Olen 16-vuotias tyttö, joka itkee ihan liikaa. No ok, välillä menee hiukan paremmin, mutta nyt olen taas pillahdellut turhiin itkuihin mitä mielikuvituksellisemmista syistä. Koulussa olen vetänyt letkeätä linjaa ja koittanut olla hauska ja niin edelleen, mutta turha ulina pilaa kaiken.
Itku ei ratkaise mitään, joten haluan lopettaa sen. Muut ihmiset vain vaivaantuvat. Olen yrittänyt käskeä itseäni rauhoittumaan, ajatella muuta ja lopuksi haukkunut itseäni idiootiksi, mutta ei oikein auta. Kerran yritin kiristää narulla rannettani, mutten itsekään tajua, mitä järkeä siinä oli.
Tämä ei oikeastaan kuulu tälle palstalle, mutten oikein tiedä, mikä muukaan sopisi. Kaipa minulla on huono itsetuntokin, mutten usko, että se vaikuttaisi noin paljoa asiaan. Tämän viikon ajan minusta on lisäksi tuntunut, ettei juuri kukaan kuule mitä puhun, saatika vaivautuisi vastaamaan.
Siis; Miten te lopetatte/vältätte itkemisen?
Itku ei ratkaise mitään, joten haluan lopettaa sen. Muut ihmiset vain vaivaantuvat. Olen yrittänyt käskeä itseäni rauhoittumaan, ajatella muuta ja lopuksi haukkunut itseäni idiootiksi, mutta ei oikein auta. Kerran yritin kiristää narulla rannettani, mutten itsekään tajua, mitä järkeä siinä oli.
Tämä ei oikeastaan kuulu tälle palstalle, mutten oikein tiedä, mikä muukaan sopisi. Kaipa minulla on huono itsetuntokin, mutten usko, että se vaikuttaisi noin paljoa asiaan. Tämän viikon ajan minusta on lisäksi tuntunut, ettei juuri kukaan kuule mitä puhun, saatika vaivautuisi vastaamaan.
Siis; Miten te lopetatte/vältätte itkemisen?
Vastaukset 26
Vanhimmat
lopeta vaan se itkeminen helketti
Kun ei onnistu.
muista että oot ihana, upee ja sussa ei oo mikään vikana :]
Tuu munkanssa puhuu kikkiin nii loppuu itkeminen :D
vitun runkkari:DDD
Sori, mutten omista kikk(el)iä.
Moni vaivaantuu itkustasi, koska he kokevat pitävänsä paljon itkua sisällään mutta eivät saa sitä ulos tai pelkäävät sitä.
Tärkeintä on nyt löytää oikea syy itkullesi. Se voi olla opittu tapa tai todellinen aihe, aihe joka on piilossa. Kuulostele rauhassa mitä tunteita itkun myötä nousee, äläkä eksy terapeuttien selityksiin, niin saatat löytää syyn kaikkeen.
Ensimmäinen hyvä vastaus!
Kun yritin googlailla apua, löysin enimmäkseen jotain kulttuurellisia juttuja. Länsimaissa itkeminen on paljon pahempi asia kuin muualla, joten vaivaantuminen voi johtua siitäkin.
Hmm. Vois kokeilla. Terapeuteille en mene, vitut semmosta syöpää että... Elikkäs lisää googlailua.
Kiitos hei.
Googlaa
Kärsimyksen mielekkyys. Stettbacher
tai kysy kirjastosta.
Kuulostaa joltain Buddha-hommalta...
Voisihan sitä sivistyä ja lukea jotain älykästäkin.
Kiitos.
Moni vaivaantuu itkustasi, koska he kokevat pitävänsä paljon itkua sisällään mutta eivät saa sitä ulos tai pelkäävät sitä.
Tärkeintä on nyt löytää oikea syy itkullesi. Se voi olla opittu tapa tai todellinen aihe, aihe joka on piilossa. Kuulostele rauhassa mitä tunteita itkun myötä nousee, äläkä eksy terapeuttien selityksiin, niin saatat löytää syyn kaikkeen. Olet lähempänä kuin moni muu.
Tytsy hei, mul on ollu toi ihan sama ongelma! Tiietkös mikä mulla autto? Itkin niin pitkään ettei enää ollut mitään itkettävää jäljellä. Siihen tosin meni monta tuntia, mutta kyllä se sitten auttoi ainakin himpun verran. Kun vain itkee itkemistään ja antaa kyynelten valua ihan antaumuksella, antaa itselleen luvan itkeä kaikki sisään kertyneet turhautumiset ulos.
Ja jos kukaan ei ole huomaavinaan sinua koulussa niin nykäise hihasta, järjestä kohtaus, puhu asiat selviksi kyseisten kavereiden kanssa. Koskaan ei ole hyvä pitää itseään piilossa.
Tankke.
Tästä tuli aivan mahtava lomasuunnitelma. :D Tosin aikaa pitää varata jonkun verran, sillä ainakin yöulinoissa on saattanut mennä parikin tuntia.
Ongelma onkin siinä, että ihmiset reagoivat. Olen aina pyrkinyt olemaan poissa toisten tieltä ja herättämään vähän huomiota (mutta läppää heitän kyl silloin tällöin)
Hei itkupillinäolovituttaa!
On hyvä, että osaat näyttää tunteitasi. Silloin ne eivät pääse patoutumaan. Liian monet ihmiset ehkä pitävät tunteensa sisällään, vaikka itkeminen voisi olla heillekin hyväksi. Muista, että ihmiset käsittelevät tunteitaan eri tavalla, ja kaltaisiasi herkemmin itkeviä ihmisiä on monia muitakin. Useimmilla naisilla itkuherkkyys voi myös vaihdella kuukautiskierron mukaan.
Itkemisen lopettaminen voi olla vaikeaa, koska se on ihmiselle normaalia. Jos itkeminen näyttää vaivaavan muita, voihan aina poistua vaikka vessaan hetkeksi.
Jos tuntuu, että itkuisuus on alkanut vasta murrosiässä, se voi ehkä mennä ohi itsekseen, kun elimistö tottuu vaihteleviin hormonitasoihin. Toisaalta se voi olla pysyvä piirre, jonka kanssa on vain opittava elämään. Muista kuitenkin, että sinussa ei ole mitään vikaa.
Terveisin
Ella ja Linda NettiSaappaasta
Menkat vaikuttaa kyllä ----> onneksi eivät ole aivan 24/7.
Olen kuullut jostain ala-asteelta asti tuota "Herkemmät itkee enemmän" hommaa, mutta kuitenkin yks ope otti mut puhutteluun liian itkemisen takia... Haluaisin oppia jonkin rakentavamman tavan käsitellä tunteitani tai sitten vain yksinkertaisesti lopettamaan itkemisen. Tai sitten siirtämään sitä.
Itken kaikenlisäksi täysin turhille asioille välillä. Se vituttaa. Ja hankaloittaa taatusti aikuisenkin, kuka haluaisi ottaa töihin ihmisen, joka pillittää typeristä asioista tai juoksee vessaan aina puoleksi tunniksi? Niin, en minäkään.
Minussa on paljon vikaa, mutta yritän tehdä asioille jotakin ja mieluiten terveellistä reittiä. Ideahan olisi tiedostaa viat ja opetella niistä pois tai juurikin oppia elämään niiden kanssa, mutta kukaan ei voi ajatella, että ei olisi mitään vikaa. Tietenkin liiallisuuksiin meneminen (minä seiskaluokalla) ei ole hyväksi.
Minun vikojani ovat mm. univelka ja liika itkeminen. Jos lopetan itkemisen, nukunkin varmaan paremmin ja toivottavasti olen yleisestikin hiukan positiivisempi, enkä vain itke.
Kiitoksia kuitenkin.
Tsekkasitko Kärsimyksen mielekkyyden.? Ei ole mitään buddhaa ei kä muutakaan vastaavaa
Buddha nauraa
en tiedä. en ole koskaan pahemmin itkenyt paljon. kai minulla on kosteat silmät ja hyvä ruokavalio aina ollut. kuin ihminen tuntee paljon surua ja iloa yhtä aikaa.
Mulla on sama ongelma, itken ja itken ja itken. Välillä itken tunteja kaiken surun pois, mutta viikon päästä surua on kertynyt jo tunteja lisää. En jaksa tätä enää. Mulla on huono itsetunto, ja mua syrjitään. Kukaan ei kuuntele eikä ketään kiinnosta. Saatan kärsiä masennuksestakin, mutta ei ole ketään joka välittäisi tarpeeksi auttaakseen minua.
Kysymys: miksi itkette? :,,, (
Koska perhe-elämä huonoa, ei melkein ollenkaan kavereita, kukaan ei välitä, yksinäinen, huonot muistot, tehnyt kaikkea tyhmää.
Itku on myös kätevä ja terveelinen tapa käsitellä ongelmia. Monilla on paljon typerämpiä tapoja käsitellä ongelmiaan. Joskus itku ihan oikeasti auttaa. Itku loppuu kun/jos itkun syy (heikko itsetunto tms) poistuu.
Mikäs siinä muuten, tulee vaan aina helvetillinen päänsärky... -.-
En usko, että päänsärky tulee itkusta. Pikemminkin itku ja päänsärky saattavat tulla samasta asiasta. Käy lääkärissä selvittämässä asiaa.
Minä olen jo aikuinen nainen ikää 49. Ja itkettää. Vaikeat tilanteet, esim. Lääkärin luona olen saanut kohtauksia. Riitojen yhteydessä en aina pysty hallitsemaan itseäni ja itkuksi menee. Ex-mieheni vielä ivasi tätä ominaisuutta. En pysty hillitsemään itkua vaikka haluaisin. Olenkin ajatellut että se on ominaisuus joka minulla vain on. Mitä sillä oikeastaan on merkitystä mitä muut ajattelee? Joskus tietysti puhuminen kärsii eikä asiaa saa tolkullisesti sanottua mutta ei voi mitään.
Tuskin olet 49, kun olet vieläkin nuorten palstoilla.