Oon virallisesti autisti, ihan paska kaikessa, koulu menee ihan huonosti ku en tajuu mitää vaikka yritänki, kukaa ei ees siedä mua ja mulle nauretaan mihin vaa meenkin. En osaa puhuu mun äidinkieltä. Kaikki mitä yritän menee paskaksi. En oo hyvä missää. Oon ihan helvetin itserakas paska, jolla ei oo lihaksia tai aivoja ja liia matala kipukynnys. Oon joku vitun syrjäytyny ku en uskalla puhuu kellekään. Oon köyhä eikä mun mielipiteillä oo mitäö arvoo. Musta ei oo hyötyy kellekään tai millekään. Lisäks näytän ihan norsun peräreijältä. Kuis teillä menee? Ja ennenku joku teistä käskee lähtee lääkärii nii sanonpa vaan ettei sitä autismia noin vaa paranneta et naps.
Mun elämällä ei oo tarkotusta
Paskaaaaa
5177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aha?
Kenen elämällä sitte on tarkotus?
No ekana sun kannattaa lopettaa tuo itkeminen, se ei auta asiaa yhtään. Eikä autismilla oo mitään tekemistä ulkonäön, lihaksien ja taloudellisen tilanteen kanssa. Eikä varsinkaan itserakkauden. Ja ihmisten kanssa toimeen tulemisen kanssa voin sanoo sellasen vinkin että mitä enemmän kommunikoi, sitä enemmän siihen tottuu. Jostain on vain aloitettava, vaikka sitten viinan avustuksella, kunhan jotenkin. Ulkonäköä voit parantaa huolehtimalla hygieniasta, lihaksia voit kehittää kuntoilemalla, taloudellista tilannetta voi parantaa säästäminen ja itsenäinen rahan hankkiminen. Itsesäälistä pääset eroon sitten kun sinussa ei ole mitään säälittävää. Itserakkaudessa ei ole mitään pahaa kunhan se ei vaikuta muihin.
Opettele olemaan parempi. Itkeminen ei auta ollenkaan siihen että kuinka paska olet. Koulussa on jokaisella mahdollisuus olla hyvä vain lukemalla, kuuntelemalla tai kirjoittamalla. Yritä löytää sinulle helpoin tapa oppia, ja mieti ne asiat päässä niin että ymmärrät ne.
Älä juo energiajuomaa tai polta tupakkaa koska ne aiheuttavat oppimisvaikeuksia kenelle tahansa.
Hei
Et sie ainakaan itserakkaalta kuulosta viestisi perusteella. Mitä sillä taas sitten tarkoitetaankaan. Minusta kuulostaa, että rakastat tosi vähän itseäsi ja olet pettynyt itseesi ja koko maailmaan.
Autismi ei tosiaan lähde pois sormien napsautuksella. Se on varmasti raskas asia varsinkin kun moni muukin juttu elämässäsi on pielessä. Jopa niin, että koet ettei elämälläsi ole tarkoitusta.
Oli kuitenkin hyvä juttu että kirjoitit tänne. Kunpa saisit jostain nyt voimaa mennä juttelemaan jonkin luotettavan aikuisen kanssa. Vaikka kouluterkkarin tai -psykologin. Ihmistä ei ole tarkoitettu kestämään vaikeuksia yksin. Vaikka toinen ihminen ei voi ottaa niitä pois, puhuminen helpottaa. Ja sitten sitä saa uusia rakennuspalikoita oman elämänsä ja itsetuntonsa rakentamiseen.
Ole rohkea, tee itsellesi palvelus ja mene juttelemaan heti tänään tai huomenna. Näytä vaikka tämä viestisi jos on vaikeaa aloittaa. Olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Autismi ei tee sinusta huonompaa kuin muut. Anna jonkun ihmisen auttaa itseäsi löytämään itsesi, kaiken sen hyvän mitä sinussa on.
Lämpimin ajatuksin,
Pappi Elisabet