TYTTÖ & TYTTÖ / TYTTÖ & POIKA???

Olen kysellyt tätä aikaisemminkin..kummat tulevat paremmiin toimeen tyttö kissat yhdessä vai tyttö-ja poikakisut yhdessä? Olen saanut vastauksia laidasta laitaan. Tyttökisuilla saattaa kuulemma tulla valtataistelua. Varsinkin nuorempi poikakissa saattaa dominoida tyttökisua ja tyttö saattaa pelätä.

Minulla on eläinsuojalta haettu 1v vielä hieman arka tyttökissa. Kovasti on jo rohkaistunut, mutta sitä saattaisi auttaa toinen kesy kissa. Neitomme hylättiin ja hän teki kesällä yhdet pennut metsään, jotka piti lopettaa arkuuden vuoksi. Tyttömme on kovin leikkisä ja uskon että tottuisi toisen kissan seuraan.

Ajattelin ottaa pentukissan, mutta tyttö vai poika? Haluaisin tietää kumpi..mutta oikeaa vastausta ei tunnu olevan. En haluaisi ottaa kissaa ja sitten luopua siitä, jos kisut eivät tule toimeen. En kerta kaikkiaan pystyisi.

KIITOS JOS JOKU VASTAISI:)
1410322
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

voisitteko vastailla omia kokemuksia.. 35ihmistä jo lukenut ja kukaan ei vastaa?

Äänestä

meidän tyttö oli jo melkoisen vanha kun saatiin poikakissa, ihan pieni pentu. tyttökissat eivät ilman hyvää syytä vahingoita pentukissoja, ja niin meidänkin tyttö toimi. oli tosi kärsivällinen. kun poika kasvoi, veti tyttö selvät rajat: vierekkäin ei nukuta, tulet korkeintaan 20:n sentin päähän. aina kun poika ylittää rajat, tyttö räppää tai sähisee tai muuta vastaavaa. eivät siis ole kavereita, mutta tulevat toimeen keskenään. kerrankin tyttökissa esitti selkeitä huolestumisen merkkejä kun poikaa ei näkynyt muutamaan päivään. taisi olla riiuuretkellä. nyt on kyllä jo leikattu.

luulenpa että kisoja on niin paljon erilaisia, ettei voi koskaan tietää miten ne toistensa kanssa tulevat toimeen. meidän tyttö saattaisi pitää jotain toista kissaa siedettävämpänä (tuskin ystävystyisi minkään kisun kanssa) ja poikamme voisi ystävystyäkin jos saisi mahiksen. kannattaisiko ehkä ottaa kissanne mukan eläinsuojeluyhdistykseen (jos vaikka sieltä hankkisitte) ja voisitte saada luvan koittaa minkä kissan kanssa omanne tulisi toimeen...

Äänestä
  • Niin, jokainen kissahan on yksilö..ja ei voi tietää miten tulevat toimeen keskenään.

    Emme vie tyttöämme mielellään pois kotoa, koska kuten sanoin tyttö on todella ujo ja arka. Aina autoreissuilla tyttö vetää hätäpaskat ja kohta pissit. Eläinlääkärikäynnit ovat olleet aika tuskaa. Tyttömme on siis leikattu.

    Uusi pentu siis pitäisi hakea meille kotiin. Tyttömme ei ole oma itsensä vieraassa ympäristössä.

    Äänestä

  • kisu kirjoitti:

    Niin, jokainen kissahan on yksilö..ja ei voi tietää miten tulevat toimeen keskenään.

    Emme vie tyttöämme mielellään pois kotoa, koska kuten sanoin tyttö on todella ujo ja arka. Aina autoreissuilla tyttö vetää hätäpaskat ja kohta pissit. Eläinlääkärikäynnit ovat olleet aika tuskaa. Tyttömme on siis leikattu.

    Uusi pentu siis pitäisi hakea meille kotiin. Tyttömme ei ole oma itsensä vieraassa ympäristössä.

    Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Homma toimii, jos on toimiakseen.

    Vanhemmillani on kolme kissaa; yksi vanhempi tyttö, ja sitten kaksi hieman yli puolivuotiasta; sisko ja veli.

    Vanha kissa vierasti uusia monta kuukautta, mutta on nyt alkanut hyväksyä ne ja alkanut leikkimään niiden kanssa.
    Tällä vanhalla kissalla oli tyttökissa kaverina vuoden, ennen kuin se katosi. Sen tämä vanha kissa hyväksyi heti, olihan se silloin itsekin vain vajaa parivuotias.

