Kuinka paljon isännöitsijän sana painaa? Lattiakaivo pitäisi vaihtaa kylpyhuoneremontin yhteydessä, mutta isännöitsijän mukaan sitä ei tarvitse tehdä, koska viemäriputkien pinnoitus on tehty 6 vuotta sitten. Jos lattiakaivoa ei vaihdeta, niin edessä on vesivahinko joskus tulevaisuudessa.
Jotkut remonttifirmat ovat sanoneet että lattiakaivon vaihto kuuluu taloyhtiön menoihin. Miten toimia, jos isännöitsijä ei katso lattiakaivon vaihtoa aiheelliseksi vaikka remonttifirmat ovat toista mieltä?
Remonttia kylpyhuoneessa ei ole tehty, se on alkuperäisessä kunnossa v. 1970 valmistuneessa taloyhtiössä. Taloyhtiön toimesta kylpyhuoneita ei ole remontoitu eikä suunnitelmissa ole että taloyhtiö kylpyhuoneremontteihin alkaisi.
Itse maallikkona ajattelen, että lattiakaivon vaihtaminen on pitkässä juokussa parempi vaihtoehto koska uusiminen estäisi vesivahingon omassani sekä alakerran asunnossa.
Jotkut remonttifirmat ovat sanoneet että lattiakaivon vaihto kuuluu taloyhtiön menoihin. Miten toimia, jos isännöitsijä ei katso lattiakaivon vaihtoa aiheelliseksi vaikka remonttifirmat ovat toista mieltä?
Remonttia kylpyhuoneessa ei ole tehty, se on alkuperäisessä kunnossa v. 1970 valmistuneessa taloyhtiössä. Taloyhtiön toimesta kylpyhuoneita ei ole remontoitu eikä suunnitelmissa ole että taloyhtiö kylpyhuoneremontteihin alkaisi.
Itse maallikkona ajattelen, että lattiakaivon vaihtaminen on pitkässä juokussa parempi vaihtoehto koska uusiminen estäisi vesivahingon omassani sekä alakerran asunnossa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Varmaan riittää pelkkä korokerenkaan vaihtaminen.
http://www.mbremontti.fi/27
http://www.ardex.fi/wp-content/uploads/2015/03/Valurautakaivo.pdf
Helpoimalla pääset kun vahdatat kaivon ja maksat sen kiltisti itse. Turha alkaa tappelemaan isännöitsijän kanssa jos hän on päättänyt että kaivon vaihto ei ole tarpeen. Kustannus ei ole koko remontin yhteydessä muutenkaan suuri ja saat mielenrauhan.
Muutenkinhan on niin että ei taloyhtiö maksa mitään vaan taloyhtiön osakkaat maksavat. Siis sinä itse maksat kuitenkin tavalla tai toisella. Jos maksat kaivon nyt itse niin ei taloyhtiö voi niitä sitten muillekaan maksella joten sinäkään et joudu muiden maksumieheksi,
Tyhmistä tynnyreistä lähtee kovin ääni!
Edellinen tyhmistelijä kuvittelee, että minä (=äidin mussukka ja maailma napa) kun kylppäriin remointoin tavalla X, niin sitten sinne ei enää kellään ole lupaa koskea ja koko muu taloyhtiön joutuu sovittamaan tulevat korjaukse sen mukaan.
Tyhmyrit mysö kuvittelevat, että laittiakaivo vaihdetaan tosta noin vaan, vähän niinkuin hehkulamppu. Vaan ei vaihdeta... saattaapi olla välipohja sen verta ohkainen, että kaivoa poistettaessa syntyy läpireikä alemman krs asutoon. Saattaapi alemman krs asukkaalla olla vähemmän intoa siihen, että hänenkin KPH muuttuu työmaaksi... Saattaapi olla, että jalat irti maasta leijuvat remontin suunnittelijat tipahtavat perseelleen ja kipeää tekee.
Jos talo on rakennettu 1970, siihen on tulossa putkiremontti muutaman vuoden kuluessa? Kannattaako nyt yleensäkään tehdä kylppäriremonttia, joka menee ehkä uusiksi.
Pinnoitus olikin tehty... luin huonosti
50 luvun taloissa tehdään putkiremontteja. 40 luvun taloissa ne on tehty.
Kun teet kylpyhuoneen remontin esim. laatoitat seinät ja lattian niin siinä yhteydessä tulee putkistojen vaihto pinta ja ylhäältä alas putket joten sinne ei tarvitse tehdä sen jälkeen mitään remonttia eri asia on toi lattia kaivo .
Itselläni on lattiakaivo joskus siirretty kyse on kerrostalo joten kyllä lattiakaivolle on tilaa lattiassa .
Laatoitus pitää suorittaa RakMk C2 mukaisesti osaketalossa
Isännöitsijä ei määrää mitä taloissa tehdään, se vaan hoitaa talon asioita asukkaiden käskyjen ja ohjeiden mukaan. Miksi ihmiset luulee että isännöitsijä on joku taloyhtiön johtaja ja määrääjä, vähän niinkuin joku vuokraisäntä? Vaikka se todellisuudessa on asukkaiden palkkaama työntekijä.
Isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja kuten muissakin osakeyhtiöissä. Yhtiökokous on ylin päättävä elin ja se valitsee hallituksen joka vastaa toiminnasta. Hallitus valitsee isännöitsijän. Isännöitsijän tehtävä on mm. valvoa että yhtiökokous ei tee lain vastaisia päätöksiä ja jos niin tapahtuu, on isännöitsijä velvollinen olemaan panematta tällaisia päätöksiä toimeen. Osakas ei ole mikään isännöitsijän esimies vaan taloyhtiö toimii lakien ja yhtiökokouksen sekä hallituksen päätösten mukaan.
Osakas ei luonnollisestikaan ole isännöitsijän esimies vaan siis osakas joka käyttää äänivaltaansa yhtiökokouksessa. Mutta alkuperäiseen kysymykseen liittyy pitkälti se, voiko isännöitsijä tehdä kuinka itsenäisesti päätöksiä siitä, milloin joku asia korvataan taloyhtiön toimesta ja milloin ei. Jos asia on samanlaisessa tapauksessa jo linjattu yleissitovasti jossain yhtiökokouksessa, jossain hallituksen päätöksessä tai on selkeästi taloyhtiön vastuunjakotaulukon mukainen, hän voi. Mutkikkaammaksi asia käy silloin kun asia ei ole yksiselitteinen eikä taloyhtiöllä ole valmiiksi päätettyä linjaa asiassa. Tällöin isännöitsijä voi ns. juoksevien asioiden hoitajan tehdä päätöksen itse jos asialla ei katsota olevan huomattavaa taloudellista vaikutusta. Jos osakas on tyytymätön isännöitsijän päätökseen, hän voi aina viedä asia taloyhtiön hallituksen käsiteltäväksi jolloin hallitus ylimpänä päättävänä elimenä tekee ratkaisun. Jos kuitenkin asialla on suuri periaatteellinen merkitys, taloudellinen merkitys on suuri tai päätös luo osaltaan kaikkia osakkaita sitovan ennakkopäätöksen, asia on usein hyvä myös käsitellä yhtiokokouksessa.
Viemärien pinnoitus kestää noin 10-15 vuotta, eli vielä nuukasti kymmenen vuotta. Jos kaivo olisi suh helposti vaihdettavissa niin se kannattaisi tehdä. Ellei sitä nyt vaihdeta, niin se jää taloyhtiön myöhempaan koko talon remppaan.
Isännöitsijä nää ratkaisee, omalla harkinnallaan.