Ystäväpiirissäni on eräs perhe joilla on todella huonostikäyttäytyvä lapsi (pian 4 vuotias) joka tekee kokoajan melkein kaikkea kiusaa pientä kuin suurtakin. Enimmäkseen näyttäisi olevan vain huomionhakua. Aina kun käymme siellä kylässä niin tuntuu kuin minun pitäisi olla heidän lapsensa tekemisistä vastuussa kun vanhemmat eivät tee oikein mitään. Tämä on hankalaa kun itselläni on alle 1-vuotias lapsi. Miten voisin sanoa vanhemmille että katsoisivat lapsensa perään paremmin? Minua pelottaa myös oman lapseni turvallisuus, kun aina kun silmäni välttää niin näen hänet hätääntyneenä ja itkuisena tämän ilkikurisen lapsen luona. Pelkään että hän jotenkin satuttaa häntä.
Olen huomauttanut vanhemmille että mitä heidän lapsensa on tehnyt mutta tuntuu että he vain vähättelevät asiaa ja pitävät sitä jonain leikkinä yms. mutta mitä jos jotain vakavempaa tulee tapahtumaan, en tosiaankaan halua sitä!
Olen huomauttanut vanhemmille että mitä heidän lapsensa on tehnyt mutta tuntuu että he vain vähättelevät asiaa ja pitävät sitä jonain leikkinä yms. mutta mitä jos jotain vakavempaa tulee tapahtumaan, en tosiaankaan halua sitä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
eipä siinä taida muuta voida kuin suojella omaansa. Tuskinpa lapsi edes uskoo vanhempiaan jos he tätä komentavat!
Suojele omaasi.
Monien ystävysten tiet eroavat juuri näistä syistä.
Lapsista ei automaattisesti tule keskenään kavereita, vaikka vanhemmat olisivat pesta pruureja keskenään.
Jokaisen vanhemman on syytä huolehtia, ettei omaa lasta toinen kiusaa. Jos sana ei tehoa, on erotettava kersat toisistaan, mieluummin lopullisesti. Lasta on turha rasittaa.