Kiintoisa artikkeli Wikipediasta ammuksien liikeratojen laskemisesta. Perusmuodossa nämä ovat toki lukiossa käsiteltyjä, mutta kun otetaan ilmanvastus mukaan, niistä laskuista tulee vähän monimutkaisempia. Ja edelleen jos lisätään mukaan coriolisvoima, ja vaikkapa korkeudesta riippuva gravitaatio. Muistaakseni näitä kaavoja joskus johdin, ja aika hässäkkä siitä tuli. Voi sanoa että kohtuullisen monimutkaisia laskuja näistä lopulta tulee, kun kaikki huomioidaan. Tuossa ensimmäisessä artikkelissa vain ilmanvastus on otettu huomioon.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Trajectory_of_a_projectile
Tässä coriolisvoimasta:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Coriolis_force
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Trajectory_of_a_projectile
Tässä coriolisvoimasta:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Coriolis_force
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lukiossa laskettiin (nais?)opettajan johdolla. Hoh-hoijaa kun taisi unohtua muutama asia. Nämä opettajat alkavat olla pikku hiljaa vitsi, koulunpenkiltä siirryttyä opettamaan asioita, joista usein eivät tiedä mitään.
Tykistön kapteeni olisi saattanut käsitellä asiaa toisesta näkökulmasta? Entä sitten kun ammutaan 2 machia liikkuvasta lentokoneesta, mihin menikään ammukset tai mitä tapahtui?
Tästä tulee varmaan taas mielenkiintoinen keskustelu, kenenkään tarvitsematta oikeasti tietää asioita monessakaan tapauksessa.
Koulun vastuksettoman heittoliikkeen opetuksessa ei ehkä ole tarkoitus varmaankaan opetella kuulantyöntäjän elämää työnnössä vaan a) kaksiulotteista liikettä ja b) liikkeen riippumattomuutta massasta (kun ei ole geometrisia kuten vastusvoimia)
Nämä ovat klassisia probleemoita joita aikaan mietti Galilei ja jostain on aloitettava kouluissakin
Kun puhutaan ammuksesta, tällä on usein pyörivä liike, joka saa alkunsa piipun rihlauksesta. Tämä aiheuttaa rataan sivuttaispoikkeaman tyynelläkin säällä. Sivutuulella on luonnollisesti oma sivuttaisvaikutuksensa, ja rihlauksen johdosta myös tuulen suunnasta riippuva korkeusvaikutus.
Jos luodilla on ilmamassaan nähden sivuttaista liikettä, pyöriminen luonnollisesti aiheuttaa painemuutoksen vaikuttaman sivuvoiman, mutta kuinka luodin pyörimisliike voi aiheuttaa sivuttaista liikettä jos luoti etenee ilmassa vain akselinsa suuntaan. ?
Lainattua muista keskusteluista.
Piipunsuun merkitys luodin lentorataan on yllättävän suuri! Rihlaus päättyy piipun suuhun ja siten pienikin poikkeama rihlauksen pään tasaisuudessa on merkittävä. Piipunsuuhun koneistetulla viisteellä koetetaan rihlapäät saada tasaisiksi. Sisäviiste suojaa lisäksi itse rihlausta, mikä on tärkeää ’maastoammunnassa’: kertatökkäys kiveen ja rihlaus olisi vioittunut.
Luodin käyttäytyminen rihlauksen päätyttyä:
- ruutikaasu pääsee ohittamaan luodin, koska se purkautuu jopa 2x nopeudella luotiin verrattuna
- lentävän luodin perän taakse muodostuu tyhjiö (ns. Venturi-ilmiö)
Mitä tapahtuu, jos rihlauksen pää ei ole tasaisesti päättyvä? Luoti irtoaa jostakin rihlasta ennen muita rihloja ja takaanta vapautuva paine pääsee vaikuttamaan tähän irtautuneeseen luodin osaan ennen vielä rihloissa olevaa luodinosaa. Luoti kääntyy tämän momentin johdosta, alipaine syntyy luodin vastapuolelle ja tälle puolelle syntyy noste vastaavasti kuin lentokoneen siivessä. Luoti lentää nyt vinossa sekä epäsymmetrisesti piippuakselin suhteen! Luoti sanoopi että ’väpäti-väp’.
Joo toki.
Tuo on aivan luonnollista , väärässä asennossa pyörivä luoti menettää tehoaan ja väärään suuntaan lähtevä, kuten rekyylin aiheuttama poikkeama korjataan tähtäimellä.
Kumpikaan syy, sen enempää kuin venturi ilmiö eivät selitä lentoradan kaarevuutta ellei luotiin kohdistu sivuttaista ilmavirtaa.
Veikkaisin syyksi magnuksen efektiä. Luoti kun ei ole täsmälleen siinä kulmassa minne on lentämässä, joten magnuksen efektillä muodostuu aina luodien kiertyessä vaikuttavia voimia.
Seuratkaa ampumahiihtoa. Ei sielläkään aina ampumisen tarkkuus suju kaikilta.
Jotkut ovat laskeneet ammuksen (luodin) liikeradan väärin ja osuneet omaan jalkaan tai naapurin setään vahingossa.
Naapurin setä tuskin kuitenkaan on vahinko ollut.
"Kumpikaan syy, sen enempää kuin venturi ilmiö eivät selitä lentoradan kaarevuutta ellei luotiin kohdistu sivuttaista ilmavirtaa."
Asia johtuu paine-erosta ammuksen ylä-ja alapuolella. Ammus on koko ajan alaspäin kiihtyvässä liikkeessä, sen akseli ei ole täysin liikeradan suuntainen. Ammuksen pudotessa sen alapuolelle muodostuu patopainetta, eli ikäänkuin tuulee alhaalta. Tällöin siis myötäpäivärihlauksella rata kaartuu oikealle. Tykeillä ammuttaessa, lentoajan ollessa parinkin minuutin luokkaa, vaikutus voi olla useita kymmeniä metrejä.
Lisään vielä sivutuulen vaikutuksesta korkeuteen. Myötäpäivärihlauksella vasemmalta puhaltava tuuli luo painetta ammuksen ylöspäin kiertävälle sivulle, jolloin kantama on lyhyempi. Jos tarkuutetaan tyynellä, ja tuulee vasemmalta, osuma menee noin klo neljään.
"Jos tarkuutetaan tyynellä, ja tuulee vasemmalta, osuma menee noin klo neljään "
Eilös se mene kello 2 een eikä 4.än.
Vain yöllä noin. Päivällä klo 15.00:een.