkilökohtaista kuin
yhteisvastuutakaan tekemisistään. Sehän maksaisi.
On helpompi vain parkua yhteiskuntaa apuun, ja se
onkin lähes ainoa asia jonka he hyvin osaavat.
Ahneudella ei ole häpyä.
------
Kuten sanottua, jopa tietää kaikesta kaiken.
"Kasvinterveyslain mukainen valtion korvausvastuu ei sulje pois toimijan vastuuta toiselle aiheutetusta vahingosta, jos toimija ei kasveja tai makroeliöitä ostaessaan tai myydessään ole ollut riittävän huolellinen ja varmistunut kyseisten tuotteiden terveydestä ja turvallisuudesta.
Toimijan korvausvelvollisuutta ja vahingonkärsineen oikeutta korvaukseen säädellään muun muassa vahingonkorvauslaissa sekä myyjän ja ostajan välistä kauppaa koskevassa kauppalaissa sekä oikeustoimilaissa.
EU:n osallistumisesta kasvintuhoojista aiheutuvien kustannusten korvaukseen säädetään kasvinterveysdirektiivissä. EU:n varoista ei myönnetä korvauksia suoraan toimijoille, vaan rahoitus maksetaan jäsenvaltiolle. Jäsenvaltiot voivat hakea yhteisön niin kutsutun solidaarisuuskorvausten kautta rahoitusta julkisista varoista maksettuihin korvauksiin kaikkien kaupankäynnin mukana leviävien vaarallisten kasvintuhoojien ja niiden hävittämiseksi toteutettujen toimien osalta. Alaraja haettaville kustannuksille on 25 000 euroa ja korvausta on haettava viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin kasvintuhooja löydettiin".
HE 104/2012
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta.
Jos ahneudesta puhutaan, niin ketähän on ahne. Jos joku muistaa kuinka jokunen vuosi sitten Kiinasta tulleista tuoleista sai pahan ihottuman.
Kun asiaa tutkittiin, todettiin että tuoleissa oli jotain ainetta joka aiheutti ihottumaa. Tuolin ostanet asikkaat vaativat korvauksia ja myös saivat.
Olivatko siis tuolin ostaneet asikkaat sinun mielestäsi ahneita kun vaativat korvauksia kuten nyt ulkoa taimia ja siemeniä ostaneet viljelijät.
Niin tässä viimeisessäkin vertauksessa kuten yleensä
kaikissa vertauksissa, yritetään y h t e i s k u n n a l t a
itselle ruinattuja korvauksia verrata korvauksiin, joihin ei
yhteiskunnan rahaa käytetä.
Tämähän on ollut ns. maatalousyrittäjäin tyyli kautta
aikojen. Yritetään keinolla millä hyvänsä hämärtää
oma loisiminen yhteiskunnan avun varassa.
Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.
Onneksi hallitus alkaa suitsia noita megalomaanisia,
mutta täysin vastikkeettomia maataloustukia. Pienin
askelin tosin, mutta oikeaan eli tukia alentavaan
suuntaan. Se on hyvä.
"Åberg on keskustellut sekä vakuutusyhtiöiden että Finanssialan keskusliiton kanssa. Vakuutusyhtiöiden kannalta ongelma on, että kasvintuhoojien aiheuttamista vahingoista ei ole olemassa riittävän tarkkoja tilastoja ja taustatietoja, joiden perusteella yhtiöt voisivat arvioida vakuutuksen pohjaksi muodostuvaa riskiä"."EU:n osallistumisesta kasvintuhoojista aiheutuvien kustannusten korvaukseen säädetään kasvinterveysdirektiivissä".
Et ehkä ymmärtänyt mutta MTK;n edustaja on keskustellut vakuutusyhtiöiden kanssa vakuutuksista.
No onneksi meillä on hallitus joka säästää tuon, jonakin vuonna alle miljoonan euron olevan summan ja laittoi sen tänä vuonna Pekka Himasen kirjaan tai
rikkaiden osakeomistajien verohelpotuksiin.