    Kissalle kannattaa ottaa kaveri silloin, kun se itsekin on vielä pieni ja leikkisä; ja jopa muistaa millaista on leikkiä toisen kissan kanssa. Leikkiseuran kautta hyväksyminen on helpompaa.

    Itselläni on kymmenen vuotias kissaneiti, joka on ollut aina ainut kissa. Kun se joutui totuttelemaan kuusi vuotiaana tuohon vanhempieni kissaan, se oli kauhuissaan. Oma kissani ei enää edes muistanut mikä elukka se toinen kissa oikein on. Nykyisin kun joskus kyläilemme vanhempieni luona, oma kissani vetäytyy täysin syrjään muista kissoista. Se ei yksinkertaisesti tule niiden kanssa toimeen. Lähinnä se pelkää niitä, eikä tiedä miten niihin pitäisi suhtautua.

    Toisen kissan sukupuolella ei ole niin väliä, jos molemmat ovat aika nuoria perheeseen tullessa. Näin ainakin oman kokemuksen mukaan. Ainut vain, että jos pojan otat tyttökissan kaveriksi, niin muista leikata poika puolen vuoden iässä, ettei tule ei-toivottuja raskauksia.

    Tuosta matkustamisesta; useat kissat reagoivat samoin matkustamiseen, vaikkeivat muuten ujoja olisikaan. Se ei vain sovi kaikille.
    Ja ei ole minunkaan kissani oma itsensä vieraassa ympäristössä, kuten sanoin; vanhempieni luona eristäytyy täysin ja ei leiki ollenkaan, vaikka kotona leikimme päivittäin. Kissani olikin nuoruutensa eristyksissä muista kissoista ja näin ollen se osaa leikkiä paremmin minun kanssani. Jos olisin ollut fiksu, olisin heti ottanut kissalleni kaverin. Nyt siinä ei ole mitään mieltä, koska on selvää, että kissani on mieluiten ainut lemmikki.

    Suosittelen, että otatte kissallenne kaverin. Kahdesta kissasta ei juurikaan tule sen enempää kustannuksia kuin yhdestä (no toki, mutta minusta ne eivät päätä huimaa). Ja kahdesta on iloa ja seuraa toisilleen. Ja iloa teillekin, kun seuraatte kissojen leikkiä.

    Älkää antako kissanne vanheta yksin ja sitten sen ollessa lähes kymmenen vuotias harkitko pienen leikkikaverin ottamista. Vanha kissa ei uutta helposti hyväksy, eikä sitä välttämättä kiinnosta pennun leikit, lähinnä vain ärsyttävät.

    Äänestä

  • Renivier kirjoitti:

    Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Homma toimii, jos on toimiakseen.

    Vanhemmillani on kolme kissaa; yksi vanhempi tyttö, ja sitten kaksi hieman yli puolivuotiasta; sisko ja veli.

    Vanha kissa vierasti uusia monta kuukautta, mutta on nyt alkanut hyväksyä ne ja alkanut leikkimään niiden kanssa.
    Tällä vanhalla kissalla oli tyttökissa kaverina vuoden, ennen kuin se katosi. Sen tämä vanha kissa hyväksyi heti, olihan se silloin itsekin vain vajaa parivuotias.

    Kissalle kannattaa ottaa kaveri silloin, kun se itsekin on vielä pieni ja leikkisä; ja jopa muistaa millaista on leikkiä toisen kissan kanssa. Leikkiseuran kautta hyväksyminen on helpompaa.

    Itselläni on kymmenen vuotias kissaneiti, joka on ollut aina ainut kissa. Kun se joutui totuttelemaan kuusi vuotiaana tuohon vanhempieni kissaan, se oli kauhuissaan. Oma kissani ei enää edes muistanut mikä elukka se toinen kissa oikein on. Nykyisin kun joskus kyläilemme vanhempieni luona, oma kissani vetäytyy täysin syrjään muista kissoista. Se ei yksinkertaisesti tule niiden kanssa toimeen. Lähinnä se pelkää niitä, eikä tiedä miten niihin pitäisi suhtautua.

    Toisen kissan sukupuolella ei ole niin väliä, jos molemmat ovat aika nuoria perheeseen tullessa. Näin ainakin oman kokemuksen mukaan. Ainut vain, että jos pojan otat tyttökissan kaveriksi, niin muista leikata poika puolen vuoden iässä, ettei tule ei-toivottuja raskauksia.

