Minulla on kypsällä iällä (kohta 50) diagnosoitu epilepsia, ja moni asia hakee vielä paikkaansa. Esim. lääkkeiden annostelu on vielä vähän kokeiluasteella. Minulla on ollut kaksi "isoa"kohtausta, joista minut on kuskattu abbulanssilla sairaalaan. Lisäksi (miehen raportin mukaan, itse en muista) muutama "poissaolokohtaus". Olen myös ainakin kahdesti herännyt niin, että "en tiedä mistään mitään". Puhelimesta pitää tarkistaa, mikä päivä on. En tiedä, pitääkö minun mennä töihin, ja jos pitää niin milloin ja minne. Liittyvätkö nämä teidän kokemustenne mukaan epilepsiaan? Minulla on kesäkuussa uudet magneettikuvat ja niiden jälkeen tapaaminen lääkärin kanssa, jolloin aion siis toki ottaa nämä puheeksi, mutta kuulisin mielelläni vertaiskokemuksia aiheesta jo nyt. Kuten sanottu, tämä on kaikki mulle uutta, enkä osaa välttämättä erottaa, mikä liittyy mihinkin. Lääkityksenä Keppra (2*500 mg/vrk).
Kiitos etukäteen!
Kiitos etukäteen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei!
Tervetuloa joukkoon ja paljon tsemppiä alkutaipaleelle.
Lääkkeiden kanssa on aina alkuun varsinkin hienoista säätämistä, mutta toivotaan että löytyy sopiva annos ja ensinnäkin vaikuttava aine sinulle.
Kuvailit noita ns. muistinmenetys-kohtauksia ja voisin sanoa että joo, liittyvät kyllä epilepsiaan. Osaatko kertoa onko tällaista tapahtunut ennen diagnoosin saamista? Siis että olet herännyt autuaan tietämättömänä mistään..
Itsellä juuri samantyyppistä, dg. monimutkaisin oirein ilmenevä sekundaarisesti yleistyvä ohimolohkoepi. Päiviä ennen diagnoosin saamista oli muutama tuollainen muistikatkos-tyyppinen kohtaus. Esim. heräsin päiväunilta ja hirveässä paniikissa kun ei tiennyt yhtään, että mikä maa mikä valuutta. En muistanut olleeni koulussa, en muistanut tulleni kotiin tai mitään muutakaan. Yhtäkkiä bussissa saattaa "herätä" että mitähän hittoa, mihinkäs mä olen menossa ja miksi?
Lippulappusia ja muistutuksia kännykkään on kyllä saanut rueta laittamaan, muuten tiedä enää yhtään missä on ja mitä tekee.
Samalla lääkityksellä muuten mennään!
Stressi ja valvominen ovat suurimpia tekijöitä kohtausten aiheuttajina kun lääkitys on päällä.
Stressi ja valvominen, kyllä. Pidä huoli säännöllisestä elämänrytmistä mutta älä rupea pelkäämään. Normaali elämä voi jatkua.
Täällä kans Keppra mutta 1000 1000 lähtee kokeiluun nyt piakkoin. Olen kyllä saanut kohtaukset parissa vuodessa vähenemään. Minulla on ihan määrittelemätön paikka epilepsialle mutta käyrät näyttävät ohimolohkossa kohtauksien tulevan. En olisi halukas menemään kallonporaustutkimukseen ainakaan vielä, siellä kun saisi tietysti kuulema helpommin selville missä tarkalleen kohtaukset syntyvät.
Tsemppiä ja jaksamista tosiaan epilepsian kanssa. Aivan varmasti menee aika että hyväksyy sairauden, on ylä ja alamäkiä mutta lopulta hyväksyt sen osana omana itseä. Minä luulen että muistin alenema on ihan yleistä leptikoilla.. Tuntuu vaan että joskus joku saattaa katsoa että onkohan "tuo aineissa" tai muuten vaan "sekaisin." Minä kun lääkkeen myötä aloin tulemaan kömpelöksi ja kysymään samoja asioita uudelleen.. Silti olen työelämässä ja arkihommat sujuu hienosti, on lapsiakin.
Tervetuloa kerhoon,vohon itsekin liityin vasta 51v ja alussa oli myös Keppra 2 x 1000 ja välillä piti seinistä pitää kiinni...vaihdettiin Tegretol Retard 2 x 200 joka tuntui heti huomattavasti paremmalta olossa mutta ei pitänyt kohtauksia poissa, ambulanssilla pari kertaa sairaalaan kun natrium arvo meni liian alas. Nyt on Deprakine 2 x 500 ja usein olen esim. kaupassa ja mietin mitä teen täällä...olen työttömänä mutta jos olisin töissä en varmaan muistaisi mennä edes sinne ( asun yksin) neurologini soittaa minulle parin viikon päästä niin ehkä neljänsiä lääkkeitä voisi vielä koittaa, koska en kyllä aio tässä "pikku pöhnässä"loppuelämääni viettää.