Maahan on pallo. Ok.
Maan ja meren pintahan kaartuu hyvin voimakkaasti.
Miksi ei korkeuskorjauksia tarvitse tehdä vaikka lentäisi kuinka pitkään?
Suuremmissa koneissa on tutka ja sen ymmärrän mutta entäs muut?
Maan ja meren pintahan kaartuu hyvin voimakkaasti.
Miksi ei korkeuskorjauksia tarvitse tehdä vaikka lentäisi kuinka pitkään?
Suuremmissa koneissa on tutka ja sen ymmärrän mutta entäs muut?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kullikin seisoo samaan suuntaan, lennät sitten itä-länsi tai pohjois-etelä -suunnassa. Siinäpä ratkaisu pulmaasi. Jos on vaikea tajuta, mene junalla.
Sitä paitsi, maa on levy, ei pallo. Maalevyn reuna on ...
Korkeus mitataan ilmanpaineen avulla. Ilmanpaine "kaartuu" samaan tahtiin kuin maan/meren pinta alla.
Kysyjä vissiin tarkoitti, että miksi kone ei lennä suoraan vaan lentorata kaartuu maapallon mukana ilman korjauksia. Vastaus on painovoima.
Airbus 340:n nousukyky perustuu juurikin maanpinnan kaarevuuteen.
Ennen painovoiman keksimistä (Newton, 1687) lentämiseen ei tarvittu lentokonetta. Painovoima keksittiin, jotta lentomatkustamisen turvallisuus saataisiin takaisin samalle tasolle kuin se oli ollut ennen keskiaikaa, jolloin asteittain siirryttiin litteästä maasta (maalevy) pallon muotoiseen maahan (maapallo).
Pallon muotoinen maa aiheutti varsinkin alkuaikoinaan, mutta myös paljolti tämän jälkeen tahattomia avaruuteen lentämisiä, jotka olivatkin yksi aikakauden suurimmista kuolinsyistä heti ruton ja pursiitin jälkeen: litteään maahan tottuneet lentäjät eivät osanneet kiinnittää riittävää huomiota maan kaarevuuteen ja sen seuraamiseen. Painovoima korjasi tämän ongelman välittömästi, mutta toisaalta teki valitettavasti myös ilma-aluksettoman lentämisen mahdottomaksi. Keisari Harald Sinihammas tilasikin Orvillen veljeksiltä (Wilbur ja Wright) lentokoneen, joka pitkällisen tuotekehityksen jälkeen valmistui 1900 -luvun alussa. Samoihin aikoihin kehitettiin myös Igor Stravinskyn toimesta helikopteri, joka toimii lentokoneelle päinvastaisella periaatteella: laitteen tavattomasta rumuudesta johtuen maa hylkii sitä, ja laskeutuakseen helikopteri tarvitsee suuren roottorin joka painaa sen alas.
Normaaleilla lentokorkeuksilla painovoima lienee lähes vakio, kun taas ilman tiheys pienenee korkeammalle mennessä. Korkeammalla "ohuessa" ilmassa siiven nostovoima ja mäntämoottorin teho pienenee. Kun lentokone trimmataan vaakalentoon se seuraa automaattisesti ilmanpainetta (tiheyttä) tietyllä korkeudella, joka voi tosin vaihdella korkea- ja matalapaineissa.
Rohkenen tuota eppäillä... ei mahda kone pelkällä trimmillä pitää korkeutta, varsinkaan jos on yhtään puuskaa. Ohjaamalla tai autopilotilla pidetään korkeus kohdillaan.
Ja sitten paineesta ja korkeudesta: jos sulla on 12 000 jalkaa asetuksella 1013,2, niin lentokorkeutesi (Level) on 12 000 jalkaa, ei se siitä mihinkään muutu. Maa tai meri alla voi olla kauempana tai lähempänä vähän riippuen vallitsevasta paineesta, mutta enemmän maaston muodoista. Vuoriston päällä maa voi olla välillä hyvinkin lähellä. Korkeus (Level) on kumminkin 12 000 jalkaa.
