Puhutaan nyt tässä auringosta. Tähtien välisessä avaruudessa on kaasua ja pölyä. Se alkaa gravitaatiovoiman vaikutuksesta pyörivään liikkeeseen.
TV:ssä esiintynyt tiedetoimittaja, ehkä tiedemies sanoi, ettei tiivistynyt pyörivä massa vielä käynnistä tähden syttymistä.
Että tarvitaan toinen vaihe joka käynnistää fuusiovaiheen, jossa lämpötila voi nousta riittävän suureksi, ehkä 25 miljoonaan asteeseen.
Aurinko sisältää ehkä monen räjähtäneen tähden jäännösmassaa. Voiko aurinkomme olla vasta kolmannen tähtisukupolven objekti?
TV:ssä esiintynyt tiedetoimittaja, ehkä tiedemies sanoi, ettei tiivistynyt pyörivä massa vielä käynnistä tähden syttymistä.
Että tarvitaan toinen vaihe joka käynnistää fuusiovaiheen, jossa lämpötila voi nousta riittävän suureksi, ehkä 25 miljoonaan asteeseen.
Aurinko sisältää ehkä monen räjähtäneen tähden jäännösmassaa. Voiko aurinkomme olla vasta kolmannen tähtisukupolven objekti?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Seassa voi olla huomattavasti useammankin sukupolven ainesta, onhan tähtiä sisältävä maailmankaikkeus noin 13,2 miljardia vuotta vanha, eikä tähti välttämättä elä edes miljardia vuotta: kuuma hyperjättiläinen saattaa elää vain parisataa miljoonaa vuotta ennen räjähtämistään supernovaksi.
Tähden ns. metallisuus, l. Z-luku kertoo sen, kuinka paljon tähdessä on muuta kuin alkuräjähdyksessä syntynyttä tavaraa, eli muuta kuin vetyä, heliumia, litiumia ja berylliumia. Auringon Z-luku on viimeisimpien tutkimusten mukaan jonkin verran alle 0,02 (massa%).
Aurinko on suhteellisen nuori tähti "vanhalla" alueella, joten sen Z-luku oikeuttaa sen luokkaan Populaatio 1. Populaatio 2:teen kuuluvat tähdet ovat Z-lukemaltaan pienempiä, joilla käsittääkseni silti voi esim. olla planeettoinaan myös kiviplaneettoja mutta Populaatio 3:een kuuluvat tähdet ovat syntyneet neitseelliseen kaasupilveen, ilman juuri merkkiäkään raskaammista alkuaineista.
wikipediasta kopioitua...
Jos Kertoisin, että yliopistotason tähtitieteen oppikirjasta, niin uskoisitko?
Aivoistani minä tuon kopioin, joskin numeroarvot ja viimeisin tietämys pitää aina tarkistaa. Tämä tosin samantekevää niin kysyjälle, minulle kuin sinullekin.
Mielestäni valaisit hyvin Kollimaatori tätä auringon syntymismekanismia. Universumi oli n. 8 mrd vuotta vanha kun aurinko syttyi polttamaan vedystä heliumia vai miten päin se menee.
Samalla mallillahan useimmat tähdet syntyvät. Mm Orinonin tähdistössä on tälläinen kuuma "tähtien kehto"
Aika jana on pitkä auringon syntymisen ja BB:n välillä. Onhan tästä ollut jo vuosia kirjoituksia myös Ursan Tähdet ja Avaruuslehdessä.
Annoin paljon kokonaan avaamattomia lehtiä kirpputorilla myytäväksi.
Ursan jäsenenä voisin tilata asiaan liittyvää kirjallisuutta. Aikaa ei vaan tähänkään ole.
Muutama hajanainen huomio - ei välttämättä missään järjestyksessä:
1) III - populaation tähtiä on löydetty (ks. TA 6/2015 s.28 alk.) eli ensimmäisen sukupolven tähdistä on lopultakin havaintoja.
2) Tähtien syntymekanismia on selvitelty viime vuosina varsin ahkerasti mm. tietokonemallinnusten avulla. Lukuarvoja tähdenmuodostukseen tarvittavalle kaasun tiheydelle löytyy netistäkin, mutta en sattumalta löytänyt kovin tuoreita. Anteeksi. Väittämiä on joka tapauksessa hieman erilaisia. Ks. esim: http://www-star.st-and.ac.uk/~kw25/teaching/stars/STRUC5.pdf
http://www.ifa.hawaii.edu/~reipurth/newslett/newsletter273.pdf
Molekyylipilvissä tähtiä on kuitenkin havaittu muodostuvan (IR-teleskoopit etc.) ja pilvillä on syytä olla massaa useiden, käytännössä luultavimmin satojen tai tuhansien, tähtien edestä, jotta homma lähtee käyntiin. Ks. esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Star_formation
3) Olosuhteilla on merkitystä (lämpötila jne.), mutta pilvien metallisuus ei ratkaise paljoa. Ensimmäisten tähtien muodostutta pilvessä tilanne mutkistuu. Mitä isompi pilvi, sitä suurempia tähtiä ja nuorten OB-tähtien aurinkotuuli sekä hajottaa kaasupilviä, että kauempana niistä ajaa myös tavaraa tiiviimpään rintamaan. Ks esim:
http://abyss.uoregon.edu/~js/ast122/lectures/lec13.html
http://jila.colorado.edu/~pja/astr3730/lecture24.pdf
4) Jo vuosikymmenet on kirjallisuudessa esitetty, että esim. auringon muodostaneeseen molekyylipilveen ovat vaikuttaneet luultavasti supernovien shokkiaallot, jotka mahdollisesti ovat laukaisseet pilven luhistumisenkin. Olisiko aloittajan mainitsema tiedetoimittaja tarkoittanut jotakin sen tapaista?
http://arxiv.org/abs/1506.02637
5) Vaikka suuria (ja siksi lyhytikäisiä) tähtiä muodostuu, on niitä varsin vähän suhteessa pienempiin. Himmeitä ja siksi vaikeasti havaittavia tähtiä on valtavasti ja niissä varmuudella piilee paljon massaa. http://coolcosmos.ipac.caltech.edu/page/low_mass_stars_brown_dwarfs
http://www.iac.es/galeria/nlodieu/media/articles/chapter1.pdf
Ei gravitaatio aiheuta pyörimistä.
Miksi näin väität?
Koska pilvellä on ominaisliikkeensä supistuva massan partikkelit menee helposti hitusen ohi keskipisteen ja siitä alkaa se pyöriminen. ja liikemäärä kääntyy vielä niin että massan supistuessa pyörimisnopeus kiihtyy.
Mutta kyseessä on impulssimomentti eikä Gravitaatio itsessään.
"impulssimomentti"
Nerokasta(!)
Sylettää kaikki pyöriminen(!)