Kannattaako tehdä lapsia jos tuntee olonsa epävarmaksi että jaksaisko hoitaa tai jotain muuta vastaavaa? Tykkään lapsista mutta en ole oikein varma omista. Olen jo 34vuotias. En ole oikeestaan koskaan tuntenut tarvetta tehdä lapsia mutta kun elän puolison kanssa niin heti ajatus muuttui,kun ilman hoitoja en pysty muuten tulemaan raskaaksi. mutta epäröin silti. Se tunne että haluisi lapsen tulee aina jos joku läheinen/tuttu on saamassa lapsen tai näkee jonkun perheonnea,ja sitten se häviää kun miettii asiaa tarkemmin omassa rauhassa. Eli se olisi varmaan toisen unelma,ei minun. Olisi mukava vaihtaa ajatuksia/mielipiteitä kohtalotovereiden kanssa, onko teitä?
Kannattaako vaiko eikö.
murmeli34
3159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toivottavasti et ole ainoa ihminen, joka lapsistasi huolehtisi. Miten miehesi? Jos hän ei ole valmis jakamaan taakkaa tasan, älä tee lapsia. On paljon väsyneitä äitejä, jotka yksin hoitavat lapset ja parisuhde rakoilee. Lapsen tulee olla yhteinen projekti ja vastuu.
Ensimmäisen lapseni tein miehen kanssa, joka ei ollut valmis jakamaan vastuuta. Kyseessä paljon sairasteleva lapsi, jota minä aina hoidin, vein sairaalaan, olin kotiäitinä/poissa töistä ja ura meni siihen. Mies jahtasi sillä välin uusia naisia. Elämä oli rankkaa ja kamalaa. Nyt toinen lapsi uuden miehen kanssa, joka hoitaa lasta jopa enemmän kuin minä (ja myös sitä esikoista!). Elämä on ihanaa ja saa välillä itse olla jaksamatta. Rankkaa se silti on, ei kukaan pääse helpolla.
Unohda "Pyhä Äiti" -myytti; kenestäkään ei tule superihmistä vain siksi, että on synnyttänyt. Mitä jos et jaksakaan hoitaa lastasi, annatko hänet naapurille?
Vain täysi idiootti tai pahasti mielenterveysongelmainen ryhtyy lapsia hnkkimaan, jos ei edes tiedä, haluaako lapsen.
Niin totta. Ei voi todellakaan antaa lasta naapuriin. Olen kyllä miettinyt kaikelta kannalta asiaa, ei vain tunnu jotenkin kauheen omalta. Välillä asia on ok mutta ei se sittenkään taida olla minun juttu.