Pienillä hiljaisilla ATK puhaltimilla. Onko kellään kokemusta asiasta?
Löysin hiljaisen puhaltimen Yleiselektroniikka firman sivuilta 120x120x38 mm
230 V 6,5 W melu 27 db kierrosluku 1350 r / min 78 kuutiom./ h
hintaan 21.08 € / kpl.
Löysin hiljaisen puhaltimen Yleiselektroniikka firman sivuilta 120x120x38 mm
230 V 6,5 W melu 27 db kierrosluku 1350 r / min 78 kuutiom./ h
hintaan 21.08 € / kpl.
Vastaukset 49
Vanhimmat
78 m3//h = 0.022 m3/s.
Jos lämpötilaero on takan päällä 20 astetta lämpimämpää kuin huone mihinkä ilmaa siirrät, niin saat tehoksi 0,022 x 20 x 1,3 => 560W.
Tuo edellyttää, että koko kyseinen ilmavirta siirtyy muihin huoneisiin, eikä vain poistu takan läheltä.
Koska näin ei ole, niin todellisuudessa puhutaan luokkaa sadasta watista, jos sitäkään.
Säästää lämmityssähköä vuodessa ehkä tuon tuulettimen hinnan verran.
Ja puhallinhan siirtää tuota huimaa tehoa kun takka on lämmin, ei muuten.
No mitenkäs käy, jos puhallustehoa nostetaan 3 -4 kertaiseksi 220 - 280 m3/h ?
Biltemalta löytyy puhallin jonka arvot ovat halk. 125 mm teho 28 / 38 W
ääni 29 / 36 db 220m3 / h - 280 m3 / h hintaan 79 €.
Ei ole ilman tiheyskään 1,3 lämpötilassa 40C
Sähläri asialla
Onko minun puhaltimen teho sitten 6466w/h?
Kaavalla:
Puhaltimeni puhaltaa 370l/s = 0,37m3/s
0,37m3/s
15 asteen ero huoneen lämpötilaan
Ilman tiheys 1,165 kg/m3 (kuivan ilman tiheys noin 30 asteessa)
0,37 x 15 x 1,165 = 6466w/h?
En ole matemaatikko, vaan yritän vilpittömästi selvittää oman puhaltimeni tehoa ja onko sitä järkevää käyttää..
Noinhan tuo kaava suunnilleen menee.
Ja koska pilkunhöhhääjiä riittää, niin ilman tiheys riippuu yleisesti lämpötilan lisäksi kosteudesta ja paikan korkeudesta suhteessa merenpintaan. Laskureita löytyy esim hakusanoilla air density calculator.
Tehohan ei ole w/h, vaan W. Jos tuuletin on päällä tunnin, niin tuosta tulee energiaksi 6000Wh, eli 6kWh.
Täällähän Lieksan ukko on oikein urakalla laittanut peukaloa ylös. Ei muuta kuin samaa rataa vain :)
Tehon yksikkö on watti ja 1000 kertaisena kilowatti. Energia on wattitunteja tai kilowattitunteja. Ei ole yksikköä wattia tunnissa.
Kyselit mielestäni tätä jo muutama vuosi sitten täällä.
Lopputulemana keskustelulle: rahallisesti ei oikein kannata, mutta puuhasteluprojektina voi olla ihan jännäkin.
No en ole minä kysellyt , mutta joku muu samaa asia pohtinut. Noin äkkiä laskien
tuolla kaavalla antaisi 220m3 / h ilmamäärällä 1612 W ja 280 m 3 / h = 2051 W.
Takan päällä lämpömittari näyttää noin 30 -45 asteen lämpötiloja ( Nunnatakka).
Tarkoitus olisi tasata lämpötila eroja muihin huoneisiin tuolla ilmankierrolla.
Puut ovat periaatteessa ilmaisia, jos jättää sahan bensat ja auton besat pois.