Yrityksethän eivät ole lainkaan ahneita, koska sina et milloinkaan ole niistä kertonut.
"Sadoilla suomalaisilla yhtiö Panaman veroparatiisissa HS sai haltuunsa satojentuhansien panamalaisyritysten tiedot.
http://www.hs.fi/kotimaa/Sadoilla suomalaisilla yhtiö Panaman veroparatiisissa/a1365078276057
Ei yritykset ole ainakaan ahneita...
"Yritykset kiertävät sisäisen laskutuksen kautta veroja vuosittain noin 320 miljoonan euron edestä".
http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2012/08/09/hs-yritysten-veronkierrosta-vuosittain-miljoonien-laskut/201235144/12
Ja...
"Valtion suora tuki rakennusyhtiöille on yli tuplaantunut neljässä vuodessa.
valtio maksoi suoria tukia yhteensä 500,6 miljoonaa euroa, joka oli 84 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Rakentamisen saamien suorien tukien kasvu oli vielä rajumpaa, sillä alan yritykset saivat toissa vuonna valtiolta suoraa tukea 22,8 miljoonaa euroa, joka oli peräti 119 prosenttia enemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen yritystukitilastosta", 03.04.2013
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/30975.html
vedättää provoaan
Valtio maksaa taksimaksujakin enemmän, kun maataloustukia.
Maataloustuet menevät niitten hyväksi, jotka syövät ruokaa.
Taksimaksut taitavat mennä ministerien, kansanedustajien, virkamiesten ym. suurituloisten hyväksi
Maataloustuet ovat enemmistön päätös.
Enemmistö on kaupunkilaisilla.
Kaksi henkilöä vastusti maataloustukia eduskuntatalon portailla "suuressa mielenosoituksessa".
Herää nyt jopa todellisuuteen jopa. Yritysten maksamaa yhteisöveroprosenttia alennttiin mutta viljelijöiden maksamaa pääomatulon veroprosenttia nostettiin.
Rikkaiden osakkeenomistajien veroprosenttia laskettiin.
Valtion ytityksille maksama tuki on tuplaantunut.
Taitaa suurimmalla osalla suomalaisista suuryrityksista olla yhtiö tai jotain muuta toimintaa veroparatiiseissa.
Kun suomeen EU;n liittymisen myötä on tullut kasvituhoojatauteja ulkoa ja valtio on osallistunut niiden korvaamiseen jopa alle miljoonalla vuodessa, se on sinusta huolestuttavaa mutta ilmeisesti et koe mitenkään pahana että ehkä monen kansillisen maataloustuen verran verottajalle kuuluvaa rahaa jää saamatta.
parastaan ei kannata lähteä näihin vedätyksiin6
Nämä arskat ja jopat ja muut järkituarikat syökää sitä ulokolaista sitten kun suatte listerian,lintuinfulessan janiistä ulolaisista ilotytöistä aitsin,kupan tahi muun tauvin pitäkää hyvänännä yhteiskuntoo ette huuva appuun.
Maataloustuet ovat täysin vastikkeellisia, verollisia, julkisia, enemmistön päättämiä ja suurituloisten maksamia ja menevät pienituloisten kuluttajien hyväksi noin puoleen halventuneiden maataloustuotteiden muodossa. Välillinen hyöty yhteiskunnalle on vielä paljon suurempi.
Sosiaalituet sensijaan ovat vastikkeettomia, suurelta osin verottomia, salaisia ja menevät saajan henkilökohtaiseen käyttöön.
"Normaaleissa liikeyrityksissä on tapana itse
huolehtia syntyvistä kustannuksista ja sillä
tavoin, että jotain jää viivan allekin.
Maataloustuotantosektorille torniansareiden
tuotantoa pyörittämään löytyy a m m a t t i l a i s e t,
jotka tuolla tavoin homman hallitseva", Jo Vain 25.11.2010
http://keskustelu.suomi24.fi/node/7016905#comment-61066388
Missä viipyy torniansarit jopa? Apua ammattilaiset!