"Maa tai meri alla voi olla kauempana tai lähempänä vähän riippuen vallitsevasta paineesta, mutta enemmän maaston muodoista."
Ei todellakaan riipu paineesta. Mieti vähän mitä kirjoitit.
Kyllä todellakin etäisyys riippuu vallitsevasta paineesta. Kun lennät asetuksella 1013,2 korkeudessa 12 000 jalkaa sellaisesta paikasta, jossa QNH on 998, sellaiseen paikkaan, jossa QNH on 1020, niin etäisyys merenpintaan on muuttunut.
Korostan tätä asiaa koska haluan painottaa että lentäjät lentävät suhteessa johonkin vertailutasoon, eivät tietyllä etäisyydellä maan tai meren pintaan.
No niin, nyt on mietitty.
Ei piä paekkoonsa.
Siirtokorkeuden alapuolella kylläkin pitää tietää etäisyys maan tai meren pintaan.
Mietippä nyt vielä kerran uudelleen
Ai pitääkö tietää? En ole ollut tietoinen, olenkohan tehnyt jonkin virheen...
Alhaalla pitää olla tietoinen lähistöllä olevista esteistä ja pysytellä niiden yläpuolella. Kaupunkien päällä pitää olla vähintään 1000ft korkeutta ja sitä rataa... mastot ja nykyään tuulimyllyt pitää väistää. Varsinaista tarkkaa etäisyyttä maan pintaan en ole koskaan kaivannut. Aika hankala se onkin tarkkaan mitata, maan pinnan korkeus kun sentään vaihtelee aika paljon.
Onhan niitä GPS-pohjaisia systeemeitä (edullisiakin), joissa on jollain tarkkuudella kartassa korkeustieto. Tällainen systeemi antaa kyllä "Terrain Warning"in lähiseudulta, jos mennään kovin alas, mutta ei sekään kerro täsmällistä hetkittäistä etäisyyttä maahan.
Enpä enää viitsi, eiköhän se tullut selväksi.
Suosittelen tutustumista SERAan. Tarkan korkeuden maan pinnasta näkee radiokorkeusmittarista.
Ei näköjään sinulle.
Puhutaan korkeusmittarin asetuksesta. Lentopinnat mitataan asetuksena painekorkeudesta 1013,2. Estevarakorkeudet asetuksena keskimääräisestä merenpinnasta (QNH). Korkeudet mastoista, tuulimyllyistä, maanpinnasta pysyvät aina samana käytettäessä asetusta keskimääräisestä merenpinnasta (QNH). Korkeus ei voi vaihdella koska estevarat ei silloin toteutuisi.
Kun läpäistään siirtopinta/siirtokorkeus lentokorkeus ei muutu mutta korkeusmittarin paineasetus muuttuu.
Joo, eka kappale menee just noin, enkä mielestäni ole muuta väittänytkään.
Mutta toinen kappale... lentokorkeus on aina lentokoneen ja senhetkisen mittaustason välinen ero. Jos koneen mittariin kierretään eri paineasetus (eli muutetaan mittaustasoa), itse asiassa lentokorkeus (Level) muuttuu sillä hetkellä...
Lue nyt ihan tarkkaan lentokorkeuden määritelmä: se on korkeus sovitusta mittaustasosta (paine), ei korkeus maan tai meren pinnasta.
En löytänyt SERAsta vaatimusta siitä että pitäisi tietää etäisyys maasta. Missä kohtaa se on?
Radiokorkeusmittaria en ole koskaan katsonut sillä silmällä, noita ei pikkukoneissa tule niin usein vastaan... Ei ainakaan ole pakollinen.
"Jos koneen mittariin kierretään eri paineasetus (eli muutetaan mittaustasoa), itse asiassa lentokorkeus (Level) muuttuu sillä hetkellä..."
Ei muutu koska siinä tapauksessa kahden vierekkäisen tutka-aseman näytöt voisivat näyttää samalle koneelle eri korkeuksia riippuen siitä, millainen ilmanpainetilanne on ko. paikkakunnalla.
Et vai?
