AMORAL Kuopiossa la 30.8.2014

Se on täällä jos muuta ei ole, on kuitenkin Arin päätoimi.

Oliko kukaan täältä keikalla? Videoita kehiin.

mutta ben on niin mielettömän komea ja vaatimaton aivan ylisiisti !!

amoralinjumala kirjoitti:

mutta ben on niin mielettömän komea ja vaatimaton aivan ylisiisti !!

niin on Arikin ja mikä jumalainen ääni.

ihana kirjoitti:

niin on Arikin ja mikä jumalainen ääni.

Jotenkin tuo Amoralin musiikki tuntuu niin kikkailevalta ja vaikealta sekä soitannollisesti että sanoituksiltaan. Tuntuu, että Arin kyky laulaa aivan jeesuksenmoisesti menee vähän hukkaan tällasessa marginaaliprojektissa, Benin ei-missään-koskaan-ikinä kaupallisessa proggiksessa. Aivan käsittämätöntä, ettei Koivuselle tule mitään epäilyksen hetkiä siitä, että hänen poikkeukselliset kykynsä on huijattu tähän oudon sisäpiirin pikku hankkeeseen.

Arilla on ääni ja elämänkokemuksen myötä tullut aivan mahtava tulkintatapa, joka on edukseen juuri niukassa soitannollisessa taustassa ja Amoralin vyörytys tuhoaa kaiken kauneuden ja tunnelman. Koivusen ääni on yhtaikaa synkkä, viettelevä, uhkaava, sureva, raivoisa, kaihoisa, viiltävä, katuva. Se kertoo tuhat tarinaa.

Miks ihmeessä tämän taiturin, tämän henkien välikappaleen taustalla täytyy olla pändi, jonka tarkoituksena on brassailla teknisellä taituruudella, hauiksilla, tatskoilla, testosteronilla, volyymillä, äkkiväärillä muka-nerokkailla melodisilla ratkaisuilla?

Ahistaa ihan tämä ristiriita.

Riistetty mies kirjoitti:

Jotenkin tuo Amoralin musiikki tuntuu niin kikkailevalta ja vaikealta sekä soitannollisesti että sanoituksiltaan. Tuntuu, että Arin kyky laulaa aivan jeesuksenmoisesti menee vähän hukkaan tällasessa marginaaliprojektissa, Benin ei-missään-koskaan-ikinä kaupallisessa proggiksessa. Aivan käsittämätöntä, ettei Koivuselle tule mitään epäilyksen hetkiä siitä, että hänen poikkeukselliset kykynsä on huijattu tähän oudon sisäpiirin pikku hankkeeseen.

Arilla on ääni ja elämänkokemuksen myötä tullut aivan mahtava tulkintatapa, joka on edukseen juuri niukassa soitannollisessa taustassa ja Amoralin vyörytys tuhoaa kaiken kauneuden ja tunnelman. Koivusen ääni on yhtaikaa synkkä, viettelevä, uhkaava, sureva, raivoisa, kaihoisa, viiltävä, katuva. Se kertoo tuhat tarinaa.

Miks ihmeessä tämän taiturin, tämän henkien välikappaleen taustalla täytyy olla pändi, jonka tarkoituksena on brassailla teknisellä taituruudella, hauiksilla, tatskoilla, testosteronilla, volyymillä, äkkiväärillä muka-nerokkailla melodisilla ratkaisuilla?

Ahistaa ihan tämä ristiriita.

Sää et ilmeisestikään oo koskaan ollu Amoralin keikalla?

Riistetty mies kirjoitti:

Jotenkin tuo Amoralin musiikki tuntuu niin kikkailevalta ja vaikealta sekä soitannollisesti että sanoituksiltaan. Tuntuu, että Arin kyky laulaa aivan jeesuksenmoisesti menee vähän hukkaan tällasessa marginaaliprojektissa, Benin ei-missään-koskaan-ikinä kaupallisessa proggiksessa. Aivan käsittämätöntä, ettei Koivuselle tule mitään epäilyksen hetkiä siitä, että hänen poikkeukselliset kykynsä on huijattu tähän oudon sisäpiirin pikku hankkeeseen.

Arilla on ääni ja elämänkokemuksen myötä tullut aivan mahtava tulkintatapa, joka on edukseen juuri niukassa soitannollisessa taustassa ja Amoralin vyörytys tuhoaa kaiken kauneuden ja tunnelman. Koivusen ääni on yhtaikaa synkkä, viettelevä, uhkaava, sureva, raivoisa, kaihoisa, viiltävä, katuva. Se kertoo tuhat tarinaa.

Miks ihmeessä tämän taiturin, tämän henkien välikappaleen taustalla täytyy olla pändi, jonka tarkoituksena on brassailla teknisellä taituruudella, hauiksilla, tatskoilla, testosteronilla, volyymillä, äkkiväärillä muka-nerokkailla melodisilla ratkaisuilla?

Ahistaa ihan tämä ristiriita.