Joillakin taitaa olla vaikeuksia ymmärtää mitä lukee.Tuokin aloittaja tuntuu olevan normaalia enemmän kiinnostunut maataloudesta kun lukee pakkomielteen omaisesti Maaseudun Tulevaisuutta ja vielä jopa niiden nettisivuja.Lisäksi kirjoittaa,että MTK sitä ja MTK tätä.Liekö oikein sontasiijonin tilaaja ja MTK kannatusjäsen.Kun kaikki maajussitkaan ei lue Maaseudun Tulevaisuutta eikä omaa MTK jäsenyyttä.Liekö vain katkera maatilanlapsi jolle ei tyhmyyden ja laiskuuden takia annettu kotitiluksia.
"Tehokkuusluvuksi on laskettu 12 eli yhtä peltohehtaaria kohti tuotantoa on tornissa 12 hehtaaria".
Tuo tarkoittaa että noissa torneissa viljellään suomen oloissa keskellä talvea keinovalaistuksessa ja torneja pitää myös lämmittää.
Millähän jopa hoitaa sen lämmityksen kun sitä risutukeakaan ei makseta eikä risujen ja kantojen keräys ole muuten kannattavaa näillä hinniolla.
Ydinvoimaloitakaan ei enää saisi rakentaa eikä ole koskia valjastettavaksi.
Tuontiöljylläkö?
Entä millä keinoilla mikään maa pystyy tuottamaan yhdessä sadossa 20 tonnia viljaa?
Mutta kaikkein vaikeinta on ymmärtää millainen "ansari rakentaa omilla kustannuksillaan 7 miljoonan euron hehtaarihintaisen tornipellon.
Jos vuosisato olisikin 60 tonnia josta nykyhinnoilla saisi 15000€. jos lannoitteisiin, kasvinsuojeluun ja ja siemeniin menisi vaikka 2000€, jäisi siis tuloksi 13000€
Kun rakennuskuntannukset, 7000000€ ja jakaa vuosituotolla 13000€ tulee tulokseksi 583, joka on siis vuosien määrä kun tornipeltohehtaarin rakentamiskulut saadan maksettua.
En laskenut vielä tuohon summaan valaistus-, lämmitys-, sadetus-, ilmastointi-, ja konekustannuksiakaan.
Melkoisia ansareita jotka omarahoitteisesti tuollaisia alkavat rakentaa.
"Amatöörimäisille perheviljelmäkyselijöille voi suositella,
etteivät suotta rasittaisi pollaansa asioilla,
jotka - edellä olevista kysymyksistä päätellen - nyt
vain ovat heidän käsityskykynsä äärirajojen ulkopuolella".
Totta, ei "Amatöörimäiset perheviljelmäkyselijät" kyllä ymmärrä miten noiden tornipeltojen rakentaminen olisi kannattavaa. Se on ainakin minulle käsityskynyni
äärirajojen ulkopuolella".
No onneksi meillä on joukossamme alan todellinen asiantuntia, Jopa_vain, jola tulee meille sen laskelmillaan pian selvittämään.
Lumen sulamisen tarkkailutyöstä pitää maksaa valtavan lisäksi ylimääräistä korvausta jos talvi on vähäluminen, jolloin työ joudutaan tekemään erittäin vaikeissa oloissa. Myös ikkunan huurtumistuen ideksikorotus pitää suorittaa valtion varoista, ettei tarkkailutyö liikaa vaikeudu ja elinkeino vaarannu.
Ikävästi alkoi tuo tornipeltojen kannattavuuskyselijät ahdistelemaan kysymyksillään.
Näppärä tapa muuttaa kokonaan keskustelun aihetta ettei kiusallisista tornipeltojen kannattavuutta enää käsiteltäisi. Tähän olisi hyvän laittaa vielä lasihelmiä kasaavat intiaanit, mustan pörssin kauppa, sekä mahdollisimman paljon sivistyssanojen käyttöä, sillähän sittä aiemminkin on selvitty.