"Maa tai meri alla voi olla kauempana tai lähempänä vähän riippuen vallitsevasta paineesta, mutta enemmän maaston muodoista."
Tutkan korkeustieto tulee transponderista. Transponderin paineasetusta ei lentäjä muuta, se on aina standard.
Lennät vaakalentoa, korkeusmittarissasi on paineasetus 1013,2. muutat asetukseksi vallitsevan QNH:n, esim 998. Korkeusmittarisi korkeuslukema muuttuu, eli lentokorkeutesi muuttuu.
Niin, virkkeeni liittyi standardiasetuksella lentämiseen eikä QNH:lla.
Kun lennetään meren päällä standardiasetuksella sellaiselta alueelta, jossa QNH on 1020, sellaiseen paikkaan jossa QNH on 998, etäisyys meren pinnasta muuttuu vaikka lentokorkeus säilyy samana.
Yritä nyt hyvä ystävä ymmärtää että ei se muutu. Muuttuu vain QNH.
QNH on korkeusmittarin asetus, jolla maassa oltaessa saadaan korkeustaso merenpinnasta.
Antamassasi esimerkissä etäisyys merenpintaan säilyy täysin samana.
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/moottorilento/lentajankasikirja/osa_02.pdf
Sivu 82 kuva 4.15.
Mikäli korkeusmittarin paineasetusta ei muuteta, etäisyys merenpintaan muuttuu kun vallitseva QNH muuttuu. Lentokorkeus kuitenkin säilyy vakiona koska lentokorkeus = mittarinäyttämä.
Sinä aloit puhumaan nyt taas eri asiasta.
Mainitsemassasi sivun 82 kuva 4.15 esimerkissä lennetään samalla QNH:lla.
Standardiasetuksella lennettäessä on siirtokorkeudessa muutettu korkeusmittarin asetusta. Etäisyys merenpinnasta ei muutu vaan korkeusmittarin asetus muuttuu. Tämän jälkeen nouset 20 000 ft (FL 200). Etäisyys merenpinnasta ei muutu vaikka kiertäisit maapallon takaisin samaan pisteeseen, vaikka QNH muuttuisi matkalla suuntaan eli toiseen.
Mitä kerroin tuolla edellä QNH:n määritelmästä?
Puhun ilmeisesti eri asiasta kuin sinä. Puhuin standardiasetuksen jatkuvasta käyttämisestä, jolloin korkeusmittariin ei ruuvata eri asetusta. Puhuin samalla QNH:lla lentämisestä, jolloin korkeusmittarin asetusta ei muuteta. Totta kai sinä olet oikeassa siinä, että siirtokorkeudessa/-pinnalla pitää mittariin ruuvata toinen paine - ja silloin lentokorkeus muuttuu.
Jos lennät lentopinnalla 200 maapallon ympäri, etäisyys meren pintaan on erilainen eri kohdissa, johtuen paineen vaihteluista. Jos alla sattuu olemaan vuoristo, niin etäisyys alla olevan vuoren huippuun on kovastikin paljon pienempi kuin mitä se oli verrattuna etäisyyteen meren pinnasta. Silti lentokorkeus on koko ajan sama: FL 200. Saattaa olla, että palatessasi lähtökohtaan QNH siinä pisteessä ei ole muuttunut, niin että etäisyys meren pintaan on sama, mutta se on kovin epätodennäköistä. Ainahan QNH muuttuu.
Eli sinun kertomasi mukaan painekorkeus eli standardi-ilmakehän merenpinnan ilmanpaine vaihtelee kulloinkin alla olevan keskimääräisen merenpinnan paineen vaihtelun mukaisesti. Eli toinen referenssitaso muuttuu toisen referenssitason muuttuessa. Eli QNH:n muutos muuttaa myös QNE:tä?
En, en väitä. Väitän että jos korkeusmittarin säätöruuviin ei kosketa, ja lennetään samalla korkeusmittarin näyttämällä, lentokorkeus pysyy samana, mutta (SERAn termein) geometrinen korkeus voi muuttua.
