Tuntuu siltä kuin kaverit olisivat hylänneet. :( Emme enää näe toisiamme, puhu puhelimessa tai sosiaalisissa medioissa kuten ennen. Jos vähänkin ehdotan tapaamista, niin kaverit sanovat että tapaaminen käy, mutta sen jälkeen tapaamisesta ei kuulukaan. :(
Tuntuu kuin minut olisi jätetty yksin... läheiset ystävät joiden kanssa olen viettänyt monta hyvää hetkeä ovat hylänneet ja olen aina se osapuoli joka pitää yhteyttä ja kaverisuhteita yllä - turhaan! :(
Onko kohtalon tovereita? Miten olette selvinneet tilanteesta?
Tuntuu kuin minut olisi jätetty yksin... läheiset ystävät joiden kanssa olen viettänyt monta hyvää hetkeä ovat hylänneet ja olen aina se osapuoli joka pitää yhteyttä ja kaverisuhteita yllä - turhaan! :(
Onko kohtalon tovereita? Miten olette selvinneet tilanteesta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sama mulla,valitettavasti....enkä osaa auttaa,...
Jep, täysin sama... :( Ovat vaa lähteny käveleen... En tiiä miks... Sanotaa, et tapaamine käy, mut sit ei "ehitäkää" tai muuta sellasta... :( Ja tosiaa ite oon se, joka pitää yhteyttä niihi... :(
Ikävää, että sinulle on käynyt samoin. :( Omalla kohdallani meillä ei ole edes tullut minkäänlaisia erimielisyyksiä. :( Yhtäkkiä heitä ei enää kiinnostanutkaan pitää yhteyttä. Olemme olleet todella läheisiä keskenämme. :(
Toivotaan, että tilanne muuttuisi pian paremmaksi... :( Olen puhunut tästä kavereideni kanssa ja ovat vakuutelleet pitävänsä yhteyttä, mutta lupaus ei ole pitänyt... :(
Itse olen nykyään 24v ja kaveri suhteet katos tuossa 4-5 vuotta sitten. Itse aina olin se joka joutu pitään yhteyttä yms..
Moikka
Ikävää kuulla, että yhteydenpito kavereiden kanssa ei onnistu. Etenkin monella nuorella aikuisella tällainen tilanne voi tulla eteen siinä vaiheessa, kun kavereiden kanssa päädytään opiskelemaan eri paikkakunnille (tai vaikka vain eri oppilaitoksiin). Ystävyyden/kaveruuden pitäisi olla vastavuoroista ja molempien osapuolten pitää yhteyttä toisiinsa. Vaikea tilanne. Kerran joku kertoi sellaisen vinkin yhteydenpitoon, että jokaisen tapaamisen yhteydessä sovittaisiin seuraava tapaaminen. Tällöin yhteydenpito tavallaan saisi jatkuvuutta. Voisikohan sellaista kokeilla? Joskus tosin käy niin, että vanhojen kavereiden kanssa yhteydenpito vain jää vähän epäsäännölliseksi. Löytyisikö nykyisistä elämänpiireistäsi uusia ystäviä, joiden kanssa yhteydenpito olisi säännöllisempää?
Toivon, että löydät tähän ongelmaan ratkaisun. Jokainen ansaitsee ystävän, jonka kanssa viettää aikaa.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle!
Terkuin NettiSaapas-ohjaaja Nina Ylä-Savon Saappaasta
Itsellä ollut ja on sama tilanne. Kun kaverit järkkäävät bileitä, minulle ei edes kerrota saati sitten kutsuta, maanantaina vaan koulussa puhutaan siitä jne..
Onneksi olen "tunnevammainen" enkä ota sitä itseeni, sillä en välitä kavereistani, mutta se yksi tyttö. Ahh, olen niin rakastunut häneen ja tuntuu aina pahalta ajatella että siellä se bailaa muiden jätkien kanssa..
Jos hän alkaisi seurustella jonkun näistä jätkistä kanssa (mikä on epätodennäköistä) löisin todennäköisesti tältä jätkältä hampaat kurkkuun. Olen erittäin isokokoinen jätkä ja voimakas (185cm, salilla käyvä, 95kg, ei läskiä, vain lihasta ;)
Syksyllä kuitenkin tuli tilanne jolloin tämä tyttö tuntui lähentyvän erään jätkän kanssa ja melkein olivat seurusteluasemassa ja tunsin oloni onnelliseksi, en tiedä miksi, niin kuin tunteet olisivat kadonneet.
Sitten taas joululoman jälkeen kyseinen jätkä haukkui tytön ihan maanrakoon tämän kuullen ja silloin suutahdin ja löin tätä aivan täysillä naamaan. Selitykseksi sanoin että tuntui vain siltä ja nyt kaikki kuvittelevat että olen joku ihme friikki..