    Tuosta matkustamisesta; useat kissat reagoivat samoin matkustamiseen, vaikkeivat muuten ujoja olisikaan. Se ei vain sovi kaikille.
    Ja ei ole minunkaan kissani oma itsensä vieraassa ympäristössä, kuten sanoin; vanhempieni luona eristäytyy täysin ja ei leiki ollenkaan, vaikka kotona leikimme päivittäin. Kissani olikin nuoruutensa eristyksissä muista kissoista ja näin ollen se osaa leikkiä paremmin minun kanssani. Jos olisin ollut fiksu, olisin heti ottanut kissalleni kaverin. Nyt siinä ei ole mitään mieltä, koska on selvää, että kissani on mieluiten ainut lemmikki.

    Suosittelen, että otatte kissallenne kaverin. Kahdesta kissasta ei juurikaan tule sen enempää kustannuksia kuin yhdestä (no toki, mutta minusta ne eivät päätä huimaa). Ja kahdesta on iloa ja seuraa toisilleen. Ja iloa teillekin, kun seuraatte kissojen leikkiä.

    Älkää antako kissanne vanheta yksin ja sitten sen ollessa lähes kymmenen vuotias harkitko pienen leikkikaverin ottamista. Vanha kissa ei uutta helposti hyväksy, eikä sitä välttämättä kiinnosta pennun leikit, lähinnä vain ärsyttävät.

    Niin, tyttönnehän on leikattu, joten sinun ei tarvitsisi huolehtia poikakissan leikkaamisesta. Tosin, leikkaamaton poikakissa voi sisäkissana alkaa merkkailla paikkoja, mikä sitten väistämättä johtaa kissan leikkaamiseen tuon käyttäytymisen lopettamiseksi.


    Totesit itsekin, että kissanne on leikkisä ja uskot sen tottuvan toisen kissan seuraan.
    Suosittelen, että otat jo sen toisen pennun, etkä anna kissasi totutella vain yksin oloon.

    Se, että kissat karttavat toisiaan parikin kuukautta, ei tarkoita sitä, että toisesta pitäisi luopua.
    Tuo on kyllä hyvin epätodennäiköistä, kun oma kissanne on vielä niin nuori, että luovutusikäisen pennun leikit varmasti sitä kiinnostavat. Sukupuolella ei juurikaan ole väliä. Kissojen luonteella on, mutta sitä ei kukaan voi etukäteen pennusta tietää.

    Mene valitsemaan pentua. Ota se, mikä näyttää siltä, että olisi teille tulossa. :)

    Äänestä

  • Renivier kirjoitti:

    Niin, tyttönnehän on leikattu, joten sinun ei tarvitsisi huolehtia poikakissan leikkaamisesta. Tosin, leikkaamaton poikakissa voi sisäkissana alkaa merkkailla paikkoja, mikä sitten väistämättä johtaa kissan leikkaamiseen tuon käyttäytymisen lopettamiseksi.


    Totesit itsekin, että kissanne on leikkisä ja uskot sen tottuvan toisen kissan seuraan.
    Suosittelen, että otat jo sen toisen pennun, etkä anna kissasi totutella vain yksin oloon.

    Se, että kissat karttavat toisiaan parikin kuukautta, ei tarkoita sitä, että toisesta pitäisi luopua.
    Tuo on kyllä hyvin epätodennäiköistä, kun oma kissanne on vielä niin nuori, että luovutusikäisen pennun leikit varmasti sitä kiinnostavat. Sukupuolella ei juurikaan ole väliä. Kissojen luonteella on, mutta sitä ei kukaan voi etukäteen pennusta tietää.

    Mene valitsemaan pentua. Ota se, mikä näyttää siltä, että olisi teille tulossa. :)

    Niin..totta..kissat ovat yksilöitä ja ei voi tietää miten tulevat toimeen. Ajattelimme tottakai leikkuutta pennun, koska tiedämme millaista on, kun poikakissa mouruaa ja haluaa naisiin.

    Kiitos vastauksestasi..oli hyvin apua ja annoit varmuutta ajatukselle:)

    Äänestä

  • Renivier kirjoitti:

    Niin, tyttönnehän on leikattu, joten sinun ei tarvitsisi huolehtia poikakissan leikkaamisesta. Tosin, leikkaamaton poikakissa voi sisäkissana alkaa merkkailla paikkoja, mikä sitten väistämättä johtaa kissan leikkaamiseen tuon käyttäytymisen lopettamiseksi.


