Nyt on joukossa jotain oudompia joita käytetään vain osassa entisen Pielisjärven aluetta.
Jokunen taitaa olla tunnettu vain Kolilla.
Samalla sanalla voi olla myös hieman erilaisia tarkoituksia eri puolilla pitäjää.
Muutama on sellainen jota voi nähdä ja koskea, suurin osa on käsitteitä.
Sitten sanoihin.
1. Vormintari (Kolilta)
2. Huntturi
3. Kotkata
4. Tamutilleen (Kolilta)
5. Kasvon kannikka
6. Lohnaattaa
7. Korraattaa
8. Kuhhaattaa
9 Ripuliviileke
10. Jätkän täe
11. Ruamu
Jokunen taitaa olla tunnettu vain Kolilla.
Samalla sanalla voi olla myös hieman erilaisia tarkoituksia eri puolilla pitäjää.
Muutama on sellainen jota voi nähdä ja koskea, suurin osa on käsitteitä.
Sitten sanoihin.
1. Vormintari (Kolilta)
2. Huntturi
3. Kotkata
4. Tamutilleen (Kolilta)
5. Kasvon kannikka
6. Lohnaattaa
7. Korraattaa
8. Kuhhaattaa
9 Ripuliviileke
10. Jätkän täe
11. Ruamu
Vastaukset 107
Vanhimmat
Vaikka ole syntynyt Lieksassa niin en nuorena ihmisenä 15v tiedä yhtään.
Huntturi-summamutikka. Kotkata- kääntää naulan pää. Korraattaa- liittyy lyömiseen.
Jätkän täe- semmonen koppakuoriainen joka tarttuu hyvin sormeen kiinni, joku kärsäkäs.
Korraattaa- liittyy lyömiseen.
Voiko sanoa myös esim. tilanteessa: Kun rantaudutaan, ja vene karahtaa kiville. (Korraatti kiveen/-lle?
miten sinä jaksat kaikkea tuota joutavaa jauhaa likesassa on paljon tärkeämpiä asioita
Jospa ihan sinun änskällä!
Ja meidän muiden lystiksi :)
Ruamu on naarmu. Ripuliviileke on huono l. sekunda Vormintari varmaankin joku virkamies, metsänhoitaja tms. Jätkän täe tidettinkin jo tuossa ylempånä, mutta täsmennän nimen. Se on hapsenkatti.
Ei ole hapsenkakki vaan tukkimiehen täi. Ne on kaksi eri otusta tämä on sarveton.
Lisään vielä: Kuhhaattaa ja korraattaa kuvaavat tekemistä tietyllä tavalla. Esimerkki lause. "Ukko ottoo korraatti pitkä pontikkaryypyn, nousi moottorpyörän selekään, ja ajoo kuhhaatti lepikkoon."
No niinpä onhi, nyt tuli meikäpoijalle elukkaopista ehot. Tosijaanni, sehän on niät se jätkän täe sen hapsenkatin, eli sarvijuakon nupopäenen pikkuserkku. Kehno, kun ei aena tule harkittuu, mitä mänöö sanomaan. Siitäpä minä ounnii suana kärsii pikkupoijasta lähtiin.
Jos et Kimmo lopeta niin nimesi ilmestyy tänne vai haluatko sitä
Kasvon kannikka oisko poski?En kyllä tiedä,hauska sana.
Taitaa olla oma kieli sielläpäin suomessa
Minä taas kuulin kerran: se korraatti sapilaalla selekään eli löi heinänkanto vehkeellä.
Saattoipa koskea.
Olisko niin, että "korraattaminen" kuvaa reipasotteista tekemistä. Heilupahan sitten vaikka sapilaan kanssa, tai vaikka pierasta "korraattaa" kuuluvasti.
Hyvä nimi sapilaille tuo heinänkanto vehkeet. Tehän tiedätte myös, mitkä ovat palkkaennakkovaunut?
Kottikärrit sopisivat tuohon aika hyvin.
Onko traktorin peräkärri.
No nehän ne on, kottikärrit.
Tämä oli näppärä sanaleikki.
Tuo on hyvä oivallus kottikärrien toiseksi nimeksi.
Muropalsaa harmittaa kun vajaaälyisten asiat ei ole etusijalla! Muropää ottaa vaan pillerinsä ja jatkaa vielä uniaan ainakin tuonne iltäpäivälle!
mitä esinettä tarkoittaa 'parka'?
En tiedä onko se esine. Ainakin se on synonyymi sanoille raukka ja rukka.