Onhan täällä kyselty aika usein takan tuottaman lämpimän ilman siirtoa muihin tiloihin. Ongelma vain on siinä, että ilma on onneton siirtämään lämpöenergiaa.
Takkahan pääasiassa toimii säteilylämmöllä. (Riippuu tietenkin takan lämmöstä). Säteilemällä lämpö siirtyy kaikkialle suoraan.
Jos ilmavirta triplaantuu, niin siirretty energiamääräkin triplaantuu. Kun lasket tuollaisia 2kW tehoja, niin tämä edellyttää kaiken takan päällä olevan ilman siirtämistä puhaltimen avulla lämmitettäviin tiloihin. Tämä edellyttäisi puhaltimen toimimasta kanavassa, ettei se pyöritä ilmaa minne sattuu.
Samaten jos lämpötilaero puolittuu, niin siirrettävä energiakin puolittuu.
Isojen ilmavirtojen mukana sitten tulee omat negatiiviset asiat kuten melu ja heiluvat verhot ja sukat, lentävä pöly jne.
Voihan tuollaista puuhastella, kuten rotta tuossa edellä kirjoittaa, mutta eipä siitä oikein muuhun ole.
Keskuslämmitys aikoinaan kehiteltiin mm. kyseistä ongelmaa torppaamaan. Nykyään vain monet haluavat tuosta keskuslämmityksestä eroon jostain syystä.
Se, että olohuonetta (takkahuonetta) pidetään yhdistettynä pannuhuoneena ja saunana ja tätä lämpöä siirretään muualle ei oikein kuulosta järkevältä. Tosin löytyyhän niitäkin jotka lämmittävät saunankiukaalla taloaan.
Saattaa kyllä käydä niin, että takan päällä lämpötila laskee hyvin nopeasti, jos laitat siihen tuulettimen... Itselläni on pöytätuuletin, jolla olen koemielessä puhaltanut takan kylkeen suoraan ilmaa, että saa nopeammin lämmön leviämään. Kylki kyllä jäähtyy todella nopeasti tuosta (pinta, lämpenee heti uudestaan kun ottaa tuulettimen pois).
Noh, ei tuosta varsinaisesti haittaa ainakaan ole, ellei mahdollista meluhaittaa ja pientä nousua sähkönkulutuksessa (ja mahdollista palovaaraa muuntajan kanssa) huomioida.
Ei jäähdy nopeasti Nunnan Kultaisen tulen aina puhdas leivinuuni takka 1980 kg.
Kattotuuletin valaisin levittää lämpöä lähihuoneisiin.
Tarkoitus onkin jakaa lämpöä 125 mm ilmastointi putkella eri puolille taloa ylä ja alakertaan. Löysin erittäin hiljaisen puhaltimen portaattomalla tyristorisäädöllä 230 m3 / H 23 db 340 m3 / h 28 db.
Tuollainen 340 m3 tuntiin tarkoittaa pyöreää 100 ltr/s. 125mm kanavassa nopeudeksi tulisi ilmalle vaatimattomat 60 m/s. Eipä paljoa talossa imuria tarvita enää.
20 asteen lämpötilaerolla muualle siirtyy tällöin 2,6kW.
Voi sitä vihellyksen ihanuutta, vaikka moottori olisi täysin äänetön.
Tuollaistahan ei kukaan viitsi kuunnella, eikä pidellä kukkapurkkeja paikoillaan.
Tuollaiset kanavistot ei meillä menisi hallitukselle (eikä itselle) läpi pinta- asennuksina, joten sisäkattojen aukirepimistä ja seiniin ja välipohjiin läpivientejä, kotelointeja jne.
Ideanasi on tosiaan tehdä pannuhuone olohuoneeseen ja sieltä lämmönjako muualle. Ehkä se puukattila pannuhuoneessa ja vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on vain vanhanaikaista.
Mutta eipä tästä enempää. Samaa keskusteltu ennenkin useasti. Saa rakentaa, jos haluaa.
