Ongelmana on kohta 10kk ikäisen uroslapinkoiran pikkulintujen haukkuminen. Asutaan maalla ja lintuja piisaa. Jos koira on kytkettynä, niin jonkun verran uskoo "hiljaa"-komentoa. Muissa kuin lintu-tilanteissa uskoo kyllä yleensä hyvin.
Tuntuu, että kun pääsee vapaana ajamaan/haukkumaan pikkulintuja, niin sillä ihan naksahtaa päässä eikä kuule eikä nää muuta. Omassa pihassa vielä jotenkuten siedettävissä, mutta viime kuukausina kuvioon on tullut myös lintujen haukkuminen naapurissa. Eli juoksee lintujen perässä omasta pihasta naapurin pihaan ja räkyttää siellä puskan juurella vaikka tunnin (ja juoksee lintujen perässä). Ja yleensä ei anna ottaa sitten edes kiinni. Ei usko "tänne"-komentoa. Jollain hämäyskeinolla (esim. lähtee itse kävelemään tietä pitkin "lenkille") koiran saa tulemaan naapurin puskista pois.
Koiran kanssa touhuillaan ja lenkkeillään säännöllisesti päivittäin. Se voi lähteä pikkulintujen perään vaikka kesken yhteisten leikkien omasta pihasta. Onko tämä paimentamista vai..? On jonkun verran haukkuherkkä muutenkin, mutta kohtuullisuuden rajoissa ja uskoo "hiljaa"-komentoa muissa tilanteissa.
Hyvät neuvot olisi nyt tarpeen!!
Tuntuu, että kun pääsee vapaana ajamaan/haukkumaan pikkulintuja, niin sillä ihan naksahtaa päässä eikä kuule eikä nää muuta. Omassa pihassa vielä jotenkuten siedettävissä, mutta viime kuukausina kuvioon on tullut myös lintujen haukkuminen naapurissa. Eli juoksee lintujen perässä omasta pihasta naapurin pihaan ja räkyttää siellä puskan juurella vaikka tunnin (ja juoksee lintujen perässä). Ja yleensä ei anna ottaa sitten edes kiinni. Ei usko "tänne"-komentoa. Jollain hämäyskeinolla (esim. lähtee itse kävelemään tietä pitkin "lenkille") koiran saa tulemaan naapurin puskista pois.
Koiran kanssa touhuillaan ja lenkkeillään säännöllisesti päivittäin. Se voi lähteä pikkulintujen perään vaikka kesken yhteisten leikkien omasta pihasta. Onko tämä paimentamista vai..? On jonkun verran haukkuherkkä muutenkin, mutta kohtuullisuuden rajoissa ja uskoo "hiljaa"-komentoa muissa tilanteissa.
Hyvät neuvot olisi nyt tarpeen!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Rakenna tarha koiralle makupalalla luoksetulon opetus ja rinalla kävely.
Suomenpystykorva ja muut pystykorvat ja karjalankarhukoira ja ym. ovat kovia haukkumaan ja karjalankarhukoiraa kutsuu ja vie/kiehtoo luonto ja menee 200 km minuutissa, metsä on tietyn rotuisten koirein kenttä. Se kuin itse minkälaiseksi itse kasvatat koirasi ja lapsesi.
Itsellä on Akita Inu ja kova karkuri mutta on kuuliainen ja hyvä vahti.
Akita Inu(t) myös kaikki kovia karkureita ja luonto kutsuu.
Hyvä konsti : hankkia valjaat ja nahkahihna aina kun alkaa haukkua niin pysähdy ja mene koiran edelle vähän ja laske vaikka 20:n ja jatka matkaa.
Älä juoksuta sitä yksin ole läsnä ja leikin kautta kouluta sitä ja palkitse sitä nappuloilla rapeaan paperi pussiin ja mukaan taskuun.
Tsemppiä
Rakenna aitaus ulos jossa on lämminpuoli ja ulkopuoli ylös käynti joka lämmin ja tulee sähköt. Opettele komennot napakalla äänellä ja ei huudolla, kutsuma nimi sisällä ja lellittely nimi sisällä ja kun annat hellyyttä ja lellittely nimeä käytä kun karkaa:
ja luokse kutsu huuto tavuintain ja vaikka laulun muodossa laula ja ole leikisssä
mutta älä riehaannu muutoin pentu myös itse villiintyy kuten näistä linnuista, hommaa omia leikkukaluja muovia joita ja joista ei lähde ääntä ja ajattele leikkikalun turvallisuutta ettei mene mitään ylimääräisiä suuhun tai nieluun.