Eskimoitten käyttämä karvakaulus.
Onko todella tarkoitus olla ripuliviileke? Rupuliviileke oli yleinen sana Itä-Suomessa.
Rupuliviileke on herrojen alempiarvoisena pitämän rahvaan edustaja.
Ripuliviileke sanaa olen joskus kuullut käytettävän vilkkaasta touhukkaasta lapsesta, joka hieman huonoihin vaatteisiin pukeutuneena, räkä poskella, näyttäisi leikin tuoksinassa nauttivan täysin siemauksin elostaan; kuin mikään maailman pahuus ei häntä koskettaisi. Sanaa saatettiin käyttää omastakin "pennusta" hyväntahtoisessa tarkoituksessa.
Vai olisiko kuulemani ollut "rupuliviileke"? Voihan olla että sana on muokkautunut hieman eri muotoon riippuen vähän seutukunnasta jaajasta.
Kuvauksesi lapsesta on myös minusta rupuliviileke.
Lisäksi rupuliviileke on hieman asioidensa hoidosta välittämätön, mutta kuitenkin pärjäävä aikuinen ihminen. Tyyppi joka ei turhaan pingota.
Ripuli -sanaa en millään pysty tähän yhdistämään, mutta tiijä häntä mitä kaikkea ovat puhuneet.
Hyvin mielenkiintoisia ja tuttujakin sanoja. Minulle tulee mieleeni korraattamisesta eräänlainen voimakasääninen räkäinen yskäisy. "Mies korraattii kulukkuusa ja sylykäsi pitkän sylen."
Lohnauttaa kuulostaa hieman vieraalta, mutta siitä muistuu sana lotkauttaa, joka tarkoittaa olla välittämättä jostakin asiasta. "Ukko ei lotkauttanna korvoosakkaa akan puhheille".
Minun korvaan kuulostaisi sopivalta."Ukko leikata lohnautti rukiiseta leivästä paksun palasen, tolasi palasen syrjään paksulti voeta. Sitten ukko pani mänemään evään iäntä kohti. Lopuksi hän korraatti pitkän ryypyn kokkelipiimee.Ruokailtuaan ukko köllähti laverille pitkälleen, eikä aikaakaan, kun hän jo iänekkäästi korsasi.
Lohnake on leveä ja ehkä vähän hidas ihminentai eläin. Niinpä leivästä voi lohnauttaa juuri paksun viipaleen ei ohutta.
Minkäslainen ihminen on kutjake?
Arvauksen on, että kutjake on mitään aikaansaamaton miespuolinen vetelys.
Melkolailla osuvasti ja oikein sanottu! Noita kutaleita näkee aina lieksassa ja miksei muissakin kaupungeissa, kun vetelehtivät humalassa ihmisten kiusana!
Aloituksesta tehty ilmoitus ylläpitoon
Nimimerkistä "onkirjoitettu-OIKEA" on tehty rikosilmoitus suojelupoliisille vakavasta asiapitoisten palstojen häirinnästä.
peruuta ilmoitu nii minäkki peruutan pelkkään niitä
Supolaiset eivät kuulemma jouda tämän asian kimppuun kun olivat kaikki matkustaneet Panamaan vai lienenkö kuullut että panemaan. Samapa tuo.
Kasvokannikka on leivän kantapala. Lieneekö tuolla kasvon kannikalla samaa tarkoitettu?
Kielikorvani ei juuri reagoinut sanaan tamutilleen. Mummovainaani puhui tamuista tarkoittaen yleensä tavaroita ja asuista kun hän tarkoitti erityisesti leikkikaluja. Tavarat voisivat olla järjestyksessä eli tamutilleen.
Varmaan kamuttaja antaa kysymilleen sanoille selitykset.
Tavaran yhteyteen minäkin sanan liittäisin. ehdotukseni on, että kun tavarat on tamutilleen, niin ne ovat tallessa, tai hyvässsä säilössä.
Vormintari voisi olla vaikka muotintekijä muotoiltuna sanasta vormu. Tai sitten joku esimies kuten kymppi. En ole koskaan kuullut kyseistä sanaa.
Vai tulisikko sanasta forstmästare, metsänhoitaja ?
Hyvin on murre hallinnassa näissäkin sanoissa.
Tein taas sen havainnon, että samoilla sanoilla voi olla hieman eri merkitys eri puolilla pitäjää.
Kerron nyt sanat, ja sen mitä tarkoitusta ne useimmiten kuvasi.