Toisin sanoen, väitän että lentokorkeus on se lukema, joka luetaan koneen korkeusmittarista, ja geometrinen korkeus voi olla jotain muuta, ja näiden kahden lukeman ero riippuu ensinnäkin korkeusmittarin paineasetuksesta, ja ero voi vaihdella riippuen vallitsevasta QNH-paineesta ja alla olevasta maastosta.
Lainaus SERAsta (Akin käännös):
GM1 Article 2(39) Altitude
GM1 Artikla 2(39) Korkeus merenpinnasta
Article 2 (39)
Art 2 (39)
(a) A pressure type altimeter calibrated in accordance with the Standard Atmosphere when set to a QNH altimeter setting will indicate altitude (above
the mean sea level).
a) Painekorkeusmittari, joka on kalibroitu Standardi Ilmakehän mukaisesti, asettetuna QNH asetukselle näyttää mittarikorkeutta (keskimerenpinnasta).
(b) The term ‘altitude’ indicates altimetric rather than geometric altitude.
b) Termi ‘korkeus merenpinnasta’ tarkoittaa mittarin näyttämää korkeutta eikä geometrista korkeutta.
GM1 Article 2(78) Flight level
GM1 Artikla 2(78) Lentopinta
Article 2 (78)
Art 2 (78)
A pressure type altimeter calibrated in accordance with the Standard Atmosphere, when set to a pressure of 1 013.2 hPa, may be used to indicate
flight levels.
Painekorkeutta mittaava korkeusmittari, joka on kalibroitu Standardi ilmakehän mukaan, asetettuna asetukselle 1013,2 hPa, voidaan käyttää näyttämään lentopintaa.
Älä ajattele korkeusmittaria barometrina.
Taidanpa uhmata kieltoasi, tuli just sellainen olo.
Mitäpä korkeusmittari olisi muuta kuin ilmapuntari, ilman paineen mittari. Näyttöön tulee paine-ero jostain vertailutasosta mitattuna. Paine-ero on muutettu korkeuslukemaksi, eli lentokorkeudeksi.
Huoh, ja kiitoksia hienoista analyyseistä arvon lentäjät! Eipä ihme etten asiaa tajunnut enkä oikein vieläkään, maallikko kun olen. Kysymykseni ei sitten kuitenkaan aivan tyhmä ollut koska näinkin paljon keskustelua herätti.
Nyt pyydän apuanne toisenlaiseen ilmailua koskevaan asiaan.
Avasin Salaliittoteoriat- osioon ihmettelyni Kuualusten rakettiohjausmoottoreihin liittyviin vaikeuksiin.
Kuualuksissa oli 16 rakettiohjausmoottoria joita käytettiin aluksessa olevista keinukytkimistä. Niissä oli vain On- ja Off- asennot.
Kuvittelen vastaavaa pienoismallia joka ei varmasti lennä, oli sitten painovoima vaikka pienempi.
Voisitteko mahdollisesti osallistua alan tuntijoina keskusteluun? Kiitos!
Mulla on krillissä tossa pihalla lenkoneen korkumittari se näyttää aina 1013 milli paaria vaiks yli lentää koko ajan rupellikoneita. Olenko yksinkertainen?
64894 9898 = ?
Onneksi oikeat lentäjät ( ei siis tietsikkasimulaattoripilotit ) ja lennonjohto ymmärtää mitä QNH tarkoittaa. Muuten olisi ehkä pikkuisen haasteellisempaa saada koneet porrastettua johonkin järkevään systeemiin keskenään. Jos kaikki lentävät rakkineet mittailisivat korkeuksia maanpinnasta voisi olla mielenkiintoisia seurauksia ja niistä kerrottaisiin sitten uutisissa ...
Ei oikeita lentäjiä mitään porrasteta.
Mulla rupes taas seisoon.
Et ole siis lentäjä.
Mie ajan Air Pussii Helssinkist-Porneolle joka päivä. Kaksin käsin, stana. Sit mie kiillotan Setorii ain joskus.
QNH on helppo. Se on Qatarin salainen poliisi.