No sitä vartenhan on portaaton tehon säätö ei sitä ole pakko pitää täysillä. Toisekseen nyt se olisi helppo laittaa, kun on remontti menossa ja yläkerran lattiat auki. Alakerrassa on lattilämmitys sähköllä säädettynä 19 asteeseen, se ei mene päälle jos takkaa lämmittää päivittäin. Takka on keskellä taloa ja pellit ovat yläkerran katonrajassa joten piippu on lämmin ylös asti.
Niin. Aivan vertailun vuoksi.
Meillä ilmanvaihtokone vaihtaa ilmaa 114 ltr/s. Kanavistot ovat 200mm ja jakaantuvat siitä eteenpäin. Äänenvaimentimina on tulossa 2x 900mm ja poistossa 1x 900mm. Nyt laittaisin molempiin yhden lisää, tai isommat vaimentimet.
Ulkoa kun siirtää -30 asteen pakkasilla ilmaa, jolloin lämpötilaero on 53 astetta ja hyötysuhde tulossa 80%, niin tuo syö 1,5kW verran lämmitysenergiaa.
Vastaavasti, jos ulkona on +3 (jolloin lämpötilaero takkasi 20 astetta), niin härveli "hukkaa" 600W. Ilman lämmöntalteenottoa siis 3kW.
Vertailun tarkoituksena on, että suhteuttaisit kanavakokoa, melua ja lämmönsiirron tehoja.
Ja oli noissa kanavistoissa aika kätkeminen aivan rakennusvaiheessakin.
Jos lattiat ovat auki, niin lattialämmitys ilmeisesti poissuljettu? Pannuhuoneeseen puukattila ja varaaja? Alakertaan vesipatterit pintavetoina?
Jos siis oikeasti haluat puulla lämmittää ja tehdä sen järkevästi.
Mitä hittoa minä teen puukattilalla ja varaajalla, kun alakerran lattioissa on sähköllä toimiva lattia lämmitys? Lattialämmitys on sitä varten, kun ei olla kotona eikä takkaa lämmitetä. Myös yläkertaan tulee sähköinen lattia lämmitys, se myös säädetään menemään päälle 19 asteessa. Takan lämpöä on vain tarkoitus tasata eri huoneisiin ja yläkertaan tuolla ilman kierrolla ja laittaa tuohon kiertoon myös ilman suodatin pölyn keräystä varten. Toisekseen ei takkaa ole nytkään tarvinnut tulikuumaksi lämmittää ja lämpö on levinnyt kattotuulettin valaisimilla kohtuullisen tasaisesti. Tuuletin valaisimien käyttö vaatii niiden siipien pölykeräytymien poistoa säännöllisesti ja usein. Tuolla ilmasuodattimella pölyn keräytyminen jää suurimmaksi osaksi suodattimeen ja ilmassa leijuva pölymäärä vähenee.
Itse kirjoitat, että lattialämmitys alakerrassa ei ole päällä kuin silloin kun et ole kotosalla. Olisko tuon varaajan tarkoitus kenties varastoida tuota lämpöä ja jakaa sitä taloon silloin kun olet poissa? Mukavuudella ei liene merkitystä, koska lattia on silloin lämmin kun kukaan ei ole talossa.
Yläkertaan vesikiertoisen lattialämmityksen tekisi jo melkein samalla vaivalla kuin sähköisenkin.
Eli aluksi ehdottelit pientä muutaman watin potkuria. Nyt ilmamäärät kasvaneet, kanavistot haluat rakentaa ja viimeksi haluat vielä suodatintakin, jossa ei oikein ole järkeä. Tällaisen nyt vain jostain syystä pakosta haluat rakentaa. Sairaan kallis, epämiellyttävä ja tehoton. Ole hyvä. Eipä tästä sen enempää.
"Tuollainen 340 m3 tuntiin tarkoittaa pyöreää 100 ltr/s. 125mm kanavassa nopeudeksi tulisi ilmalle vaatimattomat 60 m/s."