Älä pidässä liekassa sitä yksin on ulkona, tulee vihainen koira joka menee hänen reviirilleen. Laita numerosi mikäli haluta että soitan.
Rääkkäystä mielestäni pitää pentua kytkettynä ulkona yksin ehdottomasti.Miksi otit koiran jos et edes osaa sitä kasvattaa vai pentutehdasdtako ajattelit jos narttu pentu?Ei ikinä pentua ulos ketjuun yksin oli rotu mikä tahansa.Vuoden ikäisenä voi totutella kun puuhaa itsekkin ulkosalla.Juoksunarut ei ole koiran pitoa vaan eläinrääkkäystä ja laiskojen itsekkäiden ihmisten toimia.
Miksi vastaat jos et edes osaa lukea? UROSLAPINKOIRAN tuossa aloituksessa lukee, ei kaikki ole mestareita heti kasvatuksessa, sitä opitaan ja tämä keskustelu palsta on myös sitä vasten että neuvoja kysytään ja niihin saa opastusta. Se on totta ja olen kanssasi samaa mieltä ettei missään nimessä narun nokkaan mielumin tarha tai häkki, muttei todellakaan pääsääntöinen koiran pito paikka.
Mielestäni hyvä lähtökohta aloittajalla pitää koiraa irti maalla.
Kyllä sitä pentua on vierestä vahdittava ja ohjattava, kunnes on oppinut haluamasi tavat. Jos pentu on yksin ulkona, annetaan sille vaikka kunnon puruluu, jotta on tekemistä -ettei tartte omin päin keksiä räksyttämistä.
Lapinkoira on maatiaisrotu, johon mahtuu monipuolinen kirjo perimää, on pystystä korvasta lähes luppakorvaan, terävästä luonteesta pehmeään, ja joillain on myös riistaviettiä. Ennen muinoin lappalaiskoirat olivat monipuolisemmin käytössä, parhaimmat soveltuivat paimennustyön lisäksi metsälle. Ja jos kohdalle sattuu energinen työkoiratyyppi, ihan varmasti se keksii jotain tekemistä, haukkuu vaikka kärpäsiä, ellei sille järjestetä työtä...
Meillä ensimmäinen suomenlapinkoira narttu ei haukkunut ollenkaan, mutta nyt minulla narttupentu reipas 4 kk ja olen huomannut että erittäin haukkuherkkä ja tylsyyttään kyllä keksii varmasti itse tekemistä.
Haukkuminen on koiran luontainenkin tapa jokseenkin, esimerkiksi ilmoittaa vieraista mikä parempi ei toivotuista kulkijoista, mutta vinkkejä tännekin miten saa turhan haukkumisen pois??
Kuhan ei ois riistaviettiä. Se vaihtelee noilla lapikkailla, periaatteessa joku lapikas voisi mennä lintukoirasta.
Niinpä, keksi koiralle jotai muuta tekemistä, tai vahvista riistaviettiä ja lähde lapparin kanssa lintumetälle...
Kymmenkuukautinen urospentu voi olla siinä vaiheessa että sen kanssa voi joutua vähäksi aikaa tuplaamaan kaiken tekemisen, koulutuksen lenkityksen ym, jotta sen saa taas hallintaan.
Kyllä ne saa hiljaisiksi, mutta koulutuksen pitää olla ehdottoman selkeätä ja johdonmukaista: jos koiran pitää olla hiljaa, niin se vaaditaan sitä, siitä ei lipsuta. esim. varsinkaan ei mitään selittelyjä että saahan se kerran sanoa jos joku tulee... Ja pohjana tuolle on että koiralla tulee olla jotain muuta tekemistä mihin käyttää energiansa.
Mettästysviettiä kyllä löytyy suomenlapinkoirasta. Meilä oli hirvikoira ja äidillä oli lintukoira ja tuosta uuesta tulokaasta ei vielä tiiä. Ainaki pikkulinnun haukkuu ja irti pihassa kaikenaikaa.
Juu, jotkut vievät lappalaisia jänismettällekin.
Kun tuli sitten nähtyä, ei riittäny teeret, pyyt, rusakot, fasaanit, ketut ja muut, terhakkaasti haukkuu hirveäkin, ei haittaa vaikka menisivät liian likeltä ohi, epäröimättä otti hyvä seisontahaukun.... Jotta pitääpä seuraavan kerran suositella mettämiehille lapinkoiraa, kun tarvitsevat haukkuvaa koiraa eikä perinteiset metsästyspystykorvat oikein toimi.