1. Vormintari (Kolilta) = komentelija - valvoja
2. Huntturi = aivan arviolta - aivan summamutikassa
3. Kotkata = koholla olleen naulan kannan taivutus, tai läpi tulleen naulan terän taivutus.
4. Tamutilleen (Kolilta) = täsmälleen - tarkalleen - takitillaan
5. Kasvon kannikka = Umpikuorileivästä leikattu ensimmäinen kannikka (kun leipä oli vielä pyöreä kuin kasvot).
6. Lohnaattaa = lohkaista suuri pala tai osuus, yleensä itselleen (esim. ahneudesta), voi myös muille.
7. Korraattaa = yleensä tarkoittaa voimakasta vihamielistä lyöntiä, mutta toisinaan voimakasta lääkitystäkin.
8. Kuhhaattaa = useimmiten lyhyttä usein ylimielistä naurua, ei koskaan hersyvää naurua.
9 Ripuliviileke = usein sanottiin pienistä pojista jotka mennä viipotti milloin minkäkinlaisissa asuissa. Ripuliviileke oli yleensä heikko ja osittäin avutonkin, mutta vilkas.
10. Jätkän täe = tukkimiehen täi joka on puita tuhoava kärsäkäs.
11. Ruamu = Naarmu - raapale
Eri puolilla pitäjää on tosiaan hieman laajempaakin merkitystä.
Hyvät ja haasteelliset sanat taas oli ja on edelleen aprikoitavaksi annettu. Kirvesmiehet aikoinaan sanoivat:"Millilleen ei riitä, sen pitää olla just".
Voisiko tamutilleen käydä tuohon just sanan paikalle? No, häällä väliä, ehkä tuo järjestyksen pitokin on hyvin sanaa kuvaava.
Tukkimiehentäitä oikein googletin, koska nuoruusmuistoihini palatakseni Äijän päivän kämpällä tuo tuli tutuksi ja lapsena muistan pelästyneenikin sen nipistävää otetta ja olemusta.
Kirvesmiehet aikoinaan sanoivat:"Millilleen ei riitä, sen pitää olla just".
Metallimiehenä sanon että mittaa "just" ei ole. Aina on toleranssi.
Maltti on valttia. Mutta en malta olla kommentoimatta yhtä "riivattua". Riivattu taitaa olla ihan yleiskieltä, eli ei mikään murresana.
Kuitenkin, ihmettelen suuresti, miksi yksi jostakin mielentilansa ihmeellisestä koukerosta jaksaa häiriköidä näitä asiallisimmista asiallisimpia ketjuja jonkun tunteensa pakkomielteensä takia.
Kaiken hyysäys, peräkammarin pojat ja rasismi ketjujen edelle nämä kamuttajan aloittamat menevät, ne aidosti ovat loukkaamattomia, mielenkiintoisia, harmittomia ja sivistäviä.
No, olipa miten hyvänsä, ei se minua suuremmin hetkauta, häiriökirotukset menee mieleni pohjattomaan roskikseen;) Kaurat on purtu ja hampaat sen verran kulumattomat, että antaa palaa vaan lisää. Minä kyllä kestän. Niin kauan kun on aikaani. Lisää toivon tämänkaltaisia ketjuja. Nämä ovat Lieksa palstan parhainta antia.
Hieno puheenvuoro kielellisen sivistyksen puolesta!
By the way. Montako käyttötarkoitusta, tunnette sanalle riivattu?
Ainakin kaksi.Toinen vaikkapa villilapsi ja toinen "saatanan riivaama".Muistaako moni ja muistaa varmasti mitä tarkoittaa sana Mukuli?
Villilapsi ei ole riivattu, se toinen menisikö, leiväntekoon. Mukuli on lapsi. Jälkeläinen.
Aikoinaan sanottiin "riivatun pentu"käsitin villiksi.Mutta lapsen päätä sanottiin mukuliksi,oisko tullut sanasta mukula.Näin etelä Lieksassa.Joskus joku sanoi että Lieksassa kolme eri murretta.
Riivatun pennuksi ja ym. on minuakin nimitelty lapsena.
Minulle siitä ei traumoja tullut, ei hekisiä, ei fyysisiä.. On tukistettu ja luunapilla saatu. "Koivuniemen herrakin"kovin tuttu oli. Siinä yhteisössä ja ympäristössä, jossa kasvoin, olen sen käsittänyt omalta kohdaltani lieväksi kurittomuudeksi, minkä sain, sain ojennukseksi ja siksi, että en joissakin toivotuissa asioissa totellut vanhempieni komentoa, vaan ryhdisti ja rohkeasti kokeilin rajojani, joskus väärinkin. Siksi ansaitsin mitä sain.
