Töissä firmassa, jossa veemäinen päällikkö. Naine, keski-ikäinen. Nälvii välillä, simputtaa, ei osaa johtaa muutenkaan, organisointi sekaisin jne. Jo vuoden päivät minua on piinannut se, että veemäisen työn vastapainoksi otin liian ison autovelan, jonka määrä vain lisääntyi nyt kesällä. Koko ajan mieltä askarrutti työssä se, että miten jaksan, päivästä päivään, että voin lyhentää seuraavat 5 vuotta suuria (1/3 nettopalkasta) osamaksueriä. Päädyin nyt myymään autoni tappiolla pois, vaan eipähän jäänyt enää isoa velkaa. Hiukan kevyempi olo, kunhan saa vähän aikaa säästettyä plakkariin niin voi tarvittaessa taloudellisessa mielessä häipyä duunipaikasta jos ei ehdi tilalle muuta työtä saada (hakenut useita paikkoja tuloksetta).
Ohje muillekin, jotka tuntevat työuupumusta tai ahdistusta ilmapiiristä: koettakaa välttää liiallista velkaantumista asunto-, auto- tai muussa asiassa, ja jos mahdollista, pitäkää mieluummin pieni "vararahasto" e.m. tilannetta varten. Olen päättänyt, että oma henkinen terveys on tärkeämpi kuin maallinen (pankin/rahoitusyhtiön)omaisuus...Tsemppiä!
Ohje muillekin, jotka tuntevat työuupumusta tai ahdistusta ilmapiiristä: koettakaa välttää liiallista velkaantumista asunto-, auto- tai muussa asiassa, ja jos mahdollista, pitäkää mieluummin pieni "vararahasto" e.m. tilannetta varten. Olen päättänyt, että oma henkinen terveys on tärkeämpi kuin maallinen (pankin/rahoitusyhtiön)omaisuus...Tsemppiä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei kai sen haaskan etunimi ole Riitta? Jos, niin otan osaa ja ymmärrän täysin.
Kenenkään ei tarvi kuunnella vittuilua..onneksi!
Saatkohan yhteyttä minuun..Olen saanut sellaisen mahiksen että haluan auttaa kaikkia jotka haluu apua!
Olet aivan oikeassa tuon lainan ottamisen kanssa.
Itselläni olisi halu vaihtaa kärry uudempaan, mutta kun työ kasvattaa joka päivä k..pää otsassa, niin vanhalla paskalla ajetaan, kunnes löytyy sellainen työpaikka jossa viihtyminen on edes siedettävällä tasolla.
olen samaa mieltä kanssasi velkojen suhteen.On vielä enemmän kiinni siinä työpaikassa josta haluaisi pois jos on velkaantunut.Yritän myös saada ylimääräiset velkani pois ja lähteä viimeistään sitten ellei muuta vaihtoehtoa löydy.
Henkinen vapaus ja hyvinvointi on kaikista tärkeintä vaikkapa elintaso laskisi.
Jep! Omassa työpaikassani (naisvaltainen ala)on porukka sellainen, että pikkuporukat supisee ja narisee huoneissaan, vaan auta armias jos pitäisi suu avata ja antaa palautetta ja kritiikkiä; eivät uskalla. Ollaan vaan hiiren hiljaa, taustalla pelko persiissä eli parisataatuhatta euroa talovelkaa sun muuta. Naimisissa velan kanssa seuraavat 25-30 v eli talutusnuorassa. Itsellä onneksi ei velkaa ole, eli kerään hiukan säästöön ja häippäisen. On sen verran sairas duunipaikka.
olkaa tyytyväisii et on töitä.mut älkää ryhtykö
yrittäjiks,kaikki valtion etu ei kuulu niil
terv. yrittäjä jo 9 vuotta