Taitaa olla liian nopeasti laskettu
Nopeasti tosiaan laskin päässä.
340m3/h= 340 000 l/h = 0,0944 m3/s.
125mm halkaisija tekaa alaksi 0,0625^2 * 3,14 = 0,0123m^2.
Ja nopeudeks tuosta saa 0,0944m3/s / 0,0123m^2 = 7,7m/s
Aika raju nopeus silti ja vinkunaa riittää. Mutta muut saavat jatkaa.
PS. Voi niitä laskuja itsekkin oikaista laskemalla.
Etkö tajua, että se on koko ajan päällä, Termostaattit on säädetty 19 asteeseen.
Mitä helvetin varaaja sinä tarkoitat. Kuumavesi varaaja 300 l on käyttövettä varten.
Mikä ihmeen hinku nyt on tehdä vesikiertoista lämmitystä sähkölämmitteiseen taloon.
Haloo!!! Mikä ihmeen hinku on tehdä puulämmitystä sähkökaapelitaloon.
No ihan siksi, että puut ovat ilmaisia minulla. Ja puulämpö on mukavamman tuntuista kuin sähkölämpö ja talvella ei tarvitse käyttää sähköhellaa ruuan valmistukseen. Aina puhdas leivinuuni takan päällä on myös leivonnassa käytössä.
Että siinä sitä haloota, jos edes tajuat mitä sähkön säästö on.
Aha. Eli köyhän piiperrystä.
AHA näkyypä ottavan pattiin, kun et itse ole keksinyt mitään säästökonstia.
Tuo puhallin ja säädin tietoineen löytyy osoitteesta: www.inspectorsec.fi
Pistämpä vinkiksi tuloilma takalle ja muuhun taloon tulee halk. 150 mm ja 20 metriä pitkän muoviputken kautta jääkaappin ja pakastimen taakse. Putki on haudattu alakerran lattioiden rossipohjan uusinnan yhteydessä maahan talon alle.
Lähtöpäässä 1,2 metrin syvyyteen josta se nousee tasaisesti 0,5 cm / metrille ja edelleen eristettynä rossipohjan läpi jää/ pak. taakse. Alkupäässa on mahdolliselle kondenssivedelle 15mm reikä josta se on johdettu alla olevaan salaojaan. Maanpinnalla on 20 cm singelikerros estämässä kosteuden nousua rakenteisiin. Maa singelin alla on viistottu kaltevaksi riippusokkelin alareunaan keskeltä päin. Ilma lämpeää tuossa putkessa talvella ja kesällä se viilenee huomattavasti eikä vetoa ole tuntunut. Siinäpä sitä ideaa vapaasti kehiteltäväksi edelleen.
Lieksassa asustaa oma pelle.
No jos pelleilyä on sähkön säästö, niin sitten se on pelleilyä. Kun talö lämpisi pelkällä sähköllä ( sähköpatterit) oli vuosi kulutus 13000 - 17000 kWh / vuosi. Nyt se on 6500 - 8000 kW h / vuosi. Revippä siitä pelleilyä.
Säälittävä touhua. Pienituloisen elämää on ankeaa.
Tämä palsta on rakentamiseen liittyvä ilmastointi asioiden palsta, ei muka rikkaudellaan kehuvien palsta. Taidat puhua omasta hajustasi ressukka?
Olen laittanut itselle remontin yhteydessä putket yläpohjaan ja takka leivinuunin yläpuolelle kanavan alkupäähän tyristoriohjatun puhaltimen ja mh.ssa huonetermostaatti katkoo puhaltimen toimintaa tuloilmaventtiilit joka huoneessa,putket on hyvin eristettetynä yläpohjassa,systeemi toimii hyvin en tiedä onko muuta hyötyä mutta ainakaan takkahuone joka on erillinen pysyy lämpötila sopivana.