Kunniotan harvoja asioita. Vanhempiani kunnioitan. Arvostukset kaikelle muulle tulee jälkijunassa.
Nykyisin tämän sortin kasvatuksesta joutuu edesvastuuseen. On se ihmeellistä jos lastaan rakastaa. Parhaat lapsukaiset nyky-yhteisössä haastaa omat vanhempansa oikeuteen.
Anteeksi vuodatukseni, taisi osaksi mennä off topic.
sovitaanko kamuttja jos sinä pysyt poissa niin en tee yhtään teuvo ja jorma aloitusta
En usko kamuttajan edes harkitsevan moista sopimusta.
Perustelut: a) Mahdatko muro olla edes oikeustoimikelpoinen, eli sopimus ei ole kanssasi pätevä. b) Kamuttajan aloituksissa olisi enemmän menetettävää kuin noissa toisissa. c) Palsta menettäisi kaksi juontajaa. Laadukkaan ja aivan ala-arvoisen, joku tykkää lukea hyviä juttuja toinen silkkaa p**kaa.
Ja eihän noita Jorma Teuvojakaan voi kieltää näinä sukupuolineutraaleina aikoina, vaikka ne iljettäviä ovatkin, voi ne jättää lukematta.
Suosittelen molemmille osapuolille tyylikästä kirjoittelua edelleen.
No en todellakaan harkitsekaan mitään tuollaista sopimusta.
Antaa Muropojan kirjoitella juttujaan.
Kun muropaska pysyy poissa asiattomine kymmeninen aloituksineen ja satoine tyhmine viesteineen teuvoista, jormista, periksistä, odineista, suvakeista, rasisteista, matuista, somaleista, turviksista, peräkamareista, mamuista ja muista vastaavista tarpeetoomista aiheista niin Lieksan palstalta tulee todella asiallinen.
Millainen ihminen on löyhkä? Olen kuullut sanottavan ihmisestä tuommoista nimeä, eikä sillä tarkoitettu hajua!
Löyhkästä ihmisestä tulee mieleen ylimielinen, hieman narsisitinen ja hyvin itseriittoinen ihminen, joka katselee toisia ihmisiä nenänvarttaan pitkin. Useimmiten he ovat miehiä, jotka kuvittelevat itsestään enemmän kuin ovatkaan. Löyhkyys on usein perityvää eli omenat eivät puusta kauas putoa.
Ominaispiirteen huomaa ulkoisen olemuksen lisäksi puheen sisällöstä, joka on itseään ylistävää kehua olemattomilla ansioilla. Tunnen erään 70 ikävuoden molemmin puolin olevan veljessarjan, josta jokainen on löyhkyyden pahimmasta päästä. He ovat päässeet perimään suuret maa- ja metsäomaisuudet, mutta koulunkäyntiin eivät älynlahjat riittäneet. Suomessa on vaikeaa löyhkänkin ostaa niukilla hoksottimilla tutkintotodistuksia, vaikka rahaa olisikin.
Yleiskielessä lähinnä leuhka vastannee samaa.
Murteessa on myös sana kouhake. Se voi tulla kohokuoresta. Ihminen on ulospäin enemmän kuin sisältönsä. Niin leipäkin on kohokuorisena.
Juuriki noin!
Poikkeuksellisesti olen tästä erimieltä Wanhan lieksalaisen kanssa.
Älynlahjat ovat hyvin harvoin opintien esteenä. Tutkitustikin myös yliopistossa opiseluun riittää keskimääräistä vähempikin älykkyys. Enemmän se vaatii istumalihaksia:)
Siitä ettei jaksa, kykene tai viitsi paneutua opiskeluun on usein kyse. Silloin ollaan enemmän tekemisissä mielen laadun kuin älykkyyden kanssa.
On myös ettei joidenkin vanhemmat halua lastensa käyvän koulua.
On myös perheitä joilla ei ole rahaa vaikka lapsi olisi kuin älykäs.
Kirjoitin hieman kärjistetysti älynlahjoista näiden veljesten kohdalla. Kyllä sentään yritystä oli kansakoulun jälkeen kolmella veljeksellä ammattikouluun ja kauppakouluun, mutta ne jäivät lyhyen kokeilun jälkeen kaikilta kesken. Syynä saattoi hyvinkin olla raha, jota oli riittävästi käytettävissä muuhunkin kuin koulukortteeriin. Kaksi vanhinta veljestä jäi suosiolla kotitilalle puuhastelemaan kansakoulun jälkeen.
