Nyt sanon jo alkuun, että eivät ole helpoimmasta päästä.
Kaikki sanat ovat kuitenkin sellaisia, että olen kuullut useampien eri puolilla Pielisjärveä asuvien käyttävän niitä, joten eivät ole "yhden kylän" sanoja.
Taitaa olla substantiiveja (nimisanoja), adjektiiveja (laatusanoja), verbejä (teonsanoja), joku sana vähän siltä ja väliltä.
Juormu
Taivahan käki
Pöksä
Hynttyyttää
Viispiikkinen
Vessiin liikkuussa huhkuttellii
Piippernatsku
Hanamannoo
Hurhottaa
Hunttiluu
Kaikki sanat ovat kuitenkin sellaisia, että olen kuullut useampien eri puolilla Pielisjärveä asuvien käyttävän niitä, joten eivät ole "yhden kylän" sanoja.
Taitaa olla substantiiveja (nimisanoja), adjektiiveja (laatusanoja), verbejä (teonsanoja), joku sana vähän siltä ja väliltä.
Juormu
Taivahan käki
Pöksä
Hynttyyttää
Viispiikkinen
Vessiin liikkuussa huhkuttellii
Piippernatsku
Hanamannoo
Hurhottaa
Hunttiluu
Vastaukset 121
Vanhimmat
Tuon viispiikisen muistan joskus kuulleni ukilta, mutta en muista mitä tarkoitti.
Onpa taas mukavia sanoja ja sanontoja. Osa kuulostaa puolitutuilta, muutama ihan
umpiouto. Viispiikkinen on sormista- ja kämmenestä muodostettu "jokamiehen kampa". Vesiin liikkuussa huhkuttelii voisi olla ihminen, jonka mielenterveys järkkyy, aina keväisin niin, että hän tulee vähän levottomaksi.
Viispiikinen ja vessiin liikkuussa huhkuttellii ovat aivan oikein.
Pöksä on pieni huone, aittaakin olen kuullut sanottavan pöksäksi. Juormuja tuli äkäisesti jalkoihin kun ukko veteli pajulla kintuille.
Pöksä ja juormut aivan oikein.
Ei ole pöksä oikein se tarkoittaa housuja aivan varmasti.
Sekoitat nyt tuon sanan, sanaan pöksy.
Pöksyt on housut, mutta pöksä on se mitä tuossa edellä sanottiin.
Taivahan käki=ei jumalauta
Tai taivahan talikynttilät, joka tarkoittaa suurta hämmästystä.
Alan käyttämään oluesta tuota hanamannoo!
Hunttiluu voisi olla otsa tai sitten tollo.
Joo, ei oppinut olutta ojaan kaada. Kyselin tuolla toisella palstalla sanan "luta" perään. Ei kukaan tiennyt. Se on nahkahihna jolla kiinnitetään viikatteen terä varteen. Luta ensin ja sitten kiilataan puukiilalla.
Luta on myös mura ja murainen lampare on lutakko.
Tuo luta on minulle kokonaan outo sana, mutta lutakko on tuttu samassa merkityksessä, mitä kerroit.
Piipernatsku kuulostaa piparkakulta eli paparnatskulta. Hynttyyttää liittynee hynttyisiin eli vaatteisiin. En ole kuullut, mutta arvaan sen tarkoittavan vaatteiden valikoimista. Hynttyyt yhteen pano takoittaa yhteiseloon ryhtymistä.
Piipernatsku on aivan oikein.
Hynttyyttäminen on aivan eri juttu.
Hunttiluu tuntuu korttipelin termiltä.
Ihan kuin leipähammas korttipelissä.
Ei sinne päinkään.
Sitten se on vain koiralle kaluttavaksi annettava luu.
Vilkaise alhaalta vihjeeni asiaan.
Kaikki sanat ovat vaikeita, mutta helpohkot näyttävät ratkenneen ennenkuin ehdin koneen ääreen. Nuo neljä heti tiedettyä olisin minäkin tienyt.
Hynttyyttää. Vaivalloisen näköistä kuljettamista, tai käsittelyä. Esimerkkinä; heikkovoimainen mies yrittää siirtää painavaa, isokokoista säkkiä, josta on vaikea saada pitävää otetta. Toinen tulkinta. Kovakouraista, ravistelevaa käsittelyä. Esimerkki; äiti on tavoittanut pikkupojan pahanteosta, ja kuritaa häntä "hynttyyttämällä.
Tuon hynttyisiin pohjautuvan merkityksen ohella uskoisin, että voi juosta hynttyyttee ihan ilman kantamuksiakin. Aika vauhdikasta tai voimia kysyvää liikkuminen silloin on.
Muistelulle ja Malttiselle.
Tuo äitin tekeminen on hynttyyttämistä ja myös tuo Malttisen meno.
Sen voi sanoa ratkenneen.
Kansakoulun opettaja Martta hynttyytti meitä ilkimyksiä korvista nurkkaan häppiimmään.
Elä välitä niin teki minunkin opettaja.
Kovin aresti oli kerralla yhdestä teosta määrättynä, viikon ajan joka ilta 3 h, eli viikossa 18 h.
Mitä teit tapoitko luokkakaverin vai opettajan??????????
Ei siihen kummoisia rikkeitä tarvittu. Köyhien perheiden lapsilta ainakaan.
Näyttää lauantaikin olleen koulupäivä. On siinä ollut opettaja aktiivinen, kun on nuin kurmuuttanu.
Olin erittäin aktiivinen pieni poika ja laadin poliittisen julistuksen.
Tein siitä banderollin ja toin luokkaan.
Siinnä kehoitettiin taisteluun yläluokkaa vastaan.
En ymmärtänyt koko asiaa, mutta olin nähnyt sen jossain lehdessä, ja minusta oli jännä tehdä samanlainen.
Luulin opettajan ja kavereiden ymmärtävän sen leikkinä, mutta opettaja oli ainoa joka ei ymmärtänyt.
En viitsi toistaa sitä, mitä muistan opettajan puheista, mutta siinä vilisi punakaarti, kapina, murhaajien kannattaja ja vaikka mitä.
Olet sama joka kirjoittaa Jorman seikkailuista senkin saastainen
----Hanamannoo---
Kuulin tuon joskus muodossa "on kun hanan mannuuta", siis hanan manausta. Oliko hana jokin muinaisjumala jonka nimi oli jäänyt elämään kansan tietoisuuteen, liekö jollain tietoa tästä hanasta.
Tuo oli mielenkiintoinen teoria, johon en kuitenkaan osaa vastata, mutta kiinnostaisi tietää mistä sanonta tulee.
Niin jäi muuten kysymättä, että minkälaisessa tilanteessa noin sanoivat.
Ei liene ollut Oraksen hana.
Hanamana vittadi muistaakseni jotenkin juopon kuolemaan
Vai aivan vittadi. Et taida olla selvinpäin nytkään.
Auttelen vähän vaikeimmissa sanoissa.
Taivahan käki sanonnan eteen tulee aina sana "kuin".
Hananmannoo yleensä tekemisen yhteydessä.
Hunttiluu kuvaa elävää olentoa.
Hurhottaa on tekemistä.
Hananmannoo! Kehoitushuudahdus hevoselle vauhdikkaampaan menoon. Taivahan käki. Vertaus juopuneen käyttäytymiseen. "Humalassa, kuin taivahan käki" Hunttiluu. kuvaa laihaa ihmistä, "Se on semmonen hunttiluu".
Taivahan käki oli aivan oikein, eli se on ratkaistu.
Hanamana ei sinne päinkään, mutta hunttiluuta on ehkä käytetty noinkin, silti päätarkoitus on aivan eri.
Sittenhän hunttiluu on maksullinen ´ilotyttö´.
Taksoista minulla ei ole käsitystä, mutta tokkopa yhdellä huntilla selviää.
Meinaatko, että tuo "huntti" (one hundred) kertoisi tytön hinnan? Kuulostaa kieltättä loogiselta päättelyltä.
Huntti on myös koira (hurtta) ja susikin. Sitä en tajua mitä tuo luu siinä tekisi.
Näinhän minä aprikoin. Erään arvauksen voisi johtaa koirasta kuten jo kerran ehdotin koiran luuta, mutta vaihdan sen sanaan hunsvotti eli ruotsin kielestä peräisin olevaan sanapariin ´ hunds fitta´. Hunsvotin jokainen tietää ilman selittelyjä.
Voisi se olla mittakin.
Alkujaan saksankielinen erittäin halventava. Hundsvotze tai Hundsfotze. Tarkoittaa koiranv**tua.
Kaivelin tuon netistä kun muistelin tuon johdetun alun perin saksankielestä.
Hurhottaa, kuorsausta kuvaava sana. "Siinnä se muata rojottaa, ja korsata hurhottaa."
Saattaisi olla liikkumista huterasti puettuna: juoksemista takki auki ja kylmällä päähineettä.
Sekaisista hiuksista on muuten käytetty myös vertausta on kuin uuniluuta. Hauskempi oli entisen työkaverini kuvaus omasta tukastaan: seitsemän veljestä kaikki samassa päässä.
Puolivitsillä heitän tuohon hananmannoo johdattelun karjalan kielen hanasta, joka on pyssyssä. Siitä voisi tulla sitten saalis tai luodit/haulit:))
Mistä tuolla hullulla kamutjalla noita sanoja riittää vaikka ei ole asunut ikinä täällä
Hunttiluu taitaa olla hunsvotti luulen minä.
No kerron hunttiluun.
Tarkoittaa hyvin epämääräistä, pahatapaista, kuljeskelevaa ja sanojan mielestä täysin arvotonta ihmistä.
Kuitenkin yhden huntin arvoinen. Tarkoittaa jotain muuta kuin saturaista.
Sanasta muistuu mieleeni verbit huntata ja hunttasta. "Tuas se Santra siellä kylillä hunttovvaa (hunttassoo)", joka tarkoittanee lähinnä paikallisen kyläluudan tietojen välitystä talosta taloon.
Sehän siis oli oikein tuossa edellä. Hunsvotti tuo on.
Nyt on vielä hurhottaminen ratkaisematta.
Vihjaan lisää, että se on määrätynlaista liikkumista.
Liikkumisesta tulee mieleen sana, joka kuvaa hyvin erästä liikkumisen muotoa. Se on ketkaravi. Sitä tarvitaan pakoonjuoksussa, jossa jalat vetävät pakenijaa pitkillä eteenpäin ja vartalo yrittää pysyä takakenossa ketkallaan perässä.
Anteeksi! Kysyn vain uteliaisuudesta, että löytyykö netistä tai jostain muusta tietolähteestä varmistusta näiden murresanojen alkuperästä tai ehkä murresanakirjaa?
Useimmat tämän ketjun ja lukuisten edellisten ketjujen murresanat ovat hyvin paikallisia ja niistä on valittu mukaan juuri sellaisia, joita ei löydy netistä. Sanakisa olisi liian helppo googlettamalla.
Sanojen merkitys ja todenperäisyys varmistuu muiden tietäjien tiedoilla ja avulla. Murresanakirjoja löytyy netistä, mutta niistä ei löydy näissä kisoissa käytettyjä sanoja, mikä onkin tarkoitus.
Tähän mennessä täällä on kysytty muutamia satoja sanoja ja sanontoja, mutta enemmän on vielä kysymättä. Jos kiinnostusta riittää, kannattaa koota sanat yhteen ja tehdä oma murresanakirja. Sitä voikin pitää sitten harvinaisuutena.
Kyllä löytyy, mutta digitoiminen on kesken. Etymologiaa niissä ei ole, vain käyttöalue. Kaikkia sanoja ei tietenkään niissä ole, mutta valtavasti kuitenkin.
http://kaino.kotus.fi/sms/
Kokonaiset versiot saat kirjastosta: https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=suomen murteiden sanakirja
Kappas vain
hurhottaa v.
Elä lähe avopäen juostah hurhottamaan tämmösellä tuulella. Pielisjärvi
Kysyttiin liikkumisen muotoa. Ei tuossa ole vastausta kysymykseen. En usko, että pelkästään avopäin juokseminen tuulella on hurhottamista.
Kiitos kaikille teille kommentoijille. Käyn tutkimassa annettuja linkkejä.
Olen sikäli erimieltä, että tuo sanakirjan lause kyllä kuvastaa hurlottamista laajemminkin. Lause on toki vain yksi käyttöyhteys. Minulle tuosta välittyy hieman pöhkö käyttäytyminen ja touhottaminen. Kun se Pielisjärveltä kirjattu, se on ollut aidosta käyttöyhteydestä silloin otettu.
On aina hyvä muistaa, että jokaisella meistä, vaikka samassa perheessäkin kasvaneilla on aina oma yksilöllinen kielemme, varsinkin sävyerojen tulkinnassa.
Kamuttaja jo auttoi: ´Vihjaan lisää, että se on määrätynlaista liikkumista´.
Hurhottaminen on siis mielestäni vielä ratkaisematta. Ehdotin ketkaravia.
Täytyy myöntää, että nyt olivat vaikeat sanat. Ainoa jonka rehellisen varmasti tiesin, on tuo viisi piikkinen yleiskampa. Sitä vaimonikin jo nuoruudessamme kehotti käyttämään silloin kun ei harventuneelle pääpehkolleni ollut parempaa heti tarjolla;)
Hurhottamista en nyt jaksa kallata kummemmin, mutta veikkaan sen tarkoittavan tyyliltään epätasaista etenemistä, linkkaamista. Sammakon loikkiminenkin tulee mieleeni. Eli vastaan loikkimista.
Harppominen esimerkiksi nokkosten yli shortseissa näin helteellä voisi ilmentää parempana sanana sitä etenemistä, mutta en todellakaan ole sanaa aiemmin kuullut.
hurhotus nopeaa juoksua
Hunttiluu ei näköjään ole hunsvotti
Olet oikeassa, hunttiluu oli paljon pahempi nimi kuin hunsvotti.
Hunsvotilla oli vielä jotain arvoa, mutta hunttiluuta pidettiin arvottomana.
Kerron nyt sen hurhottamisen.
Se oli turhaa/älytöntä/ei toivottua/usein tapahtuvaa menoa joihinkin paikkoihin, tai joidenkin asioiden perässä, tai ilman mitään aihetta.
Pistän jonkun esimerkkilauseen.
Aena se männä hurhottaa pitkin kyllii, pysys joskus kotona.
Aena kun meille tulloo vieraeta, niin nuapurin akka tulla hurhottaa kuuntelemmaan, mittee myö huastellaan.
Nuapurikyllään tuli joku helsinkiläenen käämään, niin heti kaekki kylän poejat männä hurhotti sitä otusta kahtommaan.
Ei näitä löydy moniakaan mistään kirjoista, ja jos sana löytyy, niin ei missä yhteydessä sitä käytettiin ja mitä tarkoitti eri yhteyksissä.
Tuo Wanhan_lieksalaisen ehdotus on erittäin hyvä, mutta sillä alkaa olla kiire, kun murteen taitajat alkaa vähetä.
Hyvä idea on kerätä sanastoja.
Tässä esimerkiksi hieman vanhempaa murretta:
http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/7d_pielisjarvi.mp3
Kotus esittelee Murresanakirjojaan: "Suomen murteiden sanakirja kuvaa kieltä, jota puhuttiin maaseudulla 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Tuota puhetta, sen erikoisuuksia ja vivahteita valaisemassa on kirjan runsas, aidosta puheesta peräisin oleva lause-esimerkistö.
Lause-esimerkkien tarkoitus on kielellinen: ne osoittavat, miten jokin sana puheessa käyttäytyy, mitä merkitysvivahteita se saa, miten se taipuu, millaisten sanojen seurassa se esiintyy ja millaisia liittoja se niiden kanssa muodostaa. Esimerkit paljastavat muutakin. Niistä voi lukea, miten entisajan ihmiset ovat eläneet, mitä he ovat ajatelleet ja tunteneet, miten he ovat suhtautuneet ympärillään olevaan maailmaan."
Meitä murteen taitajia on tietenkin eri ikäisissä. Murre vaan on muuttunut ja pitääkin muuttua. Myö nuoremmat puhutaan (ei niinkään huasteta) sitä kieltä, jota tarvittaan ja osataan. Meillä monilla on käytössämme useita tapoja käyttää kieltä ja kieliä, sekä puhuttuna että kirjoitettuna, koska maailma ympärillämme on nyt sellainen.
Minä katsoin tuon juormun ja tälläistä näytti
juormu s. juova, viiru, uurre, vana, ura. [kartta]
Levikki: KarK pohjoispuoli, KarP Sav KesP, PohK ylämaa, Ver Kivennapa Ylivieska.
nahkoa tuĺ sellaisii juormuloita. Parikkala
Läsipäillä hevosilla on valakoset juormut ohassa. Liperi
Rahtitiem pohja kulukoo sitä juormua pitkin. Heinävesi
Oli taltat jòella ne hakkaś ne juormut niihin (jauhin) kivviin, se hylyki ne jàohot. Jäppilä
ihan nokjuormut ov veim peäl̆lä tehtaiden savusta. Siilinjärvi
Kakarat on veilleet tuommośija juormuja tuoho ovvee. Äänekoski
Poikkijuormuja oo̰ sitte se koivullehti täynnä ankaran hallan jälkeen. Ylivieska
käärmeem mahaa̰ alla on keltanej juormu. Nivala
tuottuisia pitkiä juormuja niissä kivissä. Vermlanti
Siis tästä linkistä. Kiitos vinkistä!
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=juormu&sms_id=SMS_e4e8ef57ff4827614fbcb0cf1c884d85
Lisää puhuttua pielisjärveläistä:
http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_41_-_50/osa_43_pielisjarven_murretta
Tuossa haastateltava kertoo, ettei ihmisillä ollu omituista mökkiä. Olen luullut ettei se ole totta, muistan jossain kirjassa olleen ja pidin vitsinä.
Kyllä tuossa Ruunaan haastattelussa meikäläinen putoaa, tuon puintihomman selostuksesta. Kieli ei niinkään ole ongelma, vaan asiantuntemattomuus.
Täällä teitä taitajia kirjoittaa ja ymmärtääkseni ei kukaan teistä asu Lieksassa. Onko täällä montakaan jäljellä.
Kuulosti tutulta tuo näyte. Muistan lapsuudesta tuota tyyliä. Tunnustan, että naureskeltiin takanapäin tyhmyyttämme noille kehtook, syyväk, juuvak muodoille.
Nämä murre ketjut vie tilaa tärkeämmiltä asioilta ja lisää rasismia.enemmän.suvaitsevuutta tarvitaan
Minäkin suvaitsen näitä murreketjuja Lieksan palstalle. Minunkin mielestäni rasistiset ja perisjutut joutavat pois.
Missäpäin Lieksaa noita sanoja käytettii. Mistä kylästä olet kotoisin kamuttaja. Tiedät paljon määrätyltä aikakaudelta ja määrätyiltä et mitää.
Laittamani sanat eivät ole minkään yhden kylän sanontoja, vaan esiintyivät eri puolilla Pielisjärveä.
Jaa mistä olen kotoisin, oikeastaan en ole mistään kotoisin.
Minun mieleeni jääneet sanat olen kuullut asuinympäristöissäni Pielisjärvellä vanhoilta paikallisilta asukkailta, esivanhemmiltani ja vanhemmiltani sekä vaimoni vanhemmilta. Paikallista murresanastoa on tarttunut muistiin ainakin Vuonislahden ja Viensuun suunnilta. Kirjailija Heikki Turunen on tallettanut kirjoihinsa runsaasti paikallisia sanoja ja sanontoja, samoin kuin viensuulainen, edesmennyt opettaja Matti Huopio ´sananpaakosten´ -kirjasen muodossa.
Murresanoja putkahtaa mieleen silloin tällöin ja niitä kuulee vielä joskus käytettävänkin paikallisissa keskusteluissa.
Teidän murre.on kieliopillisesti karmea.
Sinulla näkyy olevan hallussa oikeinkirjoitus. Meikäläisen pitäsj vissiin opetella
kirjakielj. Mittee suomee se tämmönen lottuuttaminen on?
Nämä murreketjut ovat mukavia.
Kyse kun on puhutusta kielestä niin nuo ääninäytteet saivat meikäläisen luupäähän paremmin muistia siitä, miltä se lapsuuden murre kuulosti. Pitkä, hidas haastelu tupakkaäänineen palautti mieleen oman kodin savuisen tupakeittiön -60 luvun puolivälistä, kun kylän "ukot" huastelivat. Tuon murteen lisäksi kuului meillä Jamalin kulmilla myös vahvati Karjalasta muuttaeiden murteet. Pekka Ikosen haastattelussa vilahti jopa yksi tuttu nimi; eläinlääkäri.
Kova elämä tulee enemmän esille Ruunaan haastattelussa. Pettuleivän ja koulunkäynnin suhde oli rankkaa kuutavaa, samoin äidin ajatus, ettei poika tule hengissä koskesta läpi.
Kiitos ystävällisyydestä linkittäjälle, vaikka muka osaa jotain etsiäkin, ei ole tuollaista silmiin sattunut.
http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_41_-_50/osa_43_pielisjarven_murretta
http://scripta.kotus.fi/av/lataamo/kuuntele/7d_pielisjarvi.mp3
Täällä taannoin oli kirjoittelua äpäriköstä. Silloin naureskelimme, että olisi se ollut hulppeeta, jos mummo olisikin sanonut odelma. No, oppia ikä kaikki. Ikonen käyttää haastattelussa kaikkia sanoja. Apila, äpärikkö, odelma.
Hartaana minäkin kuuntelin ja saman oman kiireeni tunnistin, kovin tuntui kerronta hidastuneen.
Tarinat veivät minut niin mukanaan, että murre uhohtu kuuntelematta:) Pittää kerrata sillä korvalla.
Murreketjuista on tehty ilmoitus ylläpitoon ei kuulu tänne. Vaaditaan aloittajille kirjoitus kieltoa.
Kirjoituskielto on yhdyssana. Nimimerkki kunnan.johtoa on laitettu kirjoituskieltoon siihen saakka kunnes oppii kirjoittamaan.
Sinut tässä vaiheessa laitetaan kirjoituskieltoon.
Laittakaa uutta tietoa sanoista monelta eri alalta. On tosi kiva arvailla.
Tulee mieleen lapsuus ja vanhat hyvät ajat näitä lukiessa.
Minulle tulee mieleen ankea lapsuus Jonkerin saloilla.
Toisille nämä tuo mieleen pahaa oloa joten tämä olkoon viimeinen murre aloitus.
Minä komutjA tunnen itseni trollikSi ja lupaan olla tekemättä mitään aloituksen koko loppu vuosin
Me ny häirikkö kamuttajasta pakkomielteen saanut käymään mielenterveystoimistossa. Älä täällä pura pahaa oloasi.
Onko kellään tietoa mikä on noiden erikoisten sanojen etymologia?
Sanojen alkuperästä on tehty hyvin laajoja tutkimuksia jopa väitöskirjojen muodossa. Niitä löytyy kirjastoista, mutta joidenkin sanojen merkityksiä ja alkuperää valaisevia tietoja on myös päätynyt nettiin, josta oheinen linkki esimerkkinä.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1950_398.pdf
Kamuttajan kysymät sanat ovat olleet käytössä ainakin Pielisjärvellä, jotkut niistä kauempanakin, mutta enimmäkseen idän suunnalla. Uskoisin palstan sanojen merkitysten tietäjien olleen lähtöisin Lieksan ympäristöstä.
Kuinka ja milloin kukin sana on saanut alkunsa, onkin jo visaisempi asia selvitettäväksi. Sana on voinut muuttua siirtyessään sukupolvelta toiselle tai pitäjästä toiseen. Täälläkin kysytyistä sanoista on löytynyt erilaisia vivahteita tai kirjoitusmuotoja jo Pielisen Karjalan alueella. Tosin yhden kirjaimen ero muuttaa kokonaan sanan merkityksen, joten tarkkana on oltava niiden käytössä. Vertaa sanoja ´raakassoo´ja ´raakkassoo´, joiden merkityksillä ei ole mitään yhteyttä keskenään.
Useimmat sanoista aukeavat myös etymologisesti, kun tiedät niiden merkityksen. Helppoja: piipernatsku, viispiikkinen, pöksä http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/piparkakku
Hyvä esimerkki lainoista: näsäviisas
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/nasaviisas
http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/
Kaikilla sanoilla ei ole tiettävää historiaa.
Ajattele kuvailevia ominaisuuksia:
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/murteista/pajulammas_ja_pajunkissa
Tuolla ylempänä ketjussa RMP-nike johdatteli hunttiluun saksan kielestä. Se voi tulla lähempääkin eli karjalan murteista.
Huntti on näemmä hyvin yleinen murresana. Luu siinä perässä saattaa olla paikallinen lisäys. Tämä vain arvuuttelua.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=huntti&sms_id=SMS_58b2f4dc271af8996cdc7f14344f714a
Sanojen taustat ovat todella kiinnostavia ja joskus loogisia, joskus yllättäviä. Muistan opiskeluajoilta kaksi esimerkkiä tenttikirjasta, sanat olivat sivistys ja valistus.
Sivistää oli johdettu siistimiseen viittaavaan sievistää verbiin. Valistaa puolestaa valaisemiseen. Tiedon valo on meille kaikille tuttu.
Wikipedia kertoo sähköstä:"Sähkön vanha nimi elektrisiteetti tulee kreikan meripihkaa tarkoittavasta sanasta ἤλεκτρον (ḗlektron). Sanan sähkö keksi 1840-luvulla suomen kielen kehittäjä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Samuel Roos. Hän sanoi, että kyseessä on "sähähtämällä säkenöiminen." Samoihin aikoihin Elias Lönnrot ehdotti elektrisiteetin suomenkieliseksi vastineeksi sanaa lieke, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön."
Todella hyvä artikkeli auton nimeämisestä. Useimmat meistä muistavat Aku Ankasta sen autolle ehdotetun nimen hyrysysy.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2369
Maaseudun merkityksestä kielelle jne.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=15&pid=&maid=50
Testasin Suomen murteiden sanakirjaa Lieksan palstan leikkimielisillä perusmuotoisilla murresanoilla ja paikallisilla sanonnoilla, joita olemme nimimerkkien kamuttaja ja muistelua kanssa kysymyksien muotoon laatineet.
Suuresta osasta sanoistamme ei löytynyt kyseisestä sanakirjasta minkäänlaista vastausta, joten vielä on murresanojen kerääjillä työsarkaa jäljellä.
Joissakin tapauksissa murreverbi oli liitetty esimerkin omaisesti virkkeeseen, mutta verbin täsmällinen merkitys ei selityksistäkään lukijalle selvinnyt.
Laitammekin tästä eteenpäin kyselyihin vain sellaisia sanoja, joita ei sanakirjoista löydy.
Aika harvalla meistä on murresanakirjat käytössään. Kahdeksan osaa on ilmestynyt, noin 1000 sivua kussakin. Vasta ku -alkuisiin sanoihin ovat päässeet. Nyt työ jatkuu verkkojulkaisun työstämisenä.
Digitoituna on vain murto-osa aineistoa noin 111 000 hakusanaa. Suomen murteiden sana-arkistossa on yli 8 miljoonaa murresanatietoa noin 400 000 sanasta, joten paljon on työtä vielä tekemättä.
Lieksan kirjastossa ei näytä kirjoja olevan kuin tilattuina lainattavissa.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=suomen murteiden sanakirja
Hanamannoo oli näky selittämättä.
Tarkoittaa erittäin epätodennäköistä, hyvin epävarmaa, vaikeasti saavutettavaa.
Yleensä erittäin epävarmaa, ja vaikea.
Täällä taitaa olla kielen ammattilaisia ja tutkijoita kirjoittamassa....
Ainakin hyvin perehtyneitä. Mikä parasta, eivät ole päsmäröimässä, vaan kiinnostuneina osallistumassa ja seuraamassa. Tiedon levittäjiä, ei leveilijöitä.
Jäin jumiin lukemaan linkkien sisältöjä, kun vielä muutaman tunnin sisällä votkuilen, niin ei tuo kastelle mustikat, siästyy kässiin mustoomiselta.
Kaikkien armeijakiihkoilijoiden iloksi:
Raptori, Armeija
https://youtu.be/d9H-pP8bVvA
Itselle armeijassa oli se hyvä puoli että siellä oppi itsenäisyyttä, mitään muuta hyötyä siitä ei sitten ollutkaan. Saman oppii silloinkin kun lähtee opiskelemaan.
Oli henkisesti rankkaa olla älyllisesti nollatasolla olevien imbesillien simputettavana. Mitään älyllistä tai edes isänmaallista kokemusta on turha lähteä hakemaan kum jutut pyörii vaan alapään ja muiden mauttomuuksien ympärillä kouluttajillakin.
Jos saisin valita uudestaan menisin ehdottomasti sivariin, silloin olin liian laumasielu.
sori, tuli väärään ketjuun
Onko aivan keskustan pinnassa muita erikoisia kohteita kuin Piiroislouhi? Oli tosi erikoinen paikka.
Kyllä se Piiroislouhi tämän ketjun anti oli.
Tuolla Aalto- aloituksessa kerroin "nurmiaukeesta" joka on kyllä vähemmän salaperäinen kun Piiroislouhi.
ei olle mitään nurmiiaukedrta EIKÄ PIIROISLOUHEENN LUOLIAAAZ OLET SURKEA VALRERHTELIJAS
Varamoottori taitaa käydä ylikierroksilla onkohan liikaa tenua.
Varamoottori ottaa kierroksia aina kun näkee sinisen nimen.
laitaks lisä sanoja
Kyllä niitä tulee. Odotellaan.
Nyt näkyy tehneen uuden aloituksen, siirryn sinne.