    Totesit itsekin, että kissanne on leikkisä ja uskot sen tottuvan toisen kissan seuraan.
    Suosittelen, että otat jo sen toisen pennun, etkä anna kissasi totutella vain yksin oloon.

    Se, että kissat karttavat toisiaan parikin kuukautta, ei tarkoita sitä, että toisesta pitäisi luopua.
    Tuo on kyllä hyvin epätodennäiköistä, kun oma kissanne on vielä niin nuori, että luovutusikäisen pennun leikit varmasti sitä kiinnostavat. Sukupuolella ei juurikaan ole väliä. Kissojen luonteella on, mutta sitä ei kukaan voi etukäteen pennusta tietää.

    Mene valitsemaan pentua. Ota se, mikä näyttää siltä, että olisi teille tulossa. :)

    Meillä Mimmu oli elokuussa 2-vuotias, kun otimme Elovenan pienenä pentuna (molemmat tyttöjä). Viikon verran ne tutustuivat arasti toisiinsa, mutta sitten oltiin kavereita. Mimmu on leikattu, mutta se omaksui heti "äidin" roolin, kun Elovena meni etsimään Mimmulta tisua. Elovena tisutti ja Mimmu nuoli sen turkkia ja päätä. Tyttelit nukkuvat aina samassa huoneessa ja joskus samassa kissan petissäkin kylkimyyryä. Ja kun on leikin aika niin ne menee tuhatta ja sataa peräkanaa huoneesta toiseen ja hyppäävät sängylle painimaan. Mimmu on kyllä hyvin huolehtivainen ja antaa Elovenan aina syödä ensin ja pudotta jopa parhaan pallonsa Elovenalle vaikka tykkää itse sillä leikkiä. Kyllä ne ovat viihtyneet todella hyvin yhdessä ja jos Elovena on löytänyt hyvän piilopaikan niin Mimmu pyörii levottomana ja etsii sitä. Ainoa mistä olen ollu hiukan huolissani on että Mimmun ruokahalut ovat heikentyneet jonkin verran. Mutta onneksi elovena ei vielä ymmärrä katkarapujen ja seitin päälle ja Mimmu saa herkutella niillä kaikessa rauhassa.

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Meillä Mimmu oli elokuussa 2-vuotias, kun otimme Elovenan pienenä pentuna (molemmat tyttöjä). Viikon verran ne tutustuivat arasti toisiinsa, mutta sitten oltiin kavereita. Mimmu on leikattu, mutta se omaksui heti "äidin" roolin, kun Elovena meni etsimään Mimmulta tisua. Elovena tisutti ja Mimmu nuoli sen turkkia ja päätä. Tyttelit nukkuvat aina samassa huoneessa ja joskus samassa kissan petissäkin kylkimyyryä. Ja kun on leikin aika niin ne menee tuhatta ja sataa peräkanaa huoneesta toiseen ja hyppäävät sängylle painimaan. Mimmu on kyllä hyvin huolehtivainen ja antaa Elovenan aina syödä ensin ja pudotta jopa parhaan pallonsa Elovenalle vaikka tykkää itse sillä leikkiä. Kyllä ne ovat viihtyneet todella hyvin yhdessä ja jos Elovena on löytänyt hyvän piilopaikan niin Mimmu pyörii levottomana ja etsii sitä. Ainoa mistä olen ollu hiukan huolissani on että Mimmun ruokahalut ovat heikentyneet jonkin verran. Mutta onneksi elovena ei vielä ymmärrä katkarapujen ja seitin päälle ja Mimmu saa herkutella niillä kaikessa rauhassa.

    kiva, kun ovat ystävystyneet:) varasin juuri eläinsuojalta aran poikakissan. sen ikää ei tiedetä varmaksi..mutta se on alle kaksi vuotias, koska hampaat ovat ihan valkoiset. toivottavasti tulevat meidänkin kisut toimeen..:)