Hyvä kun täsmensit ettei jää väärinkäsityksiä.
Minä taas aina näköjään herään varmuuden vuoksi puolustamaan erilaisia oppijia. Vaikka ei omalle kohdalle vaikeuksia olekaan sattunut siunaantumaan. Varsinkin luku-ja kirjoitusvaikeudet on aikoinaan tuomittu tyhmyydeksi. Puistattavia kuvauksia niistä kohteluista on riittämiin. Nykyisin taas kasvuympäristön ja elämäntavan mukanaan tuoma levottomuus on huolestuttavaa katsottavaa.
No minulla oli tällaista, että savottaan ei miksikkään herraksi.
tein Kimmo kamuttjasta poliisille rikosilmoituksen
Kerrohan mikä oli rikosnimike?
Mitä poliisisetä/täti sanoi?
Mikä esine se parka on kun ei kukaan tiedä kerrotko?
Eräs arvaus sanalla parka oli tuolla ylempänä: Eskimoitten käyttämä karvakaulus.
Minä olisin samoilla linjoilla. Mikä lienee oikea vastaus?
Ainakin sillä tuotemerkillä takkejakin myydään.
Parka ei ole mikään esine tarkistin wikistä.
Älä kirjoita pötyä! Minäkin tarkistin. Se on eskimoiden eli inuiittien turkiskauluri.
https://en.wikipedia.org/wiki/Parka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inuitit
töä on niin eistä kun komuttjalle vastataa mut ei mulle
Mitä muropoika mökeltää mömmöissään.
Koetan viikonlopun aikana laittaa taas murresanoja, jos ei tule mukavia historian muisteluita joltain.
Laittakaa muutkin murrekysymyksiä, koska tietoa näyttää olevan hyvin monella.
pydy poisssa sekooopäää tietosi ovat fisdgioda
Ahaa, muroplasa aloittikin jo ansiokkaasti murresanojen kyselyn. Pilkunkäytössä näyttää olevan hieman ongelmia. "Sekoopäää" sanan molemmilla puolilla pitäisi olla pilkku. Silloin tämän hienon murresanan merkitys täsmentyisi terävästi. Onhan hän sitä paitsi aiemminkin vihjannut oman päänsä sekoamiseen.
Eli se tarkoittaa mitä ilmeisimmin muron pään sekoamista.
Tämä toinen, "fisdgioda", onkin sitten jo haasteellisempi. Sanassa näyttäisi olevan ruotsalaisperäistä, latinan taustaa ja menetetyn karjalan murteen sekoitusta niin runsaasti, että sana ei ensilukemalla ainakaan minulle avaudu.
Ehkä murolle on vain tullutkin kirotusvire, jonka tähden hän on sekoillut näppäimistöllään tarkoittaen kuvitelmaa, fantasiaa eli fiktiota.
sinä olet vajakki suvakki rasse odino perissi äply salakomuttja se on vagdaa
Sinä olet oikea palstan ilopilleri ja hymytyttö/poika.
Hyviä sanoja olisivat sellaiset, joita ei netistä etsimälläkään löydä. Pitäisi niiden pelkkään muistitietoon perustua.
Minun muistiini ei tule sellaisia. Lännestä kun tänne lensin. Mutta kysytään kuitenkin, ja toivon rehellisestä vastausta, ken tietää vastata googlettamatta. Molemmat ovat s.
1. Siisna
2. Härkin
Molemmat opin aikoinaan täällä Lieksassa.
Siisnasta ei hajuakaan. Härkin on hierin, siis nuoresta puusta valmistettu taikinan sekoitin. Lisäksi isolla alkukirjaimella kirjoitettuna sukunimi. Kaija Härkin Valtimon Vasama .Takavuosien maajoukkue hiihtäjä.
Pikku vihje, joka ei varsinaisesti liity siisnaan. On "kudotumpaa".
https://www.youtube.com/watch?v=WkyAGAx4Dvkhttps://www.youtube.com/watch?v=WkyAGAx4Dvk
Oliskos siisna joku kaulaliina. En kuukkeloinut.