Juuri tuo takkahuoneen " liikalämpö " on tarkoitus tasata ympäri taloa ja myös lattian ja katon lämpötilaneron tasoitus noilla erilaisilla lämpökanavilla, puhaltimilla ja tuulettimilla.
Täällä tuntuu olevan ainakin nopeita, hitaita ja väärin laskijoita.
Kannattais laskelmien sijaan käyttää yläpäätä.
JOs takkahuone on esim 10 m2 ja sen yläosassa on 0,5 m korkea lämpimän ilman kerrostuma eli 5 m3 lämmintä ilmaa ja meillä on puhalllin joka imee esim 0,5 m3/s sitä pois, niin kestää n 10 sekuntia kun se kaikki lämmin ilma on poistunut siitä tilasta.
Kuvitteleeko joku että tilalle tuleva ilma lämpiää noin nopeasti, jolloin jatkuvasti olisi tarjolla 15 astetta lämpimänpää ilmaa?!
:)
Heitetäänpä oma kehitelmä arvoitavaksi/haukuttavaksi myös. Minulla on edellinen omistaja tehnyt ilmakanavat yläpohjaan olohuoneesta, keittiöön ja nykyiseen makkariin.
Hienosti toimii, takan lämpö siirtyy makkariin puhaltimella, jossa myös portaaton kierros-säätö. Keittiön röörin olen sulkenut, koska on mielestäni turha, kun on aivan olkkarin vieressä ja ovikin poistettu.
Ilman ottoa takasta olen hieman parannellut ja voin sanoa, että kyllä toimii. Eikä takka jäähdy yhtään nopeammin vaikka siitä otetaan lämpöä muuallekin. Sekin riippuu paljon siitä, miten sen ottaa, jos nyt näin vois sanoa.
Näinhän tuosssa jo edellä kerrottiin tapahtuvan, mutta kun on Nunna Uuni, niin se estää tämän :)
Mutta asiasta tosiaan kirjoitettu jo monet kerran. Ja aina lopputuloskin on sama.
Ei sillä ainakaan meidän esimerkissä ole mitään merkitystä, mikä uuni tai takka se on.
Lämpö otetaan "ylimääräisestä" hormista, joka ilmeisesti tehty juuri tuota varten.
Eli, hormi ei mene katolle asti vaan loppuu suunnilleen katon rajaan josta nuo ilmakanavat lähtee.
Ja ilma otetaan tämän hormin ja takan välistä sisään, jossa reikä. Meilläkin takka tehtiin uusiksi vuosia sitten (tiileri) ja säilytin tuon reiän, vaikka muurari sen umpeen olisi laittanut.
Sanoin, että ei laiteta umpeen, että sille tulee vielä käyttöä ja niin myös tuli ja hyvin on toiminut jo vuosia.
Tuo lämmönottopaikka on hyvä, siinäkin mielessä, että ottaa lämpöä hormista sekä takasta, kun on siinä välissä.
Reikä ei tietenkään ole näkyvissä, vaan olen sen ohuella alumiinilevyllä värkännyt piiloon. Ja samalla sillä ohjataan ilman kulkua parhaalla mahdollisella tavalla.
Noista " ylimääräisistä " hormeista puheen ollen niitä voi hyödyntää. Esim. Jos nuo hormit ovat takan tai uunin hormin vieressä ottamalla ne käyttöön yhdistämällä ne takan tai uunin hormiin jolloin ne myös lämpiävät ja keräävät lämpöä piippuun.
Itse olen takan hormeiksi yhdistänyt kaksi vierekkäistä hormia poistamalla väliseinän hormien välistä 5 tiilen korkeudelta alapäästa. Samoin yläkerran katonrajassa myös 5 tiilen korkeudelta väliseinä pois. Pellit kolme kappaletta ovat ylimpänä katonrajassa ja keskimmäinen pelti on ohjattavissa nailonputkessa
( vesip.) olevalla 5 mm narulla alakerrasta kiinni ja auki. Nuo kaksi muuta peltiä avataan nuohousta varten muuten ne ovat kiinni. Muut ylimääräiset hormit ovat täytetty Leca soralla, ettei kylmä valu piippuun. Vain tuuletus hormit ovat auki ja piipunhatta tietenkin pitämässä piipuua kuivana.