    Äänestä

  • kisu kirjoitti:

    kiva, kun ovat ystävystyneet:) varasin juuri eläinsuojalta aran poikakissan. sen ikää ei tiedetä varmaksi..mutta se on alle kaksi vuotias, koska hampaat ovat ihan valkoiset. toivottavasti tulevat meidänkin kisut toimeen..:)

    minulla itelläni on kolme kissaa, kaks poikaa ja tyttö.
    tyttö on vanhin, kolmen, toinen poika on kahden ja nuorin on 9kk.
    ennen nuorinta tyttö ja poika oli kuin paita ja peppu. ja kun otin sitten tämän nuoriman pojan niin, tyttö vetäytyi ja oli kärttynen kummallekkin pojalle. pojat ovat kuin rakastavaisia. mutta kun leikkautin narttuni niin nyt ne kaikki nukkuu tuossa samassa kopassa niin ettei tiedä mistä yks kissa alkaa ja toinen lopuu :)

    Äänestä

  • onnu kirjoitti:

    minulla itelläni on kolme kissaa, kaks poikaa ja tyttö.
    tyttö on vanhin, kolmen, toinen poika on kahden ja nuorin on 9kk.
    ennen nuorinta tyttö ja poika oli kuin paita ja peppu. ja kun otin sitten tämän nuoriman pojan niin, tyttö vetäytyi ja oli kärttynen kummallekkin pojalle. pojat ovat kuin rakastavaisia. mutta kun leikkautin narttuni niin nyt ne kaikki nukkuu tuossa samassa kopassa niin ettei tiedä mistä yks kissa alkaa ja toinen lopuu :)

    Ihania..:) Toivottavasti meillä käy yhtä hyvin. Meille tulee n.6kuukauden ikäinen leikattu poikakisu.. vähän pelottaa miten tyttömme suhtautuu. mutta hiljaa hyvä tulee ja hyvää on kiva odottaa.

    Äänestä

Meidän kolli (leikattu), kohta 9v. tuli meille kaksi vuotiaana. Ajattelimme ottaa kissalle kaverin koska olimme molemmat töissä ja näin niiden aika kuluisi paremmin. Ensimmäinen neiti (leikattu), kohta 6v. haettiin pentuna ja kolli otti sen kuin omaksi pennukseen, antoi lussuttaa mahakarvoja, pesi ja "vahti" ettei pentu tee mitään pahaa tai mene vääriin paikkoihin.

Kaikki oli hyvin, kunnes viimeisin neiti tuli taloon (nyt 3,5-vuotias ja myöskin leikattu). Kolli ystävystyi sen kanssa ja keskimmäinen jäi kuin nalli kalliolle. Kolli ja nuorempi nukkuvat yhdessä, keskimmäinen yksinään.

Jokainen kissa on persoona ja voisin vaikka lyödä vetoa, että jos meille tulisi uusi pentu niin kolli jättäisi taas kamunsa.

Äänestä
  • Voi raukkaa, kun jäi ihan yksin..:(

    Äänestä

  • kisu kirjoitti:

    Voi raukkaa, kun jäi ihan yksin..:(

    ...tai ei nyt ihan yksin, onhan sillä meiät. Siitä on tullut ihan hellyydenkipee ja käy välillä näppäsemässä näitä kahta muuta ja sitten äkkiä jomman kumman viereen turvaan... =))

    Äänestä

Popille leike kaveri tyttökissa kiitos

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kisu kirjoitti:

Olen kysellyt tätä aikaisemminkin..kummat tulevat paremmiin toimeen tyttö kissat yhdessä vai tyttö-ja poikakisut yhdessä? Olen saanut vastauksia laidasta laitaan. Tyttökisuilla saattaa kuulemma tulla valtataistelua. Varsinkin nuorempi poikakissa saattaa dominoida tyttökisua ja tyttö saattaa pelätä.

Minulla on eläinsuojalta haettu 1v vielä hieman arka tyttökissa. Kovasti on jo rohkaistunut, mutta sitä saattaisi auttaa toinen kesy kissa. Neitomme hylättiin ja hän teki kesällä yhdet pennut metsään, jotka piti lopettaa arkuuden vuoksi. Tyttömme on kovin leikkisä ja uskon että tottuisi toisen kissan seuraan.

Ajattelin ottaa pentukissan, mutta tyttö vai poika? Haluaisin tietää kumpi..mutta oikeaa vastausta ei tunnu olevan. En haluaisi ottaa kissaa ja sitten luopua siitä, jos kisut eivät tule toimeen. En kerta kaikkiaan pystyisi.

KIITOS JOS JOKU VASTAISI:)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu