Kaikkien kielen- ja nimenvaihtajien päivä!
"J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan vierasperäiset sukunimet. 12. toukokuuta 1906 julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24 800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä." Wiki
"J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan vierasperäiset sukunimet. 12. toukokuuta 1906 julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24 800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä." Wiki
Vastaukset 42
Vanhimmat
"Lycklig finsk och Snellman dag neffet!
Ankdammen
2016/05/12 07:19
Alla lingvistik och nimenvaihtajien dag!
"I samband med födelsen av J. V. Snellmans hundraårsjubileum 1906, författare John Linnankoskis kallade främmande finska efternamn land. Den 12 maj 1906 offentliggjordes i Europeiska unionens officiella tidning finska kompletterande tidning cirka 24 800 personer meddelade suomalaistaneensa namn." wiki"
På svenska yle finns en fin artikel om Snellman.
Du avser denhär:
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/05/10/j-v-snellman-finskhetsforesprakare-och-statsman
Samma på finska!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/j-v-snellmanin-paiva-suomalaisuuden-paiva-125
Ankdam: "Hyvää suomalaisuuden ja Snellmanin päivää neffet!"
Paljon kiitoksia, nesve! Harvoin suunnaltasi netin suomenkielille käyttäjille hyvän päivän toivotuksia heruu.
Onko Snellman ruotsalainen nimi, vai Euroopasta Pohjoismaihin rantautunut nimi, kuten Fazer, Stockmann, jne?
Snellmanin suku on kotoisin Kokkolasta mutta J.V itse syntyi Tukholmassa jossa vanhempans silloin asuivat.
Lue tuo linkittämäni elämänkerta.
P.S.
Snellman ei itse koskaan oppinut kunnolla suomea vaikka suomalaisuusmies olikin.
Näitä hyviä suruja on liian vähän nykyään.
Neffet ragee palstalla.
Se että joku vaihtaa upseerin tai papin antaman sukunimen pois tuskin on kovinkaan suuri rikos. Ruotsalaisiahan täällä ei juurikaan ole ollut.
Neffethän täällä ovat puhuneet hyvinkin halveksivasti "kielenvaihtajista" jotka siis neffen mukaan ovat vaihtaneet nimensä ja kielensä ruotsiin päästäkseen kiipeämään yhteiskunnallisella arvoasteikolla.
Todellisuudessa sitä vaihtoa on tapahtunut merkittävästi laajemmassa mittakaavassa toisin päin mutta oletan ettei sitä lasketa?
Siis ensin suomalainen nimi vaihdettiin ruotsalaiseksi (alkoi ilmeisesti joskus 1500-luvulla, esimerkiksi Anttila - Antell) tai latinaan vivahtavaksi nimeksi ja sen jälkeen taas suomalaiseksi nimeksi!
Antell on aatelisnimi ja aateloitaessa yleensä annettiin uusi nimi.
Suomessa ei ei-aatelisilla vielä ollut sukunimiä 1500-luvulla. Kun Anttilasta tuli Antell, se Anttila oli alunperin talon nimi, ei sukunimi.
Tässä suomalaisen sukunimen historiaa.
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm
Teidän nesveiden esi-isät olivat juuriltaan enimmäkseen suomenkielisiä. Siitä johtuu koulutettujen nesveiden puheen suomenkielen mukainen intonaatia, puhemelodia, mikä periytyi sukupolvelta toiselle.
Napoleonkin oli kielellä kikkailija, italialla ja ranskalla. Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone Buonaparte.) Napoleon syntyi Ajaccion kaupungissa Korsikan saarella vuoden kuluttua siitä, kun Genovan tasavalta oli myynyt Korsikan Ranskalle velanmaksuna. Hänen alkuperäinen nimensä oli Napoleone (Nabullione) Buonaparte, mutta hän vaihtoi sen ranskalaisemmalta kuulostavaan Napoléon Bonaparteen vuonna 1796. https://fi.wikipedia.org/wiki/Napoleon_I
Andreas-nimen suomalainen muoto Antti vakiintui varhain sekä idässä että lännessä. Anttila on yleisimpiä talonnimiämme. Siitä johtuu sen yleisyys sukunimenäkin. (Pirjo Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.)
Över 70 000 hade bytt sitt släktnamn till ett finskt...men det måste man förstås tala tyst om.
"J. V. Snellman hahmotti Suomen Venäjän-suhteen reaalipoliittisen tradition uutta kansalais- ja valtiopäiväyhteiskuntaa vastaavaksi ja pyrki rakentamaan Suomen sosiaalisen tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohjalle. Tämä päämäärä edellytti kansan suurten joukkojen sivistämistä ja se taas suomen omaksumista kulttuuri- ja hallintokieleksi. Snellman ei osallistunut varsinaiseen fennomaaniseen puoluepolitiikkaan; hän ei ajanut nopeaa sosiaalista muutosta vaan ensi sijassa sivistyneistön kielenvaihdosta."
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/
Suomalaista kansaa ei tarvinnut "suomalaistaa" sillä yli 80% suomalaisista on aina puhunnut suomea. Sinänsä on melko luonnollista että muutosta kaipasi ainostaan "sivistyneistö".
Snellmanin esivanhemmat, mistä he tulivat? Ei voi kuvitellakaan että Snellman olisi ollut ruotsalainen tai hurri, koska hän oli tarpeeksi älykäs ymmärtämään suomen merkityksen Venäjän vallan alla olevassa Suomessa.
Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi.
"Snellman polveutui pohjalaisista pappis- ja virkamiessuvuista (Snellman-suku). Hänen isänisänsä Gerhard Snellman oli kappalainen ja äidinisänsä Matts Röring kommissionimaanmittari. Oma isä Christian Henrik Snellman oli opiskellut Uppsalassa 1700-luvun loppuvuosina mutta lähtenyt merille ja navigaatio-oppiin ja toimi sitten menestyksellisesti merikapteenina vuoteen 1834. Christian Henrik Snellman solmi Tukholmassa avioliiton myös Pohjanmaalta kotoisin olevan Maria Magdalena Röringin kanssa 1803; pariskunta sai siellä viisi lasta, joista Johan Vilhelm oli toinen. Snellmanit muuttivat 1813 takaisin Pohjanmaalle, Kokkolaan, missä äiti kuoli seuraavana vuonna kuudennen lapsensa syntymän jälkeen Johan Vilhelmin (Jannen) ollessa vain kahdeksanvuotias. Lukemisesta ja uskonnonfilosofiasta syvästi kiinnostunut isä eli, merenkulusta luovuttuaan, hankkimallaan Palon tilalla Alahärmässä vuoteen 1855. Snellmanin sukupiirissä oli useita korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan nousseita ja siten esimerkkeinä tärkeitä ihmisiä, mutta myös monia herrassäädystä pudonneita. Itse hänen voi sanoa polveutuneen sivistyneistön alemmasta kerrostumasta; hän oli ainoa veljessarjasta, joka lähetettiin Kokkolasta Oulun triviaalikouluun valmistumaan akateemiselle uralle. Oulussa hän sai asua tätinsä ja tämän vakavamielisen värjärimiehen Piponiuksen luona. Äitinsä menettänyt Snellman kiintyi lämpimästi tätiinsä. Snellmanin serkku Maria Piponius solmi sittemmin avioliiton Elias Lönnrotin kanssa."
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3639/
Du har gott tålamod med neffena Ankdam.
Abkdam: "Ei niin että neffe itse koskaan osaisi hakea tietoa. Neffe on kuin kyselyikäinen pieni lapsi."
Tyylilajissasi pysyen totean, että fennoja ja neffejä lähes samana joukkona on noin viisi miljoonaa ja teitä nesveitä on mantereella vain 0,27 miljoonaa. Useimmin meitä fennoja ja teitä nesveitä vaivaavat samat ongelmat.
Suomen säätyläissuvut olivat yleensä tietoisia voittopuolisesti suomenkielisistä juuristaan. Kun aika oli kypsä, he tulivat ulos kaapista ja sovittivat syntejään esi-isilleen heittäytymällä fennofiileiksi ja lopulta fennomaaneiksi. Jotain sellaista oli kansallisfilosofi Snellmaninkin taustalla. Yksi esimerkki:
"About Maria Magdalena Röring. Äsken on sukututkimus selvittänyt Kokkolan Röring suvun polveutuvan Vetelin Räyringin / ruots. Röring / talonpoikaissuvusta ja siis J. V. Snellmanin äidin suvun juontavan juurensa Perhonjokilaakson vanhaan [suomenkieliseen] talonpoikaistoon." https://www.geni.com/people/Maria-Röring/6000000007286121433
Otinko missään kantaa kielijuuriin puoleen tai toiseen? Annoin vain vastauksen neffen esittämään kysymykseen.
Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä.
"Neffe = Sohn der Schwester oder des Bruders."
Niin juuri: veljen-, sisarenpoika.
"en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä" Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista. Mahdollinen sivistyneisyys on valjastettu vääriin päämääriin jostain syistä, tiedä sitten mitä ne ovat.
Entefrau=die Tante des Neffens. (Ankdam=Neffen täti)
Missä tällä palstalla on sivistyneisyyttä?
Ankdam: "Kaikkien suomalaisten juurista löytyy sekä suomen ja ruotsinkielisiä, se mitä jonkun esi-isä on satoja vuosia sitten puhunut on tärkeätä vain neffeille. Tosin en ymmärrä mikä siinä on merkityksellistä."
Muun muassa kulttuurin tutkimuksessa sillä on merkityksensä. Sukututkimukselle sillä on merkityksensä. Kielitieteelle sillä on merkityksensä. Jne.
Tiedämme, että käytetty kieli määräsi asiakirjoissa aikoinaan eräitä nimikäytäntöjä, esimerkiksi nimet Petrus, Petter ja Pietari esiintyivät saman henkilön etunimenä käytetyn kielen mukaisina: esimerkiksi latinan, ruotsin, saksan tai suomen kielessä esiintyvinä muotoina, vähän samaan tapaan kuin kuninkaiden nimet ovat vieläkin monissa kielissä, kuten suomen kielessä suomenkielisesti kuningas Kaarle XVI Kustaa.
Mitä väliä tuolla kaikella on? Ihmisillä on historiasta ja nimistä tms. tasan sama arvo ihmisinä, myös vähemmistöllä.
Kansalainen asemanbluus ilmaisee itseään näin: "Fanaatikkoa on tosiaan välillä aika vaikea ymmärtää, hänen ajattelutapansa on niin yksipuolisesti orientoitunutta, kaikki ajattelu ajaa vain yhtä asiaa, muu on toisarvoista."
Viitannet kielipolitiikkaan ja sen fanaatikkoihin. Minusta fanaattiseksi nimitteleminen sopii parhaiten niihin nettisvekoihin, jotka RKP:n kellokkaiden tavoin vaativat pakkoruotsia muille. Eihän nettisvekoilta itseltään pakkoruotsi poistu: ruotsi on heidän äidinkielensä ja pysyy pakollisena. Ei svekomielisen neffenkään pitäisi olla huolissaan. Hän voi opiskella rakasta ruotsiaan pakkoruotsin poistuttuakin. Ne, joita asia varsinaisesti koskee, haluavat kaikki tarjolla olevat vieraat kielet valinnaisiksi monipuolisen kielivarannon turvaamiseksi. Mitä fanaattista siinä muka on?
Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä.
"Se on fanaattista, kun ei hyväksy enemmistön demokraattista päätöksentekoa. Mieti sitä."
Kukin päätös hyväksytään niin pitkäksi aikaa, kunnes se demokraattisesti kumotaan tai sitä muutetaan. Voimassa olevaa lakia noudatetaan. Tietenkin. Perustuslakiakin on viime aikoina varsin usein peukaloitu - demokraattisesti.
Pohjanmaalla suomalaiset ja ruotsalaiset suvut ovat vuosisatojen saatossa paljolti keskenään sekoittuneet ja koska Suomi on pitkälti pohjalaisten luomus, tällä on tietenkin suuri merkitys.
Suomenruotsi ainut kyldyyr Ruotsi-Suomessa!
Olen kotoisin Pohjanmaalta ja voin sanoa että ruotsin ja suomenkieliset ovat sekoittuneet aika vähän. Ei siellä paljon oltu tekemisissä.
Pohjanmaan ruotsinkieliset ovatkin puhtaimmin niitä ruotsalaisten kolonialistien jälkeläisiä jotka tulivat Pohjanlahden tällä puolelle 1200-l. Loppupuolella.
Virkamiesten perheissä ja 'sivistyneistössä' on suuri määrä suomalaista perimää niistä perheistä joiden pojat vaihtoivat kielensä että pääsivät yhteiskuntaluokassa eteenpäin 1600-1900 l.
Ei ainakaan fennomaanin jutuissa....
Haahulua.
Kumpikohan linkki vie sinne, minne on tarkoitus? Jos ei muuten, niin osoitteella googlettamalla.
https://www.geni.com/people/Maria-Röring/6000000007286121433 https://www.geni.com/people/Maria-Röring/6000000007286121433
pakkoruotsi poistuu kun Jussin hallitus kohta alkaa työnsä ;) t . s .a.v.o.b.o
Rkp tekee kaikkensa, ettei niin kävisi. Bajis pyrkii kirjoituttamaan pakkoruotsin osaksi perustuslakia.
Joka päivä on suomalaisuuden päivä. Pidetään huolta Suomesta!
snelluhan sanoi, että yksi kieli, yksi mieli.i
Hyvin toimii suomalaisuus. Fint.