Olen pienessä kriisissä lasten hankinnan kanssa, en yhtään tiedä haluanko niitä vaiko enkö. En osaa sanoa pystynkö huolehtimaan ja kasvattamaan lasta. Minua myös arveluttaa lapsen tuoma vastuu, oman elämän unohtaminen ja lapsen kaikessa etusijalle pistäminen. En tiedä haluanko sellaista elämää, toisaalta tiedän että naista en saa ilman lapsen hankkimista, en ole homokaan, miehet minua eivät kiinnosta. Tuleeko elämästäni masentunutta ja merkityksetöntä, jos en lapsia hanki. Vaiko päinvastoin, tuntuu että oma elämäni loppuu siihen lapsen hankkimiseen, vai alkaako se?
Lapsiako vaiko eikö?
MiesPohdiskelee
1160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ilmeisesti olet melko nuori? On oma asiasi haluatko ja hankitko lapsia. On myös paljon naisia, jotka eivät halua lapsia ja kannattaa asiasta sanoa jo tutustuessa. Mutta... kokemuksen äänellä voin sanoa, että olen kahden "en halua lapsia"-miehen kanssa seurustellut ja kummallakin on lapsia nykyisin (toinen on aviomieheni) ja lisääkin haluaisivat. Vasta tuossa 35-38 vuotiaana alkoivat miettiä lapsiasiaa eli aivan liian myöhään. Lastaan rakastaa eniten maailmassa ja se on antoisaa, vaikkakin voi olla raskasta.