Itse kärsin vahvasta synnytyspelosta esikoiseni pitkittyneen ja kivuliaan synnytyksen vuoksi. Haluan joskus vielä lisää lapsia, mutta pelkään, etten pystykään siihen pelkojeni vuoksi, vaikka tiedän ettei kaikki synnytykset ole samanlaisia.
Kysyisinkin onko täällä ex-synnytyspelkoisia, tai muita pelokkaita; miten pääsitte yli pelosta, miten käsittelette/käsittelitte pelkoanne?
Kiitos.
Kysyisinkin onko täällä ex-synnytyspelkoisia, tai muita pelokkaita; miten pääsitte yli pelosta, miten käsittelette/käsittelitte pelkoanne?
Kiitos.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla oli myös pitkittynyt ja loppupuolella kivuliaskin synnytys. Tuoreeltaan kokemus ei vaivannut kun iloitsin terveestä lapsesta koettelemusten jälkeen, mutta vähitellen muistot alkoivat painaa. 7kk synnytyksen jälkeen kävin pelkopolilla juttelemassa kätilön ja lääkärin kanssa.
Sain haluamani vastaukset:
-synnytyksen pituus ei johtunut siitä että olisin keholtani huono synnyttäjä, vaan siitä että ruvettiin käynnistämään hankalassa tilanteessa
-ongelma ei voi toistua, koska toissynnyttäjän oksitosiinikäynnistys ei voi kestää montaa päivää
-synnytyslääkäriltä oli oikea veto kieltää epiduraalin käyttö ettei synnytys pysähdy, mutta halutessani saisin ensi kerralla kohdunkaulan puudutteen lisäksi pudendaalin tai spinaalin, tai vaikka sen epiduraalin! Pelkopolin lääkäri kertoi että anestesialääkäri saadaan nopeimmillaan paikalle 10 minuutissa.
-synnytyksen viimeiset 8 tuntia etenivät hyvin. Ei tehty sektiota, ei episiotomiaa eikä juurikaan repeämiä. Kätilö sanoi, että kaiken todennäköisyyden mukaan seuraava alatiesynnytys olisi helppo!
Tietysti uudessa synnytyksessä voisi olla uudet ongelmat ;) Tarkoitus on yrittää uutta lasta, kunhan saadaan ensimmäinen oppimaan pois vaipoista ja nukkumaan kokonaisia öitä :)