Ajattelemisen aihetta sijoittajille. Mitä mieltä sinä olet artikkelista ja sen sisällöstä?
http://www.hs.fi/paivanlehti/17122015/a1450247432459
Aktiiviset rahastot kärsivät rökäletappion indeksivertailussa: ”Miksi maksaa salkunhoitajasta?”
Sijoituspalveluyhtiö Index Helsinki kävi kaikki Suomeen rekisteröidyt rahastot läpi, ja tulos oli tyrmäävä. Aktiivisesti hoidetut rahastot häviävät lähes aina indeksille – selvin lukemin.
Salkunhoitajat saavat murska-arvion Index Helsinki -sijoituspalveluyhtiön torstaina julkaistavassa rahastoselvityksessä. Aktiivisesti rahastoja hallinnoivat sijoitusvelhot häviävät viiden vuoden aikajänteellä aina passiivisesti markkinoiden vellontaa seuraaville indekseille.
Aktiivisesti hoidetut sijoitusrahastot hävisivät tuotoissaan vuosittain noin kolme prosenttia indeksejä seuraaville etf-rahastoille. Viidessä vuodessa tuottoero venähti 16 prosenttiin.
Index Helsingin sijoitusjohtaja Viggo Löfgrén liputtaa jo työnsäkin puolesta passiivisten rahastojen puolesta.
”Aktiivisten rahastojen heikko menestys ei johdu siitä, että salkunhoitajat olisivat pahoja ihmisiä. Matemaattinen totuus vain on, että tehokkaita markkinoita ei voi voittaa pitkällä tähtäimellä.”
Häntä harmittaa, että moni suomalaissijoittaja laittaa yhä mieluiten rahansa maineikkaan salkunhoitajan käsiin, sen sijaan että luottaisi markkinoihin ja tutkimustietoon.
Index Helsinki, tutkimuksen toteuttaja, on indeksisijoittamisen palveluja tarjoava yhtiö. Aktiivista sijoittamista murjova lopputulos on yhtiön liiketoiminnan kannalta suotuisa.
”Meillä on oma lehmä ojassa, mutta tutkimus on toteutettu täysin avoimesti saatavilla olevalla datalla”, Löfgrén sanoo.
Tyrmääviä lukuja on vaikea kieltää. Vertailussa ovat mukana kaikki Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot – kaikkiaan 237 rahastoa. Tuottolukemat perustuvat sijoitustutkimusyhtiö Morningstarin tilastoihin.
Index Helsinki vertasi aktiivisia rahastoja sekä etf-rahastoihin että itse indekseihin. Aktiiviset rahastot jäivät indeksien vauhdista sitä kauemmaksi, mitä enemmän sijoitusvuosia kertyi. Aktiiviset rahastot eivät pärjänneet missään sijoitusluokassa olipa kyse sitten kehittyvistä talouksista, kotimaan markkinoista, korkosijoituksista tai osakkeista.
Vaikka etenkin pörsseissä helposti omistajaa vaihtavien etf:ien suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti, Löfgrénin mukaan rahoitusalan yritykset ovat ripustautuneet aktiivisiin rahastoihin palkkiotulojen vuoksi.
”Käytännössä kenelläkään ei ole kannustimia myydä passiivisesti hoidettuja sijoitustuotteita.”
Esimerkiksi sijoituspalveluyhtiö Seligsonin Helsingin pörssiyhtiöistä koostuvan OMXH25-rahaston hallinnointipalkkio on korkeintaan 0,18 prosenttia.
”Suomalaisiin osakkeisiin sijoittavien aktiivisten rahastojen hallinnointipalkkiot ovat sitä vastoin noin 1,7 prosenttia – siis noin kymmenen kertaa enemmän. Siksi pankkikonttorissa tarjotaan mieluummin aktiivisesti hoidettua rahastoa kuin indeksirahastoa”, Löfgrén huomauttaa.
Sijoitussalkun aktiivinen hoito toki tuottaa pankeille ja muille alan toimijoille lisäkustannuksia, mikä näkyy hallinnointipalkkioissa. Löfgrénin mukaan palkkiot ovat kuitenkin suhteettoman suuria ja turhia.