Unohda tämmöiset häröilyt. Jos takasta tarvitset tehoa ja sitä pitää siirtää niin sitten valitaan takka johon saadaan vesiputket kiinni. Kaikki muu on pelkkä häröilyä.
Ilman ominaislämpökapasiteetti on niin huono että ilmaa lämmönsiirtämiseen paikasta toiseen ei kannata käyttää. Vaan kannattaa keksiä muita ratkaisuja. Vesitakka on yksi sellainen.
Riippuu tapauksesta. Jos esim. olohuoneen (jossa takka yleensä on) viereisiin huoneisiin haluaa takan lämpöä, niin kyllä oikeanlainen puhallin saattaa toimia ihan hyvin.
Piruako minä vettä laitan ehjään Nunna takkaan?
Juu, ei kannata kaikenmailman kotkotuksia kuunnella. En minäkään laittaisi.
Pistämpä tähän vuoden 2014 kymmenen kuukauden vertailun jonka sain Fortumin
asiakaille tarkoitetusta omasta kuluspalvelusta. Vertailu toisiin samanlaisiin talouksiin joissa on 2 asukasta ja asumisneliöt suunilleen samat.
Ajalla 1.1. - 31.10.2014 vertailutaloudet ( 16 kpl ) kuluttivat 11504 kWh
Oma kulutukseni oli samalla ajan jaksolla 5804 kWh
Eroitus edukseni näillä nykyisillä säästö konsteilla 5700 kWh
Lieksan ukko on kuuluisa kylän pelle ja kaikki tietävät millaisessa ja minkä kokoisessa talossa hän asuu.
Muutakuin rakentaa ison heatpipen.
Lämmityspatteri sinne jonnekkin kondenseriksi, alalähtöön nestevaraaja johon sitten pieni pumppu jolla pumppaa nesteen kiehumaan höyrystimeen takanpäälle, josta eristetty höyrylinja lämmityspatteriin.
Lämmön saa tällä menemään myös alaspäin.
Helppoa kuin heinänteko.
Siihen on tuotekin ollut jo iät ajat. Mobair 4100 jossa on otettu huomioon päätelaitteen profiili ettei se puhallin puhalla niskaan/virtaus ei valu takaisin oviaukosta lämpöisen hormin suuntaan. Tässä puhallinideassa on sikäli järkeä että takan paloprosessi tarvitsee 50-100m3/h korvausilmaa ja jos se tulee oikeaoppisesti (poistoilmanvaihdossa) eikä suoraan takan alta (ok IV-konetalossa) niin energiaa ei siirry vastavirtaan ilman moottoria. Peltikanavaa sillä ilmalla ei kannattane lämmitellä.
itsellä alakerta talosta lämpeää ilmalämpöpumpulla ja takalla ja yläkerrassa ns suora sähkölämmitys eli sähköpatterit. alakerran katossa venttiili josta ääni ja lämpöeristetty noin 1m pitkä putki jossa välissä puhallin. Yläkerran huoneessa 20cm korkeudessa venttiili josta lämmin ilma leviää huoneeseen. Hienosti toimii eikä mene patterit päälle ennen kuin ulkolämpötila -10, termostaatit säädetty pattereissa 22 asteeseen. Kesällä myös hieman viilentää yläkerran huonetta.. Ei pidä sen enempää ääntäkään kuin ilmalämpöpumppu. Kierroksia en säätele vaan ihan valokatkaisijan ohjattavana on.
Ei tarvitse mitään laskukaavoja, puut ilmaisia ja läpöpumpun hyötysuhde parempi kuin suoran sähkön