Siis vihje on kudotumpaa. Siisna on täyttä suoraa tiettyä. Anteeksi "hämäykseni". Minä se vasta kehtaan;)
Latsku ohttaan, sano entinen kyläteurastaja, ku halakasukirvveen hamaralla vasikan puotti. Ei sattunu olemmaan leka lähettyvillä.
Sikkoo ampu haalikolla ohttaan. Kyllä ku viijen sentin piästä osottaa, nii ei jiäny kun sormenmäntävä reikä. Ei juossu sika monta kierrosta sen jäläkkeen.
Niin tehttiin vielä 1960 luvun alakupuolella ihan täyttäpiätä Piellisjärven kylillä. Älyttömän hyvvee sylttyy tekivät mummot piästä ja muisttaa elimistä. Lihosta puhumatakkaa.
huntturi = arvio "Ihan huntturilta pistin."
kotkata = taittaa naula koukuksi laudan läpilyönnin jälkeen ja lyödään kärki takaisin lautaan
korraattaa = juoda, ryystää, kipata naamaan "Korraatettaahan nämä nuamaan, nii piästään muate."
kuhhaattaa = pöläyttää, sohasta "Pitäs tuota pessee kuhhauttoo, nii näkköö onko kettää kotona."
jätkän täe = tukkimiehentäi, tukkipinoissa/metsässä elävä kärsäkäs
ruamu = naarmu "Mistee se tuohon on tuommonen ruamu tullunna."
parka on ulkoilutakki
http://www.emp.fi/art_274772/?wt_mc=mp.shopalike.Vaatteet.Parkatakki.274772
Parka on eskimoiden eli inuiittien turkiskauluri. Parka ei siis ole suomen kieltä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Parka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inuitit
Suomessa sana on otettu käyttöön ulkoilutakin merkiksi.
Siisna= hihna, nauha, suikale. Se on yleensä nahkaa, mutta voi olla muutakin. Käytettiin, ja voidaan käyttää vieläkin turkisten ompelussa jatkamaan esim. Minkin nahan pituutta. Esim. "Koneta se 5:n millin siisna minkin väliin rykkäämällä".
Härkin tiedettiinkin. On tosiaan taikinahierrin. Pääsääntöisesti tehdään nuoren männyn latvuksesta. Kuoritaan ja paksumpaan päähän jätetään oksantyngät ikään kuin "teräksi".
Pieni täsmennys vielä, kuten muistelua nimimerkillä totesikin, Härkin on myös aika harvinainen sukunimi. Nykyisenä nimenä yhteensä 153 miehiä 76 naisia 77 .
Pikku vinkkinä, ketä kiinnostaa nimien määrä, niin vrk:n sivulta löytyy tällainen haku.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Meillä se on HIERIN eikä mikään härkin. Onko Kenen sukunimi Hierin.
Väestötietojärjestelmässä ei ole hakemaasi sukunimeä. Hierinkin on varmaan ihan Ok.
Tästä lisätietoa härkinistä ja kuvia.
https://www.google.com/search?q=härkin&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi07_2e3JPMAhXKKywKHf06CN4Q_AUIBygB&biw=1280&bih=663
Minun sukunimeni näyttää olevan noin 300:lla Suomessa tai ulkomailla asuvalla henkilöllä. Ei ole kovin yleinen nimi.
Härkin eli hierinmylly, kuka tietää?
Hierinmylly hauska sana ei tietoa, mikä se on.
turhan kysyt ei se tieedä sitä itsekkään keksi koko sanan ite
Vesimylly
Vesimyllyistä vanhin, härkin-, hierin eli jalkamylly oli käytössä jo esihistoriallisen ajan lopulla. Akseli siipineen muistutti hahmoltaan neljällä oksantyngällä varustettua puuronhämmennintä, härkintä, josta myllykin sai nimensä.
onpi pojaa mahtavaa mielikuvitus keksii stoorin tuossta vaan täyttää satua
Pikkuhiljaa murokin alkaa oppia keskustelun jaloa taitoa. Hän inttelee eli väittelee jo kohtalaisen keskinkertaisesti.
Satulan perustelut vielä puuttuu. Suitsetkin hieman löysällä.
Pistäpä kuitenkin mielesi päähän aika paljon heivuunvaraa, tuo myllyjuttu on totta vaikka kuinka väittäisit vastaan. Minä kun otan asioista selvää ennen kuin väittelen.
Silloin on kunnon perälauta puheille.
Hanki elämä.
Kaikella kunnioituksella, mutta tuo "nomikäänsheriffi":n kommentti oli mielestäni paljon asiallisempi, jopa hauska.