”Miksi ylläpitää taikatemppuja tekevää salkunhoitajaa, jos hän on kuluerä, joka ei tuo mitään lisäarvoa?”
http://www.hs.fi/paivanlehti/17122015/a1450247432459
Aktiiviset rahastot kärsivät rökäletappion indeksivertailussa: ”Miksi maksaa salkunhoitajasta?”
Sijoituspalveluyhtiö Index Helsinki kävi kaikki Suomeen rekisteröidyt rahastot läpi, ja tulos oli tyrmäävä. Aktiivisesti hoidetut rahastot häviävät lähes aina indeksille – selvin lukemin.
Salkunhoitajat saavat murska-arvion Index Helsinki -sijoituspalveluyhtiön torstaina julkaistavassa rahastoselvityksessä. Aktiivisesti rahastoja hallinnoivat sijoitusvelhot häviävät viiden vuoden aikajänteellä aina passiivisesti markkinoiden vellontaa seuraaville indekseille.
Aktiivisesti hoidetut sijoitusrahastot hävisivät tuotoissaan vuosittain noin kolme prosenttia indeksejä seuraaville etf-rahastoille. Viidessä vuodessa tuottoero venähti 16 prosenttiin.
Index Helsingin sijoitusjohtaja Viggo Löfgrén liputtaa jo työnsäkin puolesta passiivisten rahastojen puolesta.
”Aktiivisten rahastojen heikko menestys ei johdu siitä, että salkunhoitajat olisivat pahoja ihmisiä. Matemaattinen totuus vain on, että tehokkaita markkinoita ei voi voittaa pitkällä tähtäimellä.”
Häntä harmittaa, että moni suomalaissijoittaja laittaa yhä mieluiten rahansa maineikkaan salkunhoitajan käsiin, sen sijaan että luottaisi markkinoihin ja tutkimustietoon.
Index Helsinki, tutkimuksen toteuttaja, on indeksisijoittamisen palveluja tarjoava yhtiö. Aktiivista sijoittamista murjova lopputulos on yhtiön liiketoiminnan kannalta suotuisa.
”Meillä on oma lehmä ojassa, mutta tutkimus on toteutettu täysin avoimesti saatavilla olevalla datalla”, Löfgrén sanoo.
Tyrmääviä lukuja on vaikea kieltää. Vertailussa ovat mukana kaikki Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot – kaikkiaan 237 rahastoa. Tuottolukemat perustuvat sijoitustutkimusyhtiö Morningstarin tilastoihin.
Index Helsinki vertasi aktiivisia rahastoja sekä etf-rahastoihin että itse indekseihin. Aktiiviset rahastot jäivät indeksien vauhdista sitä kauemmaksi, mitä enemmän sijoitusvuosia kertyi. Aktiiviset rahastot eivät pärjänneet missään sijoitusluokassa olipa kyse sitten kehittyvistä talouksista, kotimaan markkinoista, korkosijoituksista tai osakkeista.
Vaikka etenkin pörsseissä helposti omistajaa vaihtavien etf:ien suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti, Löfgrénin mukaan rahoitusalan yritykset ovat ripustautuneet aktiivisiin rahastoihin palkkiotulojen vuoksi.
”Käytännössä kenelläkään ei ole kannustimia myydä passiivisesti hoidettuja sijoitustuotteita.”
Esimerkiksi sijoituspalveluyhtiö Seligsonin Helsingin pörssiyhtiöistä koostuvan OMXH25-rahaston hallinnointipalkkio on korkeintaan 0,18 prosenttia.
”Suomalaisiin osakkeisiin sijoittavien aktiivisten rahastojen hallinnointipalkkiot ovat sitä vastoin noin 1,7 prosenttia – siis noin kymmenen kertaa enemmän. Siksi pankkikonttorissa tarjotaan mieluummin aktiivisesti hoidettua rahastoa kuin indeksirahastoa”, Löfgrén huomauttaa.
Sijoitussalkun aktiivinen hoito toki tuottaa pankeille ja muille alan toimijoille lisäkustannuksia, mikä näkyy hallinnointipalkkioissa. Löfgrénin mukaan palkkiot ovat kuitenkin suhteettoman suuria ja turhia.
”Miksi ylläpitää taikatemppuja tekevää salkunhoitajaa, jos hän on kuluerä, joka ei tuo mitään lisäarvoa?”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.