Meille tuli vuosi sitten aikuinen kissa. en ole koskaan tykännyt kissoista, mutta ihmettelen että edes omaa kissaa kohtaan en tunne minkäänlaista kiintymystä. miksi?? inhoan sitä kun se maukuu ruokaa, kusen haju pinttyy vessaan, yölliset metelöinnit raivostuttaa, hyppelee pöydälle ja varastaa ruokaa. ehkä se ihmisen kunnioitus joka kissasta puuttuu ärsyttää minua? onko toisia jotka tuntevat samoin? se on niin itsenäinen. omistan myös koiran ja pidän siitä sen tarvitsemasta huomiosta, sen kanssa on ihana tehdä metsälenkkejä ja kouluttaa erilaisia temppuja. en keksi mitään kivaa tekemistä kissan kanssa, tekemistä jossa voisin alkaa pitämään siitä.
en kiinny kissaamme
äääää
11257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mitä helvettiä hommaat kissan jos ei vois paskan vertaa kiinnostaa sen pitäminen.
Vittu että pitää olla saatanan kusipäinen ääliö.
sanoin MEILLE, en ole itse hommannut kissaa :) luehan tarkasti ennenkuin alat siinä suutas soittaa ;)
Koita kestää kun kerta olet itse saanut hommata koiran teille.
Ja älä nyt ainakaan kissallenne kosta sitä, että vihaat sitä(kuten kissoja ylipäätäänkin).
Jotkut on sellaisia luonteeltaan, että tarvitsevat sen sorttisen lemmikin, joka suurin piirtein hengittääkin vain käskystä, jotkut taas pitävät myös kissojen kaltaisista itsenäisemmistäkin eläimistä.
Koita kestää. No ehkä sitä ei vain kestä jos joutuu asumaan eläimen kanssa jota tuskin pystyy sietämään. :D Ja mitään en kissalle ole kostamassa?? Olen vaan sitä mieltä että kissa on törkeän itsekäs eläin. Ehkä sen takia en niistä tykkää, enkä tähän "omaanikaan" kiinny.
on nirppanokkasta sakkia täälä kissapalstalla.
Itse kuulostat tässä kaikkein itsekkäimmältä. Vihaat kissaa, koska se ei alistu tahtoosi. Hakeudu terapiaan, narsisti.
Ongelma on juuri siinä, että se on aikuinen kissa. Teillä kummallakaan ei ole kiintymyssuhdetta toisiinne. Pentuna ihmisestä tulee adoptioäiti ja suhteesta tulee molemmin puolin vahvempi. Joku voi sanoa tämän olevan huuhaata, mutta itse uskon tähän. Huutamisen selittää taas reviiri, joka on vaihtunut nopessti ja yllättäen. Kissat usein leimautuvat lapsuuden kotiinsa juuri tämän reviirin takia.
Sinun kannattaisi itse miettiä suhtautumista kissaan. Ota se syliin silloin tällöin vaikka et tahtoisikaan ja silitä sitä. Kissalta pitää tietenkin kysyä lupaa silittämällä ja luomalla tietynlainen katsekontakti. Kannattaa myös leikkiä leluilla, sillä kissa ymmärtää sen päälle ja leikki onkin tärkeä osa kissan ja omistajan välistä suhdetta. Itse leikin kissani kanssa kuurupiiloa, leikin leluilla ja pelleilen silloin tällöin sen kustannuksella kuten pikku vauvoille tehdään.
Lyhyesti sanoen, vietä enemmän aikaa kissasi kanssa niin kyllä tykästyt siihen. Ajattele sen olevan pieni avuton lapsi jota pitää passata ja antaa läheisyyttä, vaikka se käytännössä vain syö, nukkuu ja kakkii. Silloin tällöin kissa antaa takaisin huomiota, mutta sitä ei aina tule edes odottaa. Meidän kissa ainakin omaa uskomattoman tunneälyn ja lohduttaa silloin tällöin surun hetkillä tulemalla syliin kehräten oma-alotteisesti. Kissan hoito on helppoa, mutta hyvä suhde vaatii kärsivällisyyttä ja panostusta.
Juurikin näin! Kissa on killti ja rakastava lemmikki, kunhan sille antaa mahdollisuuden.
Perkleen allerin rolli
ihmettelen miksi teillä on kissa, sääli ihanaa eläintä. häpeä ja katso,peiliin, ehkä siellä vastaus
Sääli ettet ymmärrä, MINÄ yksin en pidä kissasta. Kyllä muut taloudessa kai tykkää? Oot tyhmä
Ei se haittaa jos et tunne kiintymystä. Kissalle on tärkein että saa ruokaa ja kohdellaan asiallisesti.