Eli ala-ikäinen tyttäremme sai perinnoöksi n.37000 ja meillä ei ole hajuakaan kuinka se sijoittaa,toki edunvalvonta sitten hyväksyy sen tai siis maistraatista pitää lupa kysyä. Lapsi saa rahat käyttöönsä 8v päästä eli hyvät neuvot olisivat tarpeen.
Minne sijoittaa
pikkutyttösen rahat
5464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lyhyt vastaus: 8v sijoitushorisontilla parhaan tuoton saa todennäkköisimmin hyvin hajautetusta osakesijoituksesta. Käytännössä tämä onnistuu parhaiten joko edullisilla passiivisilla indeksirahastoilla (tutustu Seligsonin tarjontaan) tai sitten etf:illä (jotka taas on järkevintä hankkia Nordnetin kautta).
Etf:t ovat edullisempia kuin passiiviset indeksirahastot (paitsi jos niitä myy miljoonana pikkueränä, kun joka myynnistä menee pörssimaksu). Toisaalta sijoitusrahastot ovat siinä mielessä vaivattomampia, että ne sijoittavat osingot samantien uudestaan, kun taas etf:t maksavat ne rahana. Tämä myös tasaa jonkin verran hintaeroa, kun osinkovoitosta ei vuosittain makseta veroa vaan laskennallinen verovelka kasvaa korkoa korolle ja verot maksetaan vasta myynnin yhteydessä.
Tärleintä osakemarkkinasijoituksessa on hyvä hajautus, niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin. Maantieteellinen hajautus lienee itsestäänselvä, osa Eurooppaan, osa USA:han, osa Aasiaan jne. Ajallinen sijoitus taas tarkoittaa sitä, että kun kurssien suuntaa ei voi ennustaa, on järkevintä ostaa monessa erässä aina samalla summalla. Tällöin ostaa keskimäärin enemmän sillion kun kurssit ovat edullisimmillaan.
Jos on tärkeää, että omaisuuden arvo ei voi laskea kovin paljoa, vaikka kurssit kehittyisivät epäsuotuisasti, tulee osa varallisuudesta, esim. 20-50% olla sijoitettuna muuhun kun osakkeisiin, eli normaalitilanteessa korkorahastoihin. Tällä hetkellä, kun korot ovat historiallisen alhaiset, niiden tuotto-odotus on vain aivan onneton.
Jos itselle nyt tupsahtaisi tuollainen perintö ja sijoitushorisontti olisi tuo 8 vuotta, tekisin luultavasti (nyt nopealla miettimisellä) jotain tämän tapaista:
Sijoittaisin varoista 1000-1500 euroa kuussa (tämä on se ajallinen hajautus) joko indeksirahastoihin tai etf:iin, hyvällä maantieteellisellä hajautuksella. Tätä odottaessa varat olisivat joko lyhyessä korkorahastosa tai määräaikaisella tilillä tai mistä vain saisin niille parhaan rahamarkkinakoron.
Kun varoista olisi noin 2/3 - 3/4 sijoitettu näin (eli parin vuoden päästä), katselisin onko korkomarkkinoiden tilanne normalisoitunut, eli onko korot nousseet esim. sinne 4% hujakoille. Jos ovat, sijoittaisin loput pitkien korkojen rahastoihin. Jos eivät, jatkaisin sijoitusta osakkeisiin. Kun korot sitten joskus nousisivat, siirtäisin sen neljänneksen tai kolmanneksen varallisuudesta osakkeista pitkiin korkoihin.
Huom! Tämän kaltainen osakepainotteinen strategia on riskitasoltaan sieltä riskialttiiimmasta päästä. Mutta pitkällä tähtäimellä se myös tuo parhaat tuotot.
Edelliseen huomautuksena, osa etf:istä sijoittaa osingot uudelleen.
Olen kyllä samaa mieltä siinä, että tällä hetkellä paras vaihtoehto on sijoittaa Nordnetin kautta halpoihin ja laajakirjoisiin etf:iin. Esim. hiljattain saataville tulleet iSharesin Core-etf:t World (maailmanlaajuinen, pääpaino Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa) ja Emerging markets (kehittyvät, vain pieni osa rahoista tähän) kattaisivat jo aika ison osan maailmanmarkkinoita. Siihen vähän lisämausteeksi Suomen Superrahastoa...
Tuollainen sijoitussuunnitelma kannattaa hyväksyttää maistraatissa, koska tiukimpien byrokraattien mielestä ulkomaiset rahastot ovat jotenkin epäluotettavampia kuin kotimaiset.
Mutta jos tilin avaaminen Nordnetiin (tai Seligsonille) ei kiinnosta, oman kotipankin valikoimasta kannattaa valita niitä kaikkein halvimpia indeksirahastoja. Esim. Nordean valikoimasta Maailma indeksirahasto on kohtuullinen, vaikka onkin lähes 4 kertaa kalliimpi kuin edellä mainittu etf (TER eli kulusuhde 0,75 vs 0,20 erot merkintä- ja lunastuspalkkioissa).
Sijoituksia en hajauttaisi ajallisesti ihan noin paljon kuin edellä ehdotettiin, mutta ehkä sijoitukset voisi tehdä muutamassa osassa esim. ensi kevääseen mennessä.
Tärkein asia: jos pankki tuputtaa kalliita vakuutuskuoria tms. ratkaisuja, kysy tarkkaan paljonko niiden kulut on ja mitä on hyödyt. Tai mieluummin, sano suoraan että ei kiitos. Ja muutenkin muista tämä yksi asia: vaikka pankkitädin rintalapussa lukisikin "neuvoja", niin todellisuudessa hän on myyjä. Hänen tehtävänsä on myydä teille pankin kannalta mahdollisimman kannattavia tuotteita. Nämä tuotteet eivät yleensä ole asiakkaan kannalta parhaita vaihtoehtoja.
kiitos vaan vastauksista mutta enpä tajunnut tuon taivaallista ,paitsi sen että Nordeapankissa on myyjä ei neuvoja ,sen jopa tiesin jo etukäteen.
Sitten oikea kysymys varmaan kuuluu, että haluatko opetella omaisuudenhoidon perusteita vai etkö halua.
Jos haluat, esimerkiksi tämä on hyvä paikka aloittaa: http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/
Jos et halua opetella, vaan haluat päästä helpolla, ylempänä mainittu oman pankin palveluiden käyttäminen on se kaikkein helpoin vaihtoehto. Mutta pitää sitten hyväksyä, että se ei ole kustannustehokkain vaihtoehto.
Jos päädyt omaan pankkiin, opettele asiaa sen verran, että osaat haluta sijoittaa kustannuksiltaan mahdollisimman alhaiseen hyvin (mieluiten maailmanlaajuisesti) hajautettuun passiiviseen osakerahastoon. Tällaisen tuotto-odotus on aina parempi kuin sen pankin suositteleman kalliin aktiivisen rahaston.
Koska kerrot olevasi vailla sijoituskokemusta, suosittelisin ensi alkuun lukemaan eri sijoitusmuodoista, jotta tiedät, mistä milloinkin on kysymys. Osa sijoituksista tuottaa nopeamin mutta kenties riski on suurempi, osa tuottaa hitaammin ja varmemmin. Joudut siis miettimään myös omaa tärkeysjärjestystäsi.
Loistava alkuesittely eri sijoitusmuodoista löytyy sivustolta http://salkku.info, jonka avulla itse pääsin vuosi sitten alkuun, kun omalle kohdalleni sattui perintöä, eikä rahoja kannattanut pankkitilille jättää lojumaan.