Nyt tuntuu siltä, että käsityksesi on, että Ari ei ole riittävästi hevilaulaja kyetäkseen ylittämään metallibändin vyörytyksen samaan tapaan kuin Hietala, Kakko, Kotipelto, Ahola ... nimittäin sehän on ihan valtava hienon kuuloista kun se ääni kohoaa sen äänivallin yläpuolelle ja piirtää omaa kuviotaan, se jännite mikä äänen ja bändin välillä on. Ja sitten ne suvantokohdat, joissa laulajan sävyt pääsee enemmän esille. Tsori, mielestäni kirjoituksesi vähättelee Aria, joka on hyvä hevilaulajaja pahinta on, ettet itse sitä tajua.

hgkjööäjjjjj kirjoitti:

Nyt tuntuu siltä, että käsityksesi on, että Ari ei ole riittävästi hevilaulaja kyetäkseen ylittämään metallibändin vyörytyksen samaan tapaan kuin Hietala, Kakko, Kotipelto, Ahola ... nimittäin sehän on ihan valtava hienon kuuloista kun se ääni kohoaa sen äänivallin yläpuolelle ja piirtää omaa kuviotaan, se jännite mikä äänen ja bändin välillä on. Ja sitten ne suvantokohdat, joissa laulajan sävyt pääsee enemmän esille. Tsori, mielestäni kirjoituksesi vähättelee Aria, joka on hyvä hevilaulajaja pahinta on, ettet itse sitä tajua.

Näin juuri on. Ei Arin ääni huku Amoralin musiikkiin vaan on osa sitä, ja kuulu myös hyvin. Amoralin musiikki ei ole epäkaupallista musiikkia, joskaan ei mitään massamusiikkia myöskään, siltä väliltä, joten kyllä sille potentiaalia yleisöä piisaa, sellaista joka ymmärtää musiikin päälle. Kyse ei sii ole mistään "muka" nerokkaista kuvioista, vaan hyvästä ja kiinnostavasta musasta.
Itse olen erityisen iloinen siitä että Ari ei laula esimkerkikis mitään pateettista ällötunteilua.

Amoral on hyvä kirjoitti:

Näin juuri on. Ei Arin ääni huku Amoralin musiikkiin vaan on osa sitä, ja kuulu myös hyvin. Amoralin musiikki ei ole epäkaupallista musiikkia, joskaan ei mitään massamusiikkia myöskään, siltä väliltä, joten kyllä sille potentiaalia yleisöä piisaa, sellaista joka ymmärtää musiikin päälle. Kyse ei sii ole mistään "muka" nerokkaista kuvioista, vaan hyvästä ja kiinnostavasta musasta.
Itse olen erityisen iloinen siitä että Ari ei laula esimkerkikis mitään pateettista ällötunteilua.

On hienoa, että Ari on viimein yhtyeessä missä musiikki on moniulotteista ja rikasta. Näin ei ollut Arin soolouran albumeilla.. mitkä oli täynnä naurettavaa täytebiisi rokkia. Metallimusiikissa musiikki tulee ensin ja sitten laulu ikään kuin mausteena, enkä tarkoita että Arin ääni jäisi kakkoseksi musiikille. Molemmat täydentää toisiaan upeasti. Haasteellista ja aika marginaalisen yleisön musiikkiahan progressiivinen metalli on, mutta kyllä sille löytyy yleisöä ihan suunnattomat määrät. Esimerkkinä vaikkapa Dream Theaster ja Opeth jotka on progressiivisen metallimusiikin tunnetuimpia nimiä.

Riistetty mies kirjoitti:

Jotenkin tuo Amoralin musiikki tuntuu niin kikkailevalta ja vaikealta sekä soitannollisesti että sanoituksiltaan. Tuntuu, että Arin kyky laulaa aivan jeesuksenmoisesti menee vähän hukkaan tällasessa marginaaliprojektissa, Benin ei-missään-koskaan-ikinä kaupallisessa proggiksessa. Aivan käsittämätöntä, ettei Koivuselle tule mitään epäilyksen hetkiä siitä, että hänen poikkeukselliset kykynsä on huijattu tähän oudon sisäpiirin pikku hankkeeseen.

Arilla on ääni ja elämänkokemuksen myötä tullut aivan mahtava tulkintatapa, joka on edukseen juuri niukassa soitannollisessa taustassa ja Amoralin vyörytys tuhoaa kaiken kauneuden ja tunnelman. Koivusen ääni on yhtaikaa synkkä, viettelevä, uhkaava, sureva, raivoisa, kaihoisa, viiltävä, katuva. Se kertoo tuhat tarinaa.

Miks ihmeessä tämän taiturin, tämän henkien välikappaleen taustalla täytyy olla pändi, jonka tarkoituksena on brassailla teknisellä taituruudella, hauiksilla, tatskoilla, testosteronilla, volyymillä, äkkiväärillä muka-nerokkailla melodisilla ratkaisuilla?

Ahistaa ihan tämä ristiriita.

eihän arppa pärjää ilman bändiä ja perään katsojaa siis holhoojaa ... ei pärjää kun ei ole massii !!

Täältä löytyy kaikista paitsi Juffista http://s117.photobucket.com/user/Henryche/library/Amoral/Henrys Pub 30-8-14 Kuopio-Finland?sort=9&page=1

Kuvia Kuopiosta kirjoitti:

Täältä löytyy kaikista paitsi Juffista http://s117.photobucket.com/user/Henryche/library/Amoral/Henrys Pub 30-8-14 Kuopio-Finland?sort=9&page=1

Upeita kuvia!