Kysyin kerran hyvään sijaishuoltopaikkaan lapsensa saaneelta? Mitä olisit tehnyt, jos sinun lapsesi olisi joutunut tähän kammottavaan paikkaan? Hän vastasi: "No ei se olisi siellä kauaa ollut, se olisi karannut heti".
Positiivisilla on paremmat keinot selvitäkin, kuin negatiivisilla. Siksi olisi hyvä, että sijoittajat eivät laittaisi heikoimmassa asemassa olevia kaikkein huonoimpiin paikkoihin, kun he eivät kykene auttamaan itse itseään. Laitetaan nämä positiivisimmat huonoimpiin paikkoihin, niin ongelma hoituu pois päiväjärjestyksestä.
Positiivisilla on paremmat keinot selvitäkin, kuin negatiivisilla. Siksi olisi hyvä, että sijoittajat eivät laittaisi heikoimmassa asemassa olevia kaikkein huonoimpiin paikkoihin, kun he eivät kykene auttamaan itse itseään. Laitetaan nämä positiivisimmat huonoimpiin paikkoihin, niin ongelma hoituu pois päiväjärjestyksestä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Negatiivisen elämänasenteen omaavat eivät kykene edes karkaamaan. Tyhmiä, kun jäävät kaltoin kohdeltaviksi.
Yrittäneitä ja karanneita kyllä on, mutta takaisin on kiikutettu aika moni. Vaikka karkaisin henkensä edestä, kuskataan negatiivinen takaisin, sillä kiintymyssuhde ei ole vielä rakentunut (seitsemässä vuodessa).
Ilman muuta pitää odottaa, että kiintyminen todella tapahtuu. 7 vuoden jälkeen luulisi ainakin karkaamisten loppuvan, koska oikeinkin positiivinen arvatekin alkaa oirehtia ja tuottaa masentumisen merkkejä (lannistuttaminen on tehokas keino. Nuoren kuuleminen jätetään vain järjestelmällisesti välistä korostamalla Kurin kaikkivoipaa tehoa).
Eiköhän totuus useimmiten liene se, että suurella osalla huostatuista nuorista ja lapsista ei ole ollut elämässään vanhempaa, josta olisi ollut asettelemaan rajoja ja pitämään niistä kiinni. On typerää ja lapsellista väittää, että kaikki huostapaikoista karkailevat ongelmatapaukset olisivat jonkinlaisia hirmuvaltaa pakenevia sankareita ja viattomia uhreja. Suurelle osalle heistä on vain vaikeaa sopeutua siihen, että joku ylipäätään ottaen asettelee rajoja. Itse oireet tietysti ovat puuttuvan kasvatuksen seurausta eivätkä aina nuorten syytä.
Sinä ulkopuolisena olet totuudesta yhtä hukassa, kuin muutkin. Vain asianosaiset voivat tietää mikä on totuus. Kaikkein kammottavinta on tietenkin se, jos ainoa totuus joka uskotaan on aina se, ettei mitään pahaa tapahdu koskaan.
Ei kukaan väitä ettei mitään pahaa ikinä tapahtuisi. On vain typerää väittää, että kaikki ongelmaisten teinien kapinointi olisi automaattisesti sijaisvanhempien ja -kasvattajien syytä.
Samoin on typerää olettaa, että ne asianosaiset olisivat aina oikeassa hekään.
Eli sinä et tiedä mistään mitään? Mutta kovasti haluat väittää asioita...
"Samoin on typerää olettaa, että ne asianosaiset olisivat aina oikeassa hekään."
Ihminenkö ei ole oikeassa omissa asioissaan...Kuka se on sitten oikeassa? Sinäkö?
Kun joku esittää yksipuoliset näkemyksensä vaikkapa lastensa huostaanotosta, hän ei välttämättä kaikkea olennaista kerro. On lapsellista kuvitella yhden osapuolen näkemyksen olevan ainoa oikea.
Sinäkin esität yksipuolisia näkemyksiä. Miten se eroaa kenenkään muun yksipuolisista näkemyksistä. Miten huostaanotetun lapsen vanhempi voi antaa monipuolisia näkemyksiä? Ihmiset kertovat omista asioistaan ja se on normaalia. Eivät he voi kertoa sosiaalityöntekijöiden mielipiteitä tai sijaisvanhempien mielipiteitä. Et sinäkään voi kertoa sinua koskevissa asioissa, kuin oman mielipiteesi. Se, että pitää omaa mielipidettään oikeana, kun se koskee omaa elämää on täysin normaalia, ei suinkaan lapsellista. Kyllä sinäkin näytät kaikilla palstoilla pitävän omia mielipiteitäsi ainoina oikeina. Nytkin nikkisi on ja sitten asiaan, joka viittaa siihen, ettei mielestäsi muut puhu asiaa....
Ratkaisu on ryhmätheraplay. Negatiivisiin sijoitettuihin ja heidän huonoon kykyynsä kiintyä voidaan pyrkiä vaikuttamaan ryhmätheraplaylla. Näin heistä voi tulla positiivisia. Kaltoin kohteleva sijaisvanhempi kun koskettelee siinä' ryhmätilanteessa, niin 7 vuoden yksinäisyys katoaa negatiiviselta.
Mä olisin ollut positiivinen, kun mulla on positiivinen elämänideologia. Mä välitän kaikille sitä positiivista elämänideologiaa, jotta ei kannata lasten karkailla, varsinkaan talvella.
Heikoimmassa asemassa olevat lapset laitetaan kaikkein kehnoimpiin sijaishuoltopaikkoihin. Poissaolevat vanhemmat eivät valita ja negatiivisimmat sijoitetut eivät pysty pitämään huolta itsestään. Positiivisen elämänideologian omaavat sen sijaan saavat lapsensa kaikkein parhaimpiin sijaishuoltopaikkoihin, joten voivat sitten MEDIASSA kehuskella, miten hienosti kaikki meni ja miten kaikki on muutenkin niin hienoa .
eikös nyt oli taipumusta harrastaa avohoitoa, ettei porukka laitostuu?